Palattuani jälleen Suomeen käsittelen seuraavassa viikon takaisia hajanaisia kokemuksia ja mielikuvia Tel Avivissa ja hieman muuallakin Israelissa koska ne saattaavat täydentää kuvaa israelilaisesta arkitodellisuudesta.

Viikottaiset massamielenosoitukset Tel Avivissa sujuivat aiempaan tapaan noin sadan tuhannen osallistujan kesken hyvässä ilmapiirissä rauhallisesti viime lauantaina eikä poliisien kanssa nytkään ollut mitään ongelmia. Idempänä Länsirannallatilanne oli täysin toinen paikallisten palestiinalaisten terroristien kylmäverisesti surmattua kaksi autoaan huoltanutta israelilaista Huwaran kylän liepeillä; tämä luyonnollisesti aiheutti kiivaan vastareaktion alueen israelilaisasutuksen piiristä ja armeija tuli väliin estämään pahempaa eskalaatiota.

Lauantaimielenosoitukset koostuivat aiempaan tapaan hyvin monipuolisista ryhmistä ja tällä kertaa haastattelin tavoittamiani standeilla päivystäviä ryhmiä. Törmäsin mm kahteen hieman vastakkaiseen armeijaa lähellä olevaan ryhmään eli reserviläisiin  ja myös entisten sotilaiden breaking the silence -ryhmään joka kritisoi armeijan toimia Länsirannalla. Varsinaisia puolueiden standeja en huomannut mutta yksi uusi puolue pyrki levittämään sanomaansa eli sosialistit joiden mielestä nykyvasemmiston puolueet ovat liian konservatiivisia. Naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat ryhmät olivat näkyvästi esillä, samoin terveydenhuollon ammattilaiset ja parempaa hallintoa ajava – jo vuodesta 1990 perustettu NGO – Movement for Quality Government in Israel.

.

Itselleni hankin yhden nyrkkisymbolisen -t-paidan vanhojen muistojen takia koska nuorempana Sebiassa kannoin demokratiaa kannattaneen – ilmeisesti Sorosin rahoittamaa – opiskelijaliikkeen nyrkkipaitaa.  Saman organisaation oppeja nuoret käyttivät arabikeväänä Egyptissä jossa tappio tuli muslimiveljeskunnan korjattua voiton hedelmät.  En saanut selville onko tällä nyrkkiorganisaatiolla mitään juuria näihin edellisiin mutta hyvällä asialla hekin.

Koko vuoden jatkuneet protestit eri puolilla maata eivät tietenkään tapahdu maksutta ja maksajiakin on tutkittu Jerusalem Postin syvällisessä raportissa. Sen pohjalta pääosa rahasta näyttää tulevan joukkorahoituksena eli kympin kahden lahjoituksista yleisöltä. Yrityspuolen rahoitus tulee puolestaan lähinnä high tech yrityksiltä; organisatorisiin rahoittajiin puolestaan kuuluvat mm  New Israel Fund, Blue White Future, Our Way  ja  Commanders for Israel’s Security , joista ensinmainittu NIF edustaa ulkomaalaista rahoitusta Yhdysvalloista.

Samana viikonloppuna avattiin pitkän odotuksen jälkeen Tel Avivin ensimmäinen ratikkalinja; se käsittää tässä vaiheessa 32 asemaa joista 10 maanalaista eli linja onkin osa kaupungin metrosuunnitelmaa.  Tel Aviv on vuosia kärsinyt rakennustöistä ja tilanne jatkuu vuosia eteenpäinkin uusien reittien avaamiseksi.  Tel Avivin pormestari teki oman protestinsa jättäen osallistumatta avajaisseremoniaan, kylläkin avajaismatkalle.  Syy protestiin oli ettei linja julkisen liikenteen osana toimi sapattina hallituksen ohjeistuksen mukaan.  Nykyisin Tel Avivissa kulkee muutama yksityisbussi sapattinakin.

Julkinen liikenne oli edeltävänä viikkona esillä muutoinkin lähinnä ääriuskonnollisten haredimiesten syrjiessä naisia busseissa, he eivät suostu laskemaan naisia istumaan viereensä ja jopa bussikuskitkin ajavat naisia tästä syystä bussien takaosaan.  Joillakin nuoremmilla naisilla on myös vaikeuksia päästä bussiin koska uskonnolliset miehet pitävät heidän asujaan liian paljastavina. Samoin nämä ääriainekset ovat solvanneet usein mm IDF:n naissotilaita; ironista koska nämä naissotilaat kuten muutkin puolustavat Israelia haredimiesten parhaansa mukaan hankkiessa vapautuksen armeijasta. Hallituksen moni ministeri on tuominnut tämän syrjinnän.

Syrjintä nousi esiin myös erityisesti Jerusalemissa jossa ääriuskonnolliset juutalaiset ovat pakottaneet kristillisiä israelilaisnaisia katolisia nunnia myöten pois jalkakäytävilta toiselle puolen katua, samoin nämä tosiuskovaiset ovat kunnostautuneet syljeskelemällä kristillisten pappien päälle ja häiriköimällä heitä fyysisesti muutoinkin.

Aiemmin elokuussa haredi-puolue hallituksessa ilmoitti ettei oikeusreformi etene minnekään ellei haredeille myönnetä laajaa vapautusta armeijasta ja yeshiva -kouluille lisää rahaa; uhkasivatpa jopa kaataa hallituksen ellei vaateisiin suostuta.

Päinvastoin kuin Tel Avissa koettiin Länsirannalla massaprotestien sijaan valitettavan tavanomaista terrorismia.  Shay Silas Nigrekar, 60, ja hänen poikansa Aviad Nir, 28, ajoivat Ashdodista lauantaiaamuna ja poikkesivat puhdistamaan autoaan autopesulassa.  Henkilökunta ilmeisesti raportoi hepreaa puhuvista asiakkasta, hetken kuluttua terroristi tuli varmistamaan näiden etnisyyttä ja sen selvittyä ampui molemmat lähieteäisyydeltä.  Paikalle ensin saapunut Punaisen puolikuun ambulanssi ja myöhemmin saapunut israelilaisambulanssi yrittivät elvyttää ammuttuja siinä onnistumatta. Terroristin etsintä jatkui tämän viikon tuloksetta. Huwaran kylä on osin Israelin hallitsemalla C-aleella ja osin palestiinalaisten siviilihallinnon alaisella B-alueella ja siellähän helmikuussa tapahtunut kahden israelilaisen murha johti mellakointiin uudisaukkaiden taholta.

Samana päivänä israelilaisnainen – Batsheva Nigri, 42-vuotias lastentarhanjohtaja – ammuttin autoonsa Hebronin lähellä toisen naisen haavoittuessa.  Myöhemmin israelilaismies ajoi vahingossa Palestiinalaishallin A-alueella olevaan Turmus Ayyaan kylään haavoittuen kivien heitosta, paikalliset asukkaat auttoivat hänet Israelin puolelle IDF -sotilaiden suojaan palestiinalaisten sillä aikaa polttaessa hänen autonsa. Mainittakoon myös yhden israelilaisen Ma’ale Levonan uudisasukkaan haavoittuneen IDF:n sotilaiden tulituksessa naaminioituneiden settlerien heitellessä kiviä Palestiinalaisten autoja kohden.

Samana viikonloppuna IDF pudotti kaksi Hamasin Gazasta laukaisemaa droonia ja Islamilaisen Jihadin jäsen kuoli IDF:n tehtyä ratsian Jeninissä, myös yksi israelilaissotilas haavoittui tulituksessa.

Ollessani edellisellä viikolla Golani -prikaatin koulutuskeskuksessa keskustelin tilanteesta tämän eliittiyksikön sotilaiden kanssa.  He poikkeuksetta totesivat tilanteen kuluvana vuonna huonontuneen Länsirannalla ja yhä useammin he joutuvat välikäteen rauhoittaessaan tilannetta toisaalta juutalaissettlerien hyökätessä palestiinalaiskyliin ja toisaalta palestiinalaisten hyökätessä israelilaisia vastaan.  Samalla on ilmennyt että uudisasukkaat yhä avoimemmin ovat valmiita verbaaleihin ja jopa väkivaltaisiin toimiin IDF:n sotilaita kohtaan.  Asia erikseen ovat terrori-iskut joiden vakavuus on kasvussa johtuen lisääntyneestä aseistuksesta ja radikalisoitumisesta Länsirannalla.  Toisaalta samaan aikaan IDF:n yhteistyö Palestiinalaishallinnon turvallisuusviranomaisten kanssa toimii ajoittaisesta jyrkästä retoriikasta huolimatta.

Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.