TurkStream muovautumassa South Streamin kevytversioksi

TurkStream (aiemmin Turkish Stream) on Venäjältä Turkkiin johtava maakaasuputkisto jonka rakentamisesta maat sopivat lokakuussa 2016, rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2017.  Kaksilinjaisen putkiston kaasu alkoi virrata Turkkiin marraskuussa 2019 ja edelleen Bulgariaan tammikuun 1. päivänä 2020.  Nyt vuosi valmistumisen jälkeen ovat Bulgaria ja Serbia jo alkaneet hyödyntää TurkStreamin kautta tulevaa venäläiskaasua ottamalla käyttöön uusittuja omia putkistoverkostojaan ja uusinvestoinnein.  Jo kuusi valtiota – Bulgaria, Kreikka, Pohjois-Makedonia, Romania, Serbia, Bosnia ja Herzegovina – Turkin ohella käyttää TurkStreamia kaasuntuonnissaan ja Unkari liittyy kerhoon jo kuluvan vuoden syksyllä.  Näin EU:n vuonna 2014 torppaama Venäjän South Stream kaasuputkihanke näyttää olevan toteutumassa TurkStreamin jatkohankkeiden myötä.  

urkStreamin kehitys on jäänyt liki tyystin Nord Stream 2 -hankkeen varjoon.  Viimemainittu liittyy ehkä enemmän USAn ja Saksan heikentyneihin suhteisiin presidentti Trumpin kaudella;  USA on halunnut Saksan tuovan kaasua enemmän Yhdysvalloista Venäjän sijaan ja on yhdessä liittolaisineen pyrkinyt estämään Nord Stream 2 -hanketta. Kiistely NS2:sta jätti TurkStreamin liki huomiotta niin EU:ssa kuin Yhdysvaltain kongressissakin.  TurkStream onnistuttiinkin jo toteuttamaan kuukausi ennen kuin USAn sanktiot molempia kaasuputkihankkeita vastaan tulivat voimaan.  

TurkStream alkaa Venäjältä Anapasta  Krasnodarin alueelta, alittaa Mustan Meren ja päätyy Turkin Kıyıköyn terminaaliin.  TurkStream  käsittää kaksi nyt valmista putkistoa kapasiteetiltaan 31.5 miljardia m3/v maakaasua. Toinen linja toimittaa Turkin itse tarvitseman kaasun ja toinen linja puolestaan palvelee kaasutoimituksia kaakkois- ja keski-Eurooppaan. Kaksoisputkiston hinta oli noin  €11.4 miljardia. 

TurkStream 2 (South Stream Lite)

Gazprom aloitti kaasutoimitukset TurkStreamin kautta Bulgariaan 1. tammikuutaJ 2020, korvaten näin aiemmin aiemmin Trans-Balkan putkilinjaa myöten Ukrainan ja Romanian kautta tulleet kaasuntoimitukset. Nyt venäläiskaasu kulkee TurkStreamin terminaalista Bulgarian kansalliseen verkostoon joka puolestaan liittyy uudistuneeseen Serbian ja Bosnia-Herzegovinan maakaasuverkostoon.  Investointien toteutuksesta vastasivat  Bulgartransgaz EAD (Bulgaria) ja GASTRANS d.o.o. Novi Sad (Serbia).

S&P Global Platts Analyticsin datan, mukaan vuonna 2019, Bulgaria vastaanotti omaan käyttöön 2.4 miljardia m3 venäläiskaasua Trans-Balkan linjan kautta ja välitti puolestaan 4 miljardia m3 Turkkiin. Vuotta myöhemmin tämä volyymi putosi liki nollaan TurkStreamin myötä.  Kreikka puolestaan otti 2.41 miljardia m3 venäläiskaasua TurkStreamin kaasua aiemman Trans-Balkan linjan sijaan.

1. tammikuuta 2021, Serbian presidentti Aleksandar Vučić avasi TurkStreamin eurooppalaisen osan Gospodjincissa Novy Sadissa. Linja on 403 km pitkä omaten kapasiteettia 14 miljardia m3 vuodessa.  Serbia now receives most of its gas via the onshore extension of TurkStream at t  he newly created Uudistetulla Kireevo/Zaychar välitysasemalla Bulgarian rajalla Serbia nyt ottaa pääosan kaasustaan TurkStreamin kautta – keskimäärin 8 miljoonaa m3 päivässä.  Aiemmin Serbia toi vuosittain noin 10 miljoonaa m3 vuodessa venäläiskaasua Ukrainan ja Unkarin kautta.

Koska Bulgaria – toisin kuin Serbia – on EU:n jäsen,  tehtiin TurkStream 2 aka SouthStreamLite -kaasuinvestoinnit hyvinkin matalalla profiililla.  Esimerkiksi Bulgariassa pääurakoitsijana oli venäläisten omistama saudiyritys Arkad, joka puolestaan osti mm Venäjällä tuotetut kaasuputket venäläisyrityksiltä. 

Kohden EU markkinoita

Vuonna 2019, Turkki vastaanotti keskimäärin 11 miljoonaa m3/päivässä venäläiskaasua Trans-Balkan putkilinjan kautta; vuoden 2020 alusta lukien kakkki venäläiskaasu tulee joko aiemman BlueStreamin tai TurkStreamin kautta. 

TurkStream toimittaa nyt kaasua Turkin ohella kuuteen Euroopan maahan – Bulgariaan, Kreikkaan, Pohjois-Makedoniaan, Romaniaan, Serbiaan ja Bosnia-Herzegovinaan.  Unkari liittyy joukkoon lokakuussa 2021.  Trans-Balkanin putkilinjan kaasuvirta on muutettu päinvastaiseksi kuin aiemmin sen toimittaessa TurkStreamista tulevaa kaasua. Näin Ukraina on ohitettu transitvaltiona. 

Investoinnit eivät välttämättä pääty tähän ja niistäpäättävät keski- ja kaakkois-Euroopan valtiot omien etujensa pohjalta.  Gazpromin tavoitteena on aikaansaada South Streamia vastaava kaasuputkiverkosto esimerkiksi ns. Tesla putkilinjan nimellä tunnettavan hankkeen avulla Kreikan, Pohjois-Makedonian, Serbian ja Unkarin kautta Baumgartenin kaasunjakeluhubiin Itävallassa.

Lopuksi

Vuonna 2014 Ukrainan kriisin aikoihin Venäjän kaasuntoimitukset nousivat EU:n agendalle johtaen  EU:n Energiaunionin perustamiseen – ja Sout Streamin estämiseen.  EU:n kehittäessä omaa energiaturvallisuusstrategiaansa Venäjä kehitti omaansa säilyttääkseen asemaansa Euroopan kaasumarkkinoilla – ja välttääkseen Ukrainasta riippuvat riskit kaasunvälittänä.  Venäjän strategia näyttää v. 2020 toteutuneen odotetusti TurkStreamin myötä sen jatkoinvestointien ja Nord Stream 2:n täydentäessä kuvaa lähivuosina.  

Lähimpien kahden vuosikymmenen aikana EU:n kaasunkulutuksen odotetaan kasvavan EU:n pyrkiessä eroon hiili- ja ydinvoimalaitoksistaan.  Samoin uusia kaasuntuontireittejä valmistunee mm nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin, uusien linjastojen ja lähteiden – Southern Gas Corridor Azerikaasulle ja EastMed itäisen Välimeren kaasulle – myötä.  Venäjän kaasuresurssit ovat kuitenkin lähellä ja suuret, joten se säilyttänee kysynnästä johtuen vientivolyyminsa jatkossakin Eurooppaan vaikka sen markkinaosuus laskisikin. 

TurkStreamin avulla Gazprom taitavasti ohitti EU:n kolmannen energiapaketin ja mikä parempaa jopa EU:n kustannuksella.  South Stream kaadettiin EU:n toimesta aiemmin perusteella, että Gazprom olisi omistanut putkistolinjastot EU:n sisällä.  Nyt Euroopan valtiot ovat itse investoineet EU:n tuella näiden omaan putkistoverkkoon jolloin Gazpromin ei tarvitse niitä omistaa.  Näin South Stream Lite on muodostumassa TurkStreamin ja kaakkois-Euroopan valtioiden omien investointien yhdistelmänä. 

Lähteinä mm: NewEurope , S&PGlobal , 

Artikkeli on käännös Conflicts by Ariel Rusila blogissani julkaistusta kirjoituksestani ja ilmestynyt ensi kertaa Ariel Rusilan konfliktit -blogissa.