Annetaan kaikille mahdollisuus opiskella elämänkatsomustietoa!
Kuinka moni tietää, että koulujen katsomusopetusta vääristää aivan älytön laki?
Jos oppilas ei kuulu kirkkoon, hän saa valita joko elämänkatsomustiedon tai uskonnon. Mutta jos hän kuuluu kirkkoon, silloin valinnan mahdollisuutta ei ole, vaan on pakko mennä uskonnon opetukseen.
Eihän tässä ole järkeä. Sääntö on selvästi epäsymmetrinen ja epätasa-arvoinen.
Ei mahdu päähän, että lapselta kielletään kokonainen oppiaine, koska hänen vanhempansa sattuvat kuulumaan valtakirkkoon – ja sen myötä hän itsekin.
On iso vahinko, että elämänkatsomustieto on rajattu useimpien ulottumattomiin. Se on nimittäin aine, jossa pohditaan elämän isoja kysymyksiä avarasti ilman että opetusta olisi valmiiksi kytketty johonkin oppiin. Mitään ateismin syöttämistä se ei ole – ja miksi olisikaan: useimmat katsomuksellisesti kiinnostavat teemat eivät liity sen enempää uskontoihin kuin ateismiinkaan.
Olen kysellyt päättäjäportaalta perusteluja nykymallille, mutta järkevää vastausta en ole saanut. Lähinnä on tullut vaikutelma, että näin mennään, koska näin on ennenkin menty.
Se on tietysti nolla-argumentti.
Onneksi nyt on käynnissä kansalaisaloite sen puolesta, että kaikki halukkaat saisivat opiskella elämänkatsomustietoa. Jospa järki lopulta voittaa?
Opettajille on annettava valta päättää mitä he opettavat pehmeissä aineissa. Elämänkatsomuksen opettamiseen taasen tarvitaan laajaa elämänkokemusta eikä sitä ole suurimmalla osalla opettajista valitettavasti. Se edellyttää aivan erilaista kokemusta kuin viranhoidossa yhdessä ammatissa yvdessä maassa olleella voi edes olla.
Ilmoita asiaton viesti
Opetuksen pitää pohjautua opetussuunnitelmaan, joka taas ankkuroituu ihmisoikeusetiikkaan. Niiden rajoissa sitten on mahdollista keskustella hyvinkin vapaasti ja myös kärkeviä näkemyksiä esittäen, kunhan dialogi tapahtuu muiden näkemyksiä kunnioittavalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Opetuksen ei todellakaan tule osoittaa mitään kunnioitusta kulttuureille, tavoille, arvoille tai uskonnoille, niiltä osin kuin ne eivät vastaa oikeus- ja arvokäsityksiämme. Olet ymmärtänyt jotain nyt väärin opettajan tehtävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Hämäläisen hyvä kommentti täsmennettynä:
”Opetuksen ei todellakaan tule osoittaa mitään kunnioitusta kulttuureille, tavoille, arvoille tai uskonnoille, niiltä osin kuin ne eivät ole luonnonoikeuden mukaisia”.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä ne juuret, joissa ihmisoikeusetiikka asui alunperin ja asuu edelleen?
Ilmoita asiaton viesti
Monet nuoret sanovat,että uskonto on helppo aine ja kiinnostaa sen takia, että sillä saa nostettua keskiarvoa. Harva ilmeisen oikeasti on kiinnostunut ikivanhoista paimentolaistarinoista ja ”isiemme uskon syvällisestä sanomasta…”
Uskonnonopetus oli, ainakin aiemmin yksi ”lobatuimmista” aineista, eikä lobbaajina tuskin olleet maallistuneet ja välinpitämättömät nykyvanhemmat, vaan isovanhempien ikäiset ”räsäsläiset” ja muut ääri-uskovaiset.
Luulisi että arvostettaisiin fiksujen, valistuneiden kirkkoon kuuluvienkin nuortemme harkintakykyä ja valinnanvapautta valita uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon välillä?
– Ottaahan uskonnonopettajakin mielihyvin uskonnonopetukseen kirkkoon kuuluvankin nuoren?
Alfa-kanavalla Arno heitti ajatuksen, että vaihdetaan eri uskontoja edustavien uskonnonopetus kaikille yhteiseksi, neutraaliksi USKONTOTIEDOKSI, elämänkatsomustiedon rinnalle?
Ehdotuksessa ”hätääntyi” keskustalainen nuori kansanedustaja ja oli huolissaan ” oman uskon” opettamisen jäämisestä syrjään.
Kirkkoon kuulumattomille järjestetyt Prometheus-leirit ovat kasvattaneet suosiotaan. Jotkut kirkkoon kuuluvat nuoret ovat osallistuneet, rippikoulun lisäksi myös Prometheus-leireille.
– Toivottavasti tolkun ihmisten tieto-ja järkiyhteiskunnasta löytyy riittävästi nimiä tuon KANSALAISALOITTEEN taakse, jotta eduskuntakin pääsee keskustelemaan ja ottamaan kantaa…?
Ilmoita asiaton viesti
”Monet nuoret sanovat,että uskonto on helppo aine ja kiinnostaa sen takia, että sillä saa nostettua keskiarvoa. Harva ilmeisen oikeasti on kiinnostunut ikivanhoista paimentolaistarinoista ja ”isiemme uskon syvällisestä sanomasta…”
Tekstisi ei nyt pidä siltä osin paikkaansa, että nuoret (tarkoittanet yläkoululaisia/lukiolaisia) pänttäisivät ikivanhoja paimentolaistarinoita tai isien uskon syvällistä sanomaa. Jos joskus näin on ollutkin, ei uskonto ole aika päiviin yläkoulussa tai lukiossa ollut tuollaista.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa asia on noin kuten kirjoitat. Se, mikä elämänkatsomustiedossa hieman tökkii, on perusopetuksen (yläkoulu) opetussuunnitelman korkealentoiset tavoitteet ja se ristiriita, mikä syntyy näiden ja oppilaiden kykyjen ja mielenkiinnon välille.
Ja olisi myös syytä hieman vahvistaa ET-oppilaiden saamaa käsitystä uskontojen roolista ja vaikutuksesta arkeen niin meillä kuin muualla. Siitäkin huolimatta, että lähes päivittäin saan perustella omille oppilailleni sitä, että uskonnollinen tieto ja yleissivistys on tarpeellista sillekin, joka on vakaumuksellinen ateisti.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonto kuuluu yleissivistykseen, kulttuurihistoriaan. Sopisi yhdistettäväksi historian ja maantiedon kanssa samaan kokonaisuuteen.
Käytännössä uskontojen opetus tulisi tasapäistää niin että käy ne kaikki pääuskonnot läpi että missä ja milloin ollut mitäkin, että oppilas saa kokonaiskuvan maailmasta miten ihmiset ovat toimineet milloinkin eri puolilla.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, peruskoulun opetussuunnitelma on ylipäätään niin sekavaa yläpilveä, että siitä on kenenkään vaikea saada tolkkua.
Olen samaa mieltä siitä, että uskontojen tuntemus kuuluu yleissivistykseen, eikä maailmaa voi ymmärtää tietämättä esimerkiksi suurten maailmanuskontojen perusoppeja.
Ilmoita asiaton viesti
Onko ateismi kommunismin synonyymi…?!
Ilmoita asiaton viesti
?
Ilmoita asiaton viesti
Maalaisjärjellä ajatellen elämänkatsomustiedon opettajan oma elämänkatsomus tunkee väkisinkin opettajan persoonasta riippuen jopa voimakkaana esiin oppitunneilla.
Samalla voi vain ihmetellä miten uskontoa voi opettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän uskonoppia voi tietenkään opettaa, se tulee Jumalalta lahjana.
Ilmoita asiaton viesti
Voi sitä opettaa ja pakkosyöttää, ruoka-ja iltarukouksissa, pyhäkoulussa, ehkä aiemmin päiväkodeissa ja koulujen uskonnonopetuksen yhteydessä, pakkosyöttää kaikille, kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsille,
Rippikoulussa mikä on kirkon viimeisimpiä toimintoja josta kirkko voi vielä ylpeillä.
Varsinais-Suomesta lähti aikoinaan opetusministerin puheille erityinen ”hiippakuntalähetystö”, vetoamaan ”uskonopin puolesta.”
– Väittivät, että maallistuneet nykyvanhemmat eivät ymmärrä yhteiskunnan kokonaisetua väheksyessään uskonopin opetuksen arvon merkitystä…?!
– Lähetin opetusmisterille kirjeen, että luultavasti edustavat vanhempien uskonnollista vähemmistöä?
Yle uutiset: USKONTOA brändätään nyt yritysmaailma opein myös Suomessa.
Startup.srk loft markkinoi evankeliumia nuorille,
– Uudet, modernimmatkin uskontokuplat nousevat kilpailemaan entisten ”suuntausten” ja lahkojen kanssa ja kansankirkon jäsenkato jatkuu…
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä kai olisi, jos kr.usko olisi vaikutushistorialtaan yhdentekevä!
Ensimmäisten vuosisatojen tutkija, Rodney Stark vastaa kysymykseen:”
Mitä maailma olisi vailla tätä historiaa?
Se olisi, sanoo Stark, maailma, jossa olisi paljon astrologeja ja alkemistien mutta ei yhtään tiedemiestä … despoottien maailma, josta puuttuisivat yliopistot, pankit, tehtaat, silmälasit, savupiiput ja pianot … maailma, jossa suurin osa lapsista ei elä viisivuotiaaksi ja monet naiset kuolevat synnytykseen.
Maailmaa ei olisi sellaisena kuin me sen nykyään tunnemme, jos pääsiäistä ei olisi koskaan tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma on juuri tällainen täysin riippumatta nousiko Kristus kuolleista. Kristinusko kuten monet opit on vaikuttanut maailman kehittymiseen. Sehän on selvää. On kuitenkin aika ylimielistä väittää tietävänsä miltä maailma näyttäisi, jos jotkin parametrit olisivat olleet toisin. Lisäksi se on merkityksetöntä jossittelua. Ei meidän kannata palvoa mitään jumalia vain siksi, että jokin uskonoppi on vaikuttanut yhteiskuntaan joskus positiivisesti, kuten kristinusko on tehnyt. Ei tuota positiivista vaikutusta myöskään poista ne julmuudet mitä kristinuskon nimissä on tehty ja tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma ei todellakaan olisi tällainen,
Vaikka kehitys pukeutui vaillinaisuuteen, sillä oli ratkaiseva merkitys esim
Tieteen ja korkeakoulutuksen kehitykseen:
________________________________
Muissa uskonnoissa, myös klassisissa kreikkalaisissa ja roomalaisissa uskonnoissa, katsottiin, että jumalat (ja siten luonnon liikkeet) olivat oikukkaita tai tuntemattomia.
Kristityt kuitenkin uskoivat, että Jumala oli rationaalinen ja että hän oli antanut ihmisille mielen, jotta nämä voisivat löytää hänen kirkkautensa luodussa järjestyksessä.
Myötätunto heikkoja kohtaan
________________________
Koska Jeesus kunnioitti naisia ja arvosti lapsia, Euroopan kehittyvä sivilisaatio alkoi omaksua hänen jälkensä siinä määrin, että se oli täysin vierasta muille tuon ajan kulttuureille ja monille nykypäivän kulttuureillemme.
Kristuksen seuraajat osoittivat huolenpitoa heikoista ja syrjäytyneistä.
KOSKA HÄN SANOI! He kehittivät lukemattomia sairaaloita, orpokoteja ja muita hyväntekeväisyyskeskuksia, jälleen kerran sellaisessa laajuudessa, jota ei ollut ennen nähty maapallolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei maailma tietenkään olisi tällainen, jos preimissit olisivat olleet erilaiset. Sinä et kuitenkaan tiedä millainen maailma olisi, jos kristinuskoa ei olisikaan keksitty. Ei kukaan tiedä. Emme edes tiedä olisiko se parempi vai huonompi paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Sen voi suoraa lukea sieltä missä näin ei tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mitä ihmettä? Teesisi on, että kristinusko on vaikuttanut vahvasti yhteiskuntaan. Niin pitkälle olemme yhtä mieltä. Mutta että kristinuskon ”poistaminen” historiasta ei olisi mitenkään vaikuttanut mihinkään? Mistä sinä tiedät mitä nuo kekseliäät miehet olisivat keksineet, jos eivät olisi juuri kristinuskoa kehitelleet?
Ilmoita asiaton viesti
Sen näkee siitä miten oikeuslaitos toimi kreikkalais-roomalaisessa maailmassa. Oikeudenkäytön periaatteet kehittyivät, mutta syvälle menevän lain, kuten 10 käskyä, puuttuessa, tuomarit pitivät yllä varsinaisia näytösoikeudenkäyntejä, jos joku hyvä veli oli nokkapokkaa köyhän kanssa omiin etuihinsa liittyen. Ei ollut moraalista normia, joka olisi saanut hänet peilaamaan omaa julmuuttaan Jumalan lakia vasten.
Ilmoita asiaton viesti
Emme varmaan humanismin perusteella olisi ymmärtäneet kriminalisoida jumalanpilkkaa. Muuta ei tule mieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Esim. lohduton fatalistinen ja korruptoitunut Intia ja Nepal. Jotka saavat silloin tällöin säädetyksi lakeja heikompien ihmisarvon nostamiseksi, muttei kykene laittamaan niitä käytännössä voimaan, kun kastijako on vahvempi ja ohittaa lait ja säädökset. Näin esim tyttöjen lapsena naittaminen. Poliisi ei suojele ihmiskaupan uhria, eikä avutonta kristittyä hindujoukkojen mielivallalta.
Sen 140 miljoonaa alakastista tai kastien ulkopuolista ihmistä ovat löytäneet Kristuksessa korkean ihmisarvon ja Jeesuksen hyvyyden ja rakkauden. Alakastiset ovat oikeutetut korjaamaan korkeampikastisten sekä eläinten ulosteet tieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmettä tuo on kertovinaan siitä, mitä luovat ihmiset olisivat kehitelleet toisenlaisissa oloissa?
Ilmoita asiaton viesti
No sitä juuri, että ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate ei synny maailman alkeisvoimista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisoikeudet? Mitenkäs kristinusko on suhtautunut vaikkapa orjuuteen ja sukupuolten yhdenvertaisuuteen?
Ilmoita asiaton viesti
400 vuotta transatlanttista orjakauppaa eikä naispuolista paavia ole nähty vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
…kuten kaikki 20 lasta vanha-lestoillekin…
KD sentään on ajanut ilmaista ehkäisyä nuorille, vaikka esi-ja ulkoaviollista sexiä tiukasti vastustaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Arno Kotro on jälleen karran tasa-arvoteeman ympärillä, ja hyvä niin. Kansalaisten tasa-arvo sukupuoleen, uskontoon jne. katsomatta on tärkeä agenda.
Elämänkatsomustieto eli ET syntyi aikanaan, kun kirkosta eronneita lapsia alkoi olla paljon ja heidän vanhempansa vaativat jotain muuta uskonnon opetuksen vaihtoehdoksi. Uskonnon opetus oli vielä tuolloin tunnustuksellista, joten vaatimus oli perusteltu. Syntyi oppiaine nimeltä ET, jonka sisällöt olivat melkoisen laajoja ja maailmoja syleileviä.
Sittemmin uskonnon opetuksen tunnustuksellisuudesta on luovuttu, ja uskonnosta oppiaineena on tullut enenevässä määrin uskontojen historiaa. Siinä, missä ET opettaa vaikkapa yleisiä hyveitä ja hyvänä ihmisenä olemista, evl-uskonto opettaa niiden lisäksi Raamattua ja eri uskontojen historiaa.
Opiaineina ainakaan evl-uskonto tai ort-uskonto eivät ole enää tietyn uskonnon oppien opettamista, joten ne (kuten islam ja muutkin) kannattaa yhdistää ET:n kanssa yhdeksi ja samaksi oppianeeksi. Elämänkatsomustieto sen nimi ei ET:n uskonnonvastaisen maineen takia voi olla, mutta joku IHMISYYSOPPI kyllä kelpaisi: pyrkimys hyvään ihmisyyteenhän yhdistää niin uskontoja kuin useimpia muitakin elämänkatsomuksia.
Ihmisyysopissa voitaisiin käsitellä arvoja, arvojärjestelmiä, eettisiä kysymyksiä, moraalia jne., mutta varsinaisia uskontoja siinä ei esiteltäisi. Näin se sopisi yhtä hyvin niin muslimeille, kristityille, budhalaisille kuin uskonnottomillekin.
Mitään uskontoa koulun ei tarvitse opettaa, vaan se jääköön kotien ja vaikkapa pyhäkoulujen tai moskeijoiden vastuulle. Pääuskontojen historiat sen sijaan kuuluvat yleissivistykseen, ja ne voitaisiin liittää historian opetukseen, historian oppituntien määrää vastaavasti toki, esim. pakkoruotsi poistamalla, korottaen.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkkä uskontojen historia ei nyt vielä anna kovinkaan hyvää näkemystä eri uskontojen vaikutuksesta. Eli kyllä se oppi olisi jokaisen jollakin tasolla ymmärrettävä, jotta ymmärtäisi kyseiseen uskontoon kuuluvien elämää. Jos nyt vaikka opiskellaan islamin historiaa perehtymättä islamin etiikkaan, niin kovin pitkälle tuo ei kanna.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä voisi olla jotain mallia, joka ottaisi paremmin huomioon ihmisen luontaisen kiinnostumisen ja liittymisen mekanismin. Tähän nähden, mikähän on se malli, johon pohjautuen ainevalinnat tehdään. Onko miten hyvin tiedossa? Eipäilen, ettei.
Kun aikaa kuluu, niin sitä kypsytään ja kasvetaan, ainakin joidenkin asioiden suhteen, ja vaikka tälläisen liittäminen kokonaisemmaksi voimavaraksi, voisi olla vaikeaa esittää, vankan perustelujen puolesta, … niin ainakin jotain uutta näkökulmaa syntyy, tosin varmaan riippuu kokemuskytkennästä, millä tavoin vaikuttaa norsunluutornin toiseen päätyyn, josta käsin ihminen maailmaa rakentelee, ja seurauksia rakentamastaan kokee, jos nyt jättää itselleen tällaisen paikan.
Konkreettisesti ottaen, mitä jos eri aineita varten olisi tosiaan tutustumisen paikkaa enemmän. Mitä tietyn aineen opettajan tulisi tehdä, että esittely voisi johtaa luontaisempaan motivaatioon, ja ainevalintaan? Tulisiko aineisiin perehtymisissä, olla koeaika. Tietyn koeajan aikana, voisi vetäytyä, jos siltä tuntuu. Entä jos vetäytymisvalmius olisi jatkuva-aikaisempi?
Mikä olisi yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta sellaista aineiden kiinnostavuuden herättelyä, jossa ei tapahtuisi kyseenalaista? Entä sovellukset ylipäätään, viestintää koskien, muissakin yhteyksissä. Mikä tuo uskottavuutta, ja miten lupausten ja syntyvien odotusten toteutumista voi seurata, ja mahdollisuuksien puolesta erottaa vedätys tai vähemmän tärkeäksi osoittautuvat?
Yhteiskunta, suurempi yhteisö,.. epämääräisempi mutta tärkeät kokoonpanot, ei oikeastaan kilpailuta toimijuutta ja tuotteita tavalla, joka yksittäisen asiakkaan vinkkeliin on tapana liittää siinä tilanteessa, jossa markkinoiden ja tuotannon, ja noiden melko erillisen olemassaolon, ajatellaan palvelevan kuluttajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse pidän uskonnonopetuksen jakoa juridisesti omituisena.
Tämä siten, että missään muussa elämäntilanteessa ei saa kysyä henkilön uskontoa(esim työhaastattelu).
En tiedä miten päästötodistuksessa(yläkoulu/lukio ) näkyy uskonnon tai elämänkatsomustiedon kurssit. Niitä ei pitäisi olla todistuksissa. Tämä siten, että työnantaja voi haluta nähdä todistuksen ja jos kyseiset tiedot näkyvät siinä, niin silloin työnantaja saa tietoonsa jotain mikä ei kuulu hänelle.
Ilmoita asiaton viesti
No vaikkapa kaikkiin kirkon virkoihin on edellytys kirkon jäsenyys ja taitaapa olla useimpiin toimiinkiin. Ja silloin asiaa voidaan kysyä.
Peruskoulun tai lukion päättötodistuksella nyt ei käytännössä haeta yhtään mihinkään vähääkään vakinaisempaan työhön ja jos maalliseen ammattiin hakee, niin en voi kuvitella työnantajan kiinnostuvan uskonnon tai ET:n numerosta. Päättötoikkarissa niiden numeroiden pitää olla, koska ovat oppiaineita.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäiseen kesätyöhön voidaan kysyä todistusta.
Ei ole merkitystä onko työ ”vähääkään vakinainen” vai opettajan virka.
” niin en voi kuvitella työnantajan kiinnostuvan uskonnon tai ET:n numerosta.” Minä voin kuvitella. Tuon tiedon ei tule olla työnantajan nähtävissä. Vähemmästäkin voi työpaikka jäädä saamatta.
Erittäin eriarvoistavaa on, että ne näkyvät päättötodistuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö. Jos hakee kesätöihin, merkitystä voi olla kielten arvosanoilla sekä mahdollisesti matikan ja käsityön. Hissan, ussan, maantiedon, biologian jne. ei ole merkitystä kuin aivan äärimmäisissä poikkeustapauksissa, joita on todella vaikea kuvitella.
Käytösarvosana taas päättötoikkarista puuttuu, mikä on aivan älytöntä.
Jos ihan oikeasti kuvittelet, että työnantaja syrjäyttää hakijan siksi, että tällä on joko uskonnon tai et:n arvosana, elät ihan toisessa todellisuudessa. Yhtä hyvin voit väittää, että hakija syrjäytetään, koska on opiskellut ruotsia A-kielenä eikä englantia, koska työhönottaja vastustaa kaikkea Ruotsiin liittyvää.
Ilmoita asiaton viesti
…viimeiset ”itkevät” perinteisten arvojen alamäkeä-ja menetystä…
Ilmoita asiaton viesti
Kouluissa tulisi opettaa uskonnon ja ET:n sijasta luonnonoikeutta ja valitsevaa lainsäädäntöä soveltuvin osin. Uskonto tulisi jättää kirkkojen, moskeijoiden yms. opetettavaksi. Uskontoja voidaan sivuta muiden oppiaineiden ohessa tarpeen tullen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus
Ilmoita asiaton viesti
Olen jyrkästi eri mieltä. Jos jätämme uskonnollisen yleissivistyksen tai elämänkatsomustiedon uskonnollisten tai katsomuksellisten yhteisöjen käsiin, on näköpiirissä se, että nämä jos mitkä opettavat totaalisen yksisilmäisesti uskontoa/katsomusta. Erityisesti radikaaleimmat uskonnolliset liikkeet aivopesevät jäseniään, myös nuoria ja maalaavat melkoista viholliskuvaa niistä, jotka ”uskovat väärin”. Oikeasti me emme yhteiskuntana tätä kaipaa ja näkemyksesi on kestämätön.
Koulussa pyritään aina opettamaan yleisneutraalisti, myös katsomusaineita. Jos oppilas kuuluu jyrkkään lahkoon, uskonnolliseen tai katsomukselliseen ääriliikkeeseen, hän saa koulussa näistä asioista kuitenkin opetussuunnitelman määrittämää neutraalia tietoa ja palikoita, joista voi rakentaa omaa maailmakuvaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatin tuota aloitetta jo elokuun lopulla.
Ihmetyttää, ettei ole edes 20 000 kannattajaa vielä. Eikö tämä ole ihmisten mielestä tärkeä asia? Minusta se on.
Poikani oli et-tunneilla, koska hän ei kuulunut kirkkoon. Kaverit olivat vähän kateellisia. Kuuluivat ev.lut-kirkkoon, vaikka perhe ei käynyt kirkossa juuri koskaan, eikä ollut muutenkaan uskonnollinen. Tällaisiahan suuri osa ellei jopa suurin osa suomalaisista on nykyisin.
Minusta se oli hyvä oppiaine, poika tykkäsi tunneista, ja se voisi korvata uskonnollisen hapatuksen, jota jotkut opettajat opettavat uskontotunneilla, tosin jotkut opettajat ovat neutraalimpia.
Uskontoahan voisi käsitellä kuten esim. historiaa, ja kertoa erilaisista uskonnoista ja uskontokunnista. Ei vain keskittyä ev.lut-kirkkoon ja uskotella, että Jumala on olemassa, ja opettaa sen pohjalta. Uskontotunnit sellaisenaan pitäisi jättää pois kokonaan, ja antaa eri uskontokuntien hoitaa se tehtävä.
Ilmoita asiaton viesti
”Uskontoahan voisi käsitellä kuten esim. historiaa, ja kertoa erilaisista uskonnoista ja uskontokunnista. Ei vain keskittyä ev.lut-kirkkoon ja uskotella, että Jumala on olemassa, ja opettaa sen pohjalta. Uskontotunnit sellaisenaan pitäisi jättää pois kokonaan, ja antaa eri uskontokuntien hoitaa se tehtävä.”
Anteeksi vaan, mutta kirjoitat aivan silkkaa roskaa. Alakoulussakaan ei keskitytä ev. lut. kirkkoon, vaan opiskellaan muitakin uskontoa kuin kristinuskoa. Yläkoulussa taas koko seiskaluokka on maailmanuskontojen historiaa, kasilla opiskellaan kirkkohistoriaa, mikä sekin on vahvasti yleissivistävää. Ysillä opiskellaan etiikkaa, varsin yleisellä tasolla, toki myös kristinuskon etiikkaa, mutta myös muiden uskontojen eettisiä näkemyksiä. Lisäksi pohditaan sellaisia eettisiä ongelmia kuten eutanasia, oikeutettu sota, kuolemantuomio tai abortti. Niihin voidaan liittää eri uskontojen näkemykset, mutta samoja sisältöjä on myös elämänkatsomustiedossa.
Oikeasti, miksi kirjoitat hölynpölyä? Miksi haluat uskotella, että uskontotunneilla opiskellaan vain evankelisluterilaista kirkkoa ja sen oppeja ja että muita uskontoja ei opiskella? Näkemyksesi vaikuttaa aivan tarkoitushakuiselta trollaukselta, koska olen varma, että tiedät tasan tarkkaan, mitä opetussuunnitelmat edellyttävät ja mitä esimerkiksi oppikirjoissa/materiaaleissa on sisältönä.
Ilmoita asiaton viesti
No, hyvä, että näin on.
Ja rauhoitu hyvä ihminen! Joulurauhaa sinulle!
Ilmoita asiaton viesti
Et ole ainoa, joka on vakaasti sitä mieltä, että koska omana kouluaikana olivat sisällöt eri oppiaineissa tietynlaiset, niin nehän eivät muutu sitten ikinä. On jotensakin totaalisen käsittämätöntä, että sivistyneetkin ihmiset väittävän koulun pysyvän muuttumattomana.
Ilmoita asiaton viesti
En ole vakaasti sitä mieltä, että opetuksen sisällöt ovat samat kuin kouluaikanani, älä laita omia kuvitelmiasi minun lastikseni. En kuvittele koulun pysyvän muuttumattomana.
Puhuin poikani kouluajasta, en omastani. Tosin siitäkin on jo jonkin verran aikaa. Et tainnut vihastumiseltasi edes lukea ensimmäistä kommenttiani kunnolla.
Kirjoitin mm. näin: ”Uskontoahan voisi käsitellä kuten esim. historiaa, ja kertoa erilaisista uskonnoista ja uskontokunnista. Ei vain keskittyä ev.lut-kirkkoon ja uskotella, että Jumala on olemassa, ja opettaa sen pohjalta. Uskontotunnit sellaisenaan pitäisi jättää pois kokonaan, ja antaa eri uskontokuntien hoitaa se tehtävä”. Ehkä nykyisin ei keskitytäkkään ev.lut-kirkon uskon vahvistamiseen, onneksi on tullut muutakin lisäksi.
Hyvä, että koulukin on muuttunut, ja saa muuttua lisääkin, en vastusta yhtään. Saisi muuttua enemmänkin ja nopeamminkin.
Ilmoita asiaton viesti
Luin kyllä, mitä kirjoitit poikasi kouluajoista, mutta kommenttisi viimeisen kappaleen ymmärsin olevan täysin yleisluontoisen.
Itse olen 53-vuotias ja koulutieni alkoi peruskoulusta. Yläasteella ei silloin 80-luvulla jauhettu vain luterilaisuutta, joten eipä ole sinunkaan poikasi aikana jauhettu.
Uskontotuntien poisjättö ja uskonnollisen yleissivistyksen ulkoistaminen vain uskonnolliselle yhteisöille olisi myös turmiollista. Kts. vastaus Väänäselle.
Ilmoita asiaton viesti
Lopetan tämän saivartelun tähän.
Mukavaa joulun odotusta.
Ilmoita asiaton viesti