Miksi uskonnon nimissä saa polkea ihmisoikeuksia?

Tämän täytyy loppua. Ei yksinkertaisesti saa olla niin, että ihmisoikeuksia on lupa talloa, jos toiminta perustellaan uskonnolla.

Vielä 2020-luvulla uskonto näyttää olevan omituinen poikkeus, vapaudut vankilasta -kortti, joka saa lainsäätäjät katsomaan jopa raakaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa läpi sormien, pienemmästä epätasa-arvosta nyt puhumattakaan.

En voi unohtaa esimerkiksi politiikan tutkija Alan Salehzadehin kuvausta ympärileikkauksesta (Uusi Suomi, 30.9.2020):

Itselleni on jäänyt traumat, kun noin 4-vuotiaana ympärileikattiin ilman mitään puudutusaineita, vain sen turvin että ukki lupasi jälkikäteen suklaata. Sattui kamalasti. Tämä on yksi ainoita varhaislapsuuden muistoja, joita minulla on. Muistan, kuinka ylivoimaisen vahvat aikuiset pitelivät minua aloillaan pöydällä, kuinka jalkani nostettiin ylös, ja kuinka toimenpide tehtiin.

Jos jokin poliittinen ääriliike syyllistyisi tällaiseen ritualistiseen barbariaan, siis silpoisi väkisin lasten sukupuolielimiä, se katsottaisiin rikollisjärjestöksi ja toiminnalle tulisi välitön stoppi.

Mutta nyt yhteiskunta sulkee silmänsä. Lasten oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ei lainsäätäjiä juuri kiinnosta, ja kovin vaisuja ovat ihmisoikeusjärjestötkin.

Kas kun se uskonto.

Kirkko on vuosikymmenet harannut vastaan, kun on haluttu puolustaa seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Moraalia edustava instituutio on itse ollut se, jolle ympäröivän maallistuneen yhteiskunnan on pitänyt opettaa moraalia, ei päinvastoin.

Uuvuttavia ovat abortti- ja eutanasiakeskustelutkin. Aina jossain vaiheessa pöytään paiskataan pyhät tekstit ja kuvitteellisen olion kuvitteellinen tahto, ja siinä sitä ollaan, järki ja ihmisoikeudet saavat väistää. Vieläkään ei Suomeen ole saatu armokuolemaa lailliseksi – paljolti uskontosävytteisen vastustuksen vuoksi – ja kuolemansairaiden kidutus saa jatkua. Ja olisi siinä aborttilaissakin vielä korjattavaa.

Kun järki ja muinaiset nuotiotarinat tappelevat, nuotiotarinat voittavat, turhan usein. Kuvaavaa on, että meillä oli pitkään esimerkiksi laki, joka vapautti Jehovan todistajat varusmiespalveluksesta.

Niinpä käytännön tilanne vain muutama vuosi sitten on voinut näyttää tältä. Kutsuntoihin määrätään kaksi nuorta, Leevi ja Ville. Leevi sanoo, että muutama tuhat vuotta sitten muuan profeetta löysi pyhältä vuorelta yliluonnollisen henkiolion kirjoittamia laintauluja, joissa lukee ”älä tapa”.

Käsky on osa oppijärjestelmää, joka kieltää verensiirrot ja tuomitsee homot, kertoo että 144 000 ihmistä pääsee taivaaseen ja käskee panemaan välit poikki niihin perheenjäseniin, jotka yrittävät karata kultista.

Taustalla käskyjä jakelee personoitu Jumala, joka professori Richard Dawkinsin unohtumattomin sanoin on mustasukkainen ja ylpeä siitä; pikkumainen, epäoikeudenmukainen, anteeksiantamaton kontrollifriikki; koston- ja verenhimoinen etninen puhdistaja; naisvihaaja, homofobi, rasisti, lastensurmaaja, kansanmurhaaja, pojan- ja tyttärenmurhaaja, rutonlevittäjä, megalomaaninen, sadomasokisti, oikukkaan pahansuopa tyranni.

Ja mitä Leeville sanotaan? Kelpo argumentti, olet vapaa mies!

Ville sen sijaan on omaksunut humanistiseen ihmisoikeusetiikkaan ankkuroituvan maailmankatsomuksen, jossa järkiperusteilla on vahva sija. Hän argumentoi, että nykyinen asevelvollisuusmalli on jäänne ajoilta, jolloin katsottiin, että naisille ja miehille kuuluu yhteiskunnassa eri velvollisuudet, eikä tällaisille seksistisille asenteille ole perusteita: soveltuvuus palvelukseen riippuu yksilöstä, ei sukupuolesta.

Ville on selvittänyt, että nykyään koulutetaan liikaa varusmiehiä siihen nähden, kuinka monelle riittää kertausharjoituksia ja kriisin tullen ajanmukaista varustusta. Lisäksi hän kertoo, ettei ole motivoitunut ja sopiva asepalvelukseen ja niinpä hän hyödyttäisi yhteiskuntaa enemmän, jos menisi töihin tai opiskelemaan.

Mitä Villelle sanotaan? Huonot perustelut! Komento käy kasarmille, vankilaan tai pitkään yhdyskuntapalvelukseen (siviilipalvelus). Myös psykiatrista sairausdiagnoosia tarjotaan.

(Kyllä, lainsäädäntöä on nyt korjattu yhdenvertaisemmaksi, mutta sekin meni päin seiniä. Sen sijaan että olisi annettu Villelle vapautus, palvelukseen päätettiin pakottaa Leevikin, sukupuolensa vuoksi.)

Uskonnon irrationaalinen valta näkyy myös pienemmissä asioissa, esimerkiksi koulussa. Jos muslimioppilas peittää päänsä huivilla, se käy. Jos uskonnoton nuori haluaa pitää tunnilla päähinettä, sepä taas ei joissain kouluissa käykään.

Ei käy järkeen, että naisia alistaviin myytteihin perustuva pään peittäminen hyväksytään mutta yksilön omaan identiteettiin perustuvana valintana se kielletään.

Asetelmassa on paljon samaa kuin taannoisessa asevelvollisuuslaissa, ja kasvatuksellinen viesti on tietenkin väärä: järjellä ja yhdenvertaisuudella ei ole väliä, mutta järjettömillä opeilla ja uskomuksilla on sitten sitäkin enemmän.

(Itse toki olen opettajana ratkaissut asian hyvin yksinkertaisesti. Kaikki saavat tasapuolisesti käyttää mitä hyvänsä päähineitä ja huiveja, jos haluavat.)

Kunpa olisimme viimein astumassa maailmaan, jossa järkiargumenteille annettaisiin eettisissä kysymyksissä edes sama painoarvo kuin aivan toisessa ajassa syntyneille kansantarinoille ja niiden alistavalle ja ihmisoikeuksia polkevalle täytäntöönpanolle.

Ei voi olla liikaa pyydetty.

+35
ArnoKotro
Helsinki

Lukion opettaja, kolumnisti.

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.

Näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajieni kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu