Nyt kiltteys kuuseen
Opettajat menivät lakkoon, eikä ihme. Sen sijaan se vähän ihmetytti, millaista keskustelua ennen lakkoa käytiin. Yllättävän monet opettajat toivoivat, ettei lakkoa tulisi. Lakosta on ylimääräistä haittaa oppilaille ja opiskelijoille.
Lakon edellä monessa koulussa kävi melkoinen tohina, kun opettajat puursivat muun työnsä päälle tehtäväpaketteja lakon ajaksi. Moni laati verkkoon ajastettuja tehtäviä, jottei normaali opiskelurytmi kärsi. Nuo tehtävät opettajat sitten tarkistavat lakon loputtua.
Ylityönä, ilmaiseksi.
Tietyssä mielessä arvostettavaa tietysti. Mutta noinkohan se menee miesvaltaisillakin aloilla? Että kun paperimiehet menevät lakkoon, he omalla ajallaan puskevat koneista tolkuttomasti paperia ennen ja jälkeen, ettei tuotantomääriin tule notkahdusta?
Tuskinpa. Monissa miesvaltaisissa ammateissa lakkoillaan tiuhaan ja hanskat tippuvat lakon ajaksi maahan asti. Opetusalalla sen sijaan yritetään minimoida vahingot ja pahimmillaan tehdään viikon työt ilman palkkaa. Tai sitten tullaan normaalisti töihin. Kun toimin lakkovahtina, sain välillä osakseni syvää paheksuntaa.
Hirveästi en enää ihmettele, että naisten yli on kävelty palkkaneuvotteluissa vuosikymmenet.
Kyllä tässä jotain feminististä röyhkeyskoulua tarvittaisiin. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja peruskoulun alaluokkien opettajien palkat ovat niin kehnot, ettei niillä tahdo ainakaan Helsingissä pärjätä, kun pitäisi se vuokrakin maksaa.
Niin, kyllä, vuokra. Eivät kaikki opettajat tule keskiluokkaisista perheistä, jolloin on ehkä välttynyt opintolainalta vanhempien taloudellisen tuen ansiosta ja on voinut ajatella, että jossain vaiheessa tulee se perintökin, jolla kuittaa asuntolainoja. Myös köyhistä oloista ponnistavien pitää tulla palkallaan toimeen.
Opettajien työmäärä on sekin kaiken aikaa kasvanut, kun varsinaisen opetustyön päälle on sysätty monenmoista sälää, silppua ja palaveria, joiden tarkoitusta voi usein vain ihmetellä. Samalla kun muu työ on lisääntynyt, opetusvelvollisuuksiin ei ole saatu huojennuksia.
Jos peruspalkat korjattaisiin kuntoon, opettajien ei tarvitsisi jatkuvasti kasata lukujärjestyksiinsä ylitunteja, joiden alle moni uupuu. Siitä kärsivät oppilaatkin.
Eivät jälkeenjääneet palkat ja työmäärän kasvu edes ole ainoita syitä, miksi kannatan lakkoa. Vähintään yhtä paljon painaa ammatin kehno arvostus.
(Ehkä minun pitäisi lopettaa tähän, menee vähän katkeraksi, mutta jatkan nyt kun aloitin.)
Havahduin opettajantyön halveksuntaan parikymmentä vuotta sitten.
Noihin aikoihin olin julkaissut runokirjan ja toisenkin, ja aihe taisi olla sen verran kiinnostava – lost love and broken heart – että lehdistö innostui. Siinä sivussa media hoksasi myös ammattini, joka jo tuolloin oli, kehtaako sitä sanoakaan, lukion opettaja.
Ainakin joidenkin toimittajien mielestä se oli noloin työ mitä nyt kuvitella saattaa. Ei ollut mieltä ylentävää, kun eräänkin suuren aikakauslehden toimittaja kirjoitti Kotron olevan ”surkea filosofianopettaja”.
Törmäsin toimittajaan sattumalta eräissä kekkereissä. Pakkohan minun oli hänelle vähän ihmetellä titteliä, kun juuri tuolloin koulussamme oli meneillään pieni filosofiabuumi. Moni opiskelija valitsi filosofian jatkokursseja ja menestyivätpä he kirjoituksissakin kivasti.
Toimittaja pahoitteli, että lause tosiaan oli huolimaton. Tarkoitus ei ollut sanoa, että olen surkea opettaja. Se ”surkea” viittasi ammattiin.
Samaa henkeä edusti Helsingin Sanomat. Kulttuurisivut lällätteli, että ”Kotro opettaa lapsosille filosofiaa”.
Arvostukset ovat mielenkiintoisia. Jos olisin opettajantyön sijaan pukertanut kuudetta vuotta väitöskirjaa Spinozan conatus-käsitteen uustulkinnoista, kulttuuritoimittaja olisi arvatenkin ollut haltioissaan. Jos tuon ajan käyttää siihen, että koettaa saada nuoria pohtimaan eettisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia ja kiinnostumaan vaikkapa kirjallisuudesta ja filosofiasta, kyseessä on halveksittava ammatti.
Surullisinta on, että opettajan työn vähättely on päässyt tarttumaan jo kouluväkeenkin. Olin mukana lukiouudistusta pohtivassa työryhmässä, ja oli pysäyttävää kuulla ryhmän nokkamieheltä, että ”esimerkiksi filosofia on täysin turha oppiaine” – ja sen myötä siis filosofian opettajan työ totaalisen joutavaa.
Niin, onhan se aivan turhaa opettaa nuorille ajattelun ja argumentoinnin taitoja, valeuutisten erottamista luotettavasta tiedosta ja niin edelleen. Ja kohtaamani halveksunta on taatusti pientä siihen verrattuna, mitä varhaiskasvattajat, siis ne ”tarhatädit”, saavat kuulla.
Menikö uhriutumiseksi? Toivottavasti, se ainakin oli tarkoitus. Toivon tehokkaita lakkoja ja ilmapiirin muutosta.
Ihmisiltä puuttuu sivistys.
Surullista sinänsä, että nimenomaan filosofian kautta sitä peilataan paljon.
Yhteiskuntamme tarvitsee paljon nousua. Hyvä opetus auttaa siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Opettaja on 4 226 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 4 212 € (7116 yksittäistä palkkaa) ja valtiolla 4 719 € (216 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020. Keskipalkka kasvoi 61 € (1,5 %) vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Julkisista palkoista puhuttaessa esimmäisenä tulee valhe. Vedotaan pieniin taulukkopalkkoihin ja että joku aloitteleva ope saa sitä tai tätä. Kaikihan eivät keskipalkan verran ansaitse ja osa ansaitsee vielä helvetisti paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Noissa laskelmissa on ihan rutosti ylitöitä mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Silti ne on keskimääräisiä palkkoja.
Ei luulisi valittavan noilla liksoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvitteletko, että esim ne insinöörien palkat tai meidän palkat joihin verrataan ovat jotain peruspalkkoja? Vähän rehellisyyttä peliin. Voivatko valehtelijat olla rehellisiä? Siihen voi filosofi vastata.
Kyllä niissä vertailu palkoissa on ne ylityöt, lisät, urakat mukana. Itselleni ylityöt ja kommennukset ovat tuoneet lisää tuhansia. Välillä kymmeniä tuhansia vuodessa. Tuovat tosin työtuntejakin. Nyt muuten näyttää siltä, että tänä vuonna niitä ei tule. Hyvä, jos työpaikka säilyy, joten hurlum hei vaan…..
Ilmoita asiaton viesti
Usein on lehdissä näkynyt ammattivertailuja ”säännöllisen työajan palkoista” ja niissä on opettajilla ylityöt mukana, muilla ei. Syyksi olen kuullut, että niin suuri osa opettajista tekee jatkuvasti ylitunteja ettei niitä ole teknisesti enää helppo erottaa peruspalkasta. Palkkakuitistakin näkee vain loppusumman, ylitunteja ei ole eritelty.
Ilmoita asiaton viesti
Pauli Summanen on tästä tilastoinnista kirjoitellut hyvin perusteellisesti täällä puheenvuorossakin. Kannattaa tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tutustunut, ja Sumasen yksi pointtihan on juuri se, että ylitöiden vaikutus pitää ottaa laskelmissa huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Säännöllisen työajan käsitettä hän käy hyvin läpi. Onelmahan on, että verrataan kuukausipalkkapalkkaisia, tuntipalkkaisia ja esim asiantuntijatehtäviä, joilla ei ole työaikaa lainkaan. Mitä mihinkin papereihin laitetaan. Omissa palkkatiedoissa ei näy tietoja vuoden mittaan tehtyjä tunteja. Käsityönä. Ne voi kerätä, kun laskee jokaisen 2viikon tunnit yhteen. Tuskimpa ne mihinkään tilastoonkaan päätyvät.
Lisäksi verrataan töitä, joista voi saada potkut tai työ voi loppua ja suojatyö mikä on käytännössä ikuinen, vaikka hyppäsi volttia.
Ilmoita asiaton viesti
Meikäläinen, joka aikoinaan törmäsi monenlaisiin opettajiin, oppi kyllä arvostamaan hyviä opettajia. Valitettavasti heitä oli 60-luvulla hyvin vähän. Onneksi 60/70-lukujen vaihteessa lukiossa minulla oli erinomainen matikanopettaja.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä ne, jotka pärjäävät koulussa/jossain oppiaineessa, kehuvat opettajaa ja ne jotka eivät pärjää, heitä haukkuvat. Sama opettaja on siis loistava tai surkea sen mukaan, miten oppilas pärjää.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen sisäinen devalvaatio tarkoittaa menetetyn nollakasvun 2010 – luvun kanssa sitä, että huomattavan osan kansaa tulot ovat kutistuneet menoihin nähden jo kestämättömälle tasolle. Ja silti ei ole sitä talouskasvua saatu aikaan vaikka kansa onkin köyhtynyt.
Tällekin kirjoitukselle EK sun muut sikariherrat hierovat käsiään kun yhä ei blogistikaan näe kokonaisuutta vaan nostaa naiskorttia sun muuta vaikka tämä koskettaa sukupuoleen katsomatta kaikki köyhiä, pientuloisia ja kohta jo osaa keskituloisia. Suomi on herroille helppo maa kun täällä kilvoitellaan sillä kenen asiat ovat huonoiten, kuka selviää yhdellä näkkileivällä viikon asunnossaan jonka vesilaskua säästää käymällä kylmissä suihkuissa, sähkölaskua istumalla pimeässä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaillessasi paperimiehiä opettajiin ja muihin julkisen sektorin työntekijöihin, sinulta unohtuu yksi olennainen seikka. Paperimiehen työpaikka on olemassa tasan siihen hetkeen saakka, kun se tuottaa palkanmaksajalle enemmän kuin maksaa, tuottovaatimus huomioiden.
Melkoinen osa julkisen sektorin työpaikoista taas on sellaisia, että niiden olemassaolon määrää laki – vaikkei niihin olisikaan varaa.
Julkinen sektori on aina finanssikriisistä ollut tukevasti alijäämäinen. Tämänhetkinen ja tuleville vuosille ennustettu alijäämä on 10 miljardin luokkaa, mikä kertoo siitä, että ilman palkankorotuksiakin julkisella sektorilla on julmetusti enemmän porukkaa töissä, kuin mihin kansantaloudella on varaa.
Alijäämän suuruutta voi suhteuttaa vaikka siten, että koko korkeakoululaitos pitäisi lakkauttaa kolmeen kertaan, että päästäisiin edes nollille, julkisen sektorin palkankorotusvaatimusten jälkeen vielä kerran päälle.
Suomen veroaste on myös eräs maailman korkeimmista, joten verotuksen kiristämiselläkään ei alijäämää kiinni kurota – koska Laffer tulee aika nopeasti kylään.
Ehkä siellä kouluissa (ja sairaaloissa, jne. jne.) on asiat sitten paremmin, kun suurennetaan ryhmäkokoja sen verran, että tullaan toimeen parikymmentä prosenttia pienemmällä väkimäärällä? Vai odotetaanko että saadaan tehtyä Kreikat, jonka jälkeen joku Suomen ulkopuolelta tulee ja leikkaa kaikkien palkat todellista maksukykyä vastaavaksi?
Noin ylipäätään sanoisin, että keskituloiset (joihin aineenopettajat kuuluvat) voivat pitää suunsa kiinni palkankorotusvaatimustensa kanssa.
p.s. sukupuolikortti on ihan täyttä hevonpaskaa. Miesvaltaisten julkisen sektorin työvoimavaltaisten alojen (esim. poliisit) palkat ovat ihan samalla tasolla. Se nyt vaan ei yksinkertaisesti ole matemaattisesti mahdollista, että kaikki tienaavat yli keskipalkan.
Ilmoita asiaton viesti
Moi Tomi, vertailin opettajien ja paperimiesten lakkoja toisiinsa. Nyt näyttää moni koulu olevan auki. Paperimiesten lakoissa paperitehtaat ovat kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Ja kuten olemme tässä vuosien varrella nähneet, jos paperimiehet pyytävät liikaa, työpaikka lakkaa olemasta. Opettaja taas palaa lakon jälkeen virkaansa, ja se on työnantajan ongelma miettiä mistä rahat kaivetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paperimiehet hankkivat enemmän kuin opettajat,
vaikka paperimieheksi kelpaa kuka tahansa, mutta
opettajaksi täytyy olla korkeasti koulutettu.
PS. Kaikkein räikeimmin ylipalkattuja ovat satamajätkät.
(ahtaajat)
Ilmoita asiaton viesti
Terveet, koulutetut paperimiehet ovat yhteiskunnallisten investointien tulos, joiden varaan on sitten hyvä tehdä yksityisiä investointeja.
Valtiot rahoittavat omat investointinsa itse luomallaan ns. fiat-rahalla/keskuspankkirahalla. Rahanluonnin tarkempi kuvaus ja siitä johdetut talouspoliittiset suositukset löytyvät esim. Stephanie Keltonin kirjasta: ”The deficit myth”
Työvoiman ovat puolestaan tuottaneet vanhemmat täysin ilmaiseksi kapitalistien käyttöön, kuten Marx on osuvasti todennut.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on paperimiehen kelpuutusvaatimus?
Täytyykö osata Karl Marxin teoriat?
Ilmoita asiaton viesti
Vapaan markkinatalouden, julkisen sektorin työpaikat ovat olemassa mm sen vuoksi, että ne sivistävät ihmisiä, hoitavat ihmisten sairauksia ja pelastavat ihmishenkiä takaisin yhteiskunnan oravanpyörään tuottamaan voittoja työnantajalleen ja rahaa kansantalouteen.
Muissa Pohjoismaissa julkisen sektorin alipalkkausongelmaa ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin julkisen sektorin monet alat kaipaisivat palkankorotusta mutta mistä helvetistä ne rahat otetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Velkaa, velkaa ja velkaa. Ei tarvitse maksaa takaisin, sanoisi Arhinmäki
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on erilainen yhteiskuntarakenne kuin muissa Pohjoismaissa, joissa ihmiset saavat työstään ansaitsemaansa palkkaa. Ongelma on systeeminen jonka korjaamiseen meillä ei osata tai ei haluta puuttua.
Ilmoita asiaton viesti
”Ongelma on systeeminen jonka korjaamiseen meillä ei osata tai ei haluta puuttua.”
Osaamisen tai puuttumisen vajeet johtunevat pitkälle historiaan menevästä asenteesta. Kunnan palveluksessa leipä on kapea, mutta työpaikka varma.
Kunta-alan työmarkkinaneuvottelijaksi on valikoitunut henkilö, jolle maksetaan siitä, että hän puolustaa henkeen ja vereen verovaroista maksettavien palkkojen kohtuullisuutta.
Kyse lienee ’portinvartijan’ -roolista, jolla yritetään saada työntekijät hiljaisiksi.
Ehkä parempi olisi nyt kysyä, miksi varhaiskasvatus ja opetustoimi on alistettu kunnille? Miksi julkinen terveydenhuolto on alistettu kunnille ja kuntayhtymille?
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin valtio maksaa verotulojen alenemista kunnille subventiota, jotta opetustoimi ja terveydenhuolto toimisi yhdenvertaisesti kaikille.
Mitä muutoksia uusi aluehallintosysteemi tuo tullessaan?
Ainakin johtajien tulovarmuus on taattu.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on systeeminen jonka korjaamiseen meillä ei osata tai ei haluta puuttua.
——————————
Kerro sinä kuinka se korjattaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/systeeminen-muutos/
Ilmoita asiaton viesti
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/systeeminen-muutos/
———————–
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Historiaa sukupuolen mukaan tapahtuvasta palkkasääntelystä.
Suomen säädeltyjen työmarkkinasuhteidensynty: palkkapäätös 19.6.1945
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100642/051bergholm.pdf
15.5.1945 ”SAK:n kanta voitti aluksi palkkajaostossa, mut-ta lopulta ammattiyhdistysliikkeen edustajat esit-tivät miehille neljää palkkaryhmää, jotka olisivat27, 30, 32 ja 35 markkaa, ja naisille kolmea ryh-mää, jotka olisivat 23, 27 ja 30 markkaa.”
Ratkaisu: Noudatetaan samaa palkkapolitiikkaa, kuin muutkin Pohjoismaat.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisu: Noudatetaan samaa palkkapolitiikkaa, kuin muutkin Pohjoismaat.
———————————
Silläkö saadaan ne puuttuvat 4 miljardia joka vuosi julkisten työntekijöiden palkankorotuksiin? Voisitko näyttää laskelman?
Ilmoita asiaton viesti
Systeemiseen muutokseen tulee sitoutua koko poliittinen kenttä. Yhden rivikansalaisen laskelma ei kesää tee.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi myös muutenkin noudattaa samaa politiikkaa, kuin pohjoismaat. Julkinen sektori pitäisi leikata sen kokoiseksi, että nykyinnen verokertymä sen pystyy rahoittamaan. Oikeastaan vielä hieman matalammaksi, jotta velat pystytään maksamaan.
Suomihan on alisuoriutuja. Työllisyys mataa ja julkisia menoja paisutetaan velaksi. Loppua velanotolle ei ole näkyvissä.
Muissa pohjoismaissa kotitalouksien varallisuus on korkea ja palkkataso parempi.
Myös julkisen työvoimaa on suomessa hyvin paljon. Hoitajiakin enemmän kuin muualla. Aina siihenkin jokin hätävalhe keksitään.
Näissä asioissa on sellainen rusinat pullasta meiniki.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun toimin lakkovahtina, sain välillä osakseni syvää paheksuntaa.”
Mitä muutakaan voit odottaa, jos yrität estää toisen perusoikeuden harjoittamista? Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän, että on ihan jokaisen oma asia päättää käykö töissä, vai lakkoileeko. Ei sitä tarvitse kenenkään vahtia.
Ilmoita asiaton viesti
No jos tarkkoja ollaan, en ollut estämässä vaan pelkästään kertomassa, miksi opettajat ovat lakossa: palkat ovat jääneet yleisestä ansiokehityksestä jälkeen samalla kun työmäärää on tuntuvasti lisätty.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoitteluni aiheettomasta syytöksestä. Luulin lakkovahti-käsitteen tarkoittavan henkilöä, joka valvoo lakon toteutumistaja pyrkii sen varmistamiseen. Ilmeisesti tarkoitit sitten vain lakkoa tarkkailevaa henkilöä, ellei tavoitteena ollut estää [tai hankaloittaa] ketään toteuttamasta elinkeinonvapauttaan. Mikset kertonut olleesi tarkkailijana, ellet ollut vahtimassa ketään?
Ilmoita asiaton viesti
Taisin olla huono lakkovahti kun en estellyt ketään 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten huono kirjoittaja. Piti oikein tarkistaa olenko ihan pihalla siitä, mitä lakkovahdilla yleensä tarkoitetaan. Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
”Lakkovahti
lakkovartion jäsen.”
ja puolestaan
”Lakkovartio
lakkolaisten työpaikalle asettama vartio rikkurityövoiman käytön estämiseksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Max, voidaan minun puolestani sopia, että kumpikin pitää paikkansa: Kotro on ihan liian lepsu vahti kun ei väkivalloin estä kenenkään töihinmenoa ja lisäksi sika huono kirjoittaja!
Ilmoita asiaton viesti
Johan parani jälki, kun sait palautetta.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa katkera purkaus Kotrolta. Epäillä sopii että tällä sävyllä myötätuntoa isolta yleisöltä heruisi, voipi käydä päinvastoin. Käynnissä olevalla neuvottelukierroksella kuoppakorotuksia tulee lähes kaikilta julkisen alan työntekijäryhmiltä. Opettajien puolesta voisi olettaa palkkavaatimusten perustelemisen olevan moneen muuhun ryhmään verrattuna tasokkaampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman Arno rehellisyyttä?
Väität, että monilla miesvaltaisilla aloilla hanskat tippuvat lattiaan asti usein.
Puhut paperimiehistä, jotka jostain syystä ovat ikuinen paremman väen sylkykuppi.
Tällä hetkellä heitä on 32000. On ollut enemmän ja työpaikat ovat vauhdilla vähentyneet.https://fi.wikipedia.org/wiki/Paperiliitto
Akt on toinen ahkerasti lakossa ollut ala. Heitä on 45000. https://www.akt.fi/tietoa-meista/
Noissa on mukana jo eläkeläisjäseniä.
Meitä muita on satoja tuhansia. Itse en kuulu liittoon lainkaan, mutta työehtosopimus on kuulemma teollisuusliiton. Sähköliittoon kuuluin aiemmin.
Työuran aloitin 1989 17 vuotiaana. 1989 aloitin telakkalla. Sen jälkeen olen toisinaan lakossa ollut. En kertakaan palkan takia. En ainakaan muista. Milloin asunnottomuuden joskus tasa-arvon takia. Toisinaan joku luottamusmies oli erotettu ja erilaisia poliittisia lakkoja, koska minkäkin asian takia. Palkoista kyllä oli lakon ukhkia.
Rehellisyyden nimessä pitää muistaa, että sopimukset olivat pääasiassa tupoja aiemmin ja niistä irtautui joitakin liittoja esim nuo paperi ja akt. Nuo suurimman osan sopimukset ja palkan korotukset tasa-arvoerineen tulivat yleensä myös sitten naisvaltaisille aloille. Ei kovin räyhäkästä. Rehellisyyttä Arno?
2004 erosin liitosta. Sen jälkeen olen kerran ollut palkan takia lakossa. Olimme espanjassa ulkomaan komennuksella ja palkat olivat maksamatta. Osa ei ollut saanut palkkojaan 12 viikoon. Menimme lakkoon ja laivayhtiö lupasi hoitaa saamatta olevat palkkamme. Ammattiliitoilla ei ollut mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Arto Luukkainen on valehtelija monella tapaa. En ainakaan minä. Eikä monet muutkaan ole saaneet mitään 30% tasoisia ylimääräisiä korotuksia yleiskorotustenlisäksi. Jotkut varmaan ovat saaneet.
Sanot, että opettajat eivät pysty maksamaan vuokriaan. Hoitajista media kertoo, että 3000 hoitajan palkalla ei tule toimeen. Rehellisyyttä olisi tietenkin kertoa, että 3000 palkalla ei tule toimeen. Tarkoittaa siis kaikkia saman tuloisia tai alle sen ansaitsevia. Ei se voi liittyä pelkkään nimikkeeseen.
Lisäksi julkisensektorin työstä maksettava palkka ei ole mitenkään sidottu työsuoritukseen. Se on irronnut jo reaalimaailmasta. Voisitte saman tien pyytää 100% Se olisi vaan maksettava ja otettava velkaa. Työ säilyisi. Työn voi hoitaa hyvin tai huonosti. Olla, vaikka paripäivää tekemättä mitään tai miten vai. Hakea, vaikka saikkua kolmeksi päiväksi. Mitään uhkaa työn menettämisestä ei ole.
Jos tämmöinen tyyppi tulisi Arnolle tekemään töitä ja se ei tulisi tehtyä, niin arno kieltäytyisi maksamasta. Jos työ olisi huonoa ja eivät esimerkiksi toimisi, niin arno kieltäytyisi maksamasta. Jos minä haluaisin tuplata palkkani ja pyytäisin satasen työstä 200, niin arno valitsisi toisen firman.
Kaikkiaan julkinen sektori tekee vähemmän työtunteja vuodessa, kuin yksityinen. Sairaahoitajien työtunnit tekeävät työtunteja vuodessa noin 150h vähemmän, kuin he joihin itseään vertaavat teollisuudessa. Se ei ole mikään pieni määrä. Vastaa noin kuukauden työpanosta. Tämänkin pitäisi olla palkkaperuste. Se ei nyt vain sovi tuohon teidän tarinaan. Jos olisi toisin päin, niin media huutaisi siitä suu vaahdossa.
Rehellistä olisi sanoa, kuin asia on. Olemme ahneita. Haluamme enemmän. Tarkemmin ottaen haluamme enemmän, kuin muut. Ihan sama kunhan enemmän. Voimme sen saada ja meidän työt säilyvät. Asiakkailla ei edelleenkään ole mahdollisuutta vaihtaa tai juuri valittaa ja vitut niistä. Tulokset, ainakin pisatulokset laskevat, mutta mitä siitä. Meille palkkaa lisää.
PS: Olet kunnostautunut arvostelemalla asevelvollisuutta ja mielestäsi armeija valmistautuu väärään sotaan. Siinäkin asiassa olet ollut täysin väärässä. Eipä mitään olen lukenut juttujasi ja katsellut esiintymisisäsi. Oikein hyviä ja mielenkiintoisia. Erittäin älykäs ihminen, mutta silti väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto kirjoitti: ”Rehellistä olisi sanoa, kuin asia on. Olemme ahneita.”
Tuo on tärkeä teema, joka ansaitsi laajempaakin käsittelyä. Mikäänhän ei riitä sille, jolle riittävä on liian vähän. Ja oliko se peräti Laotse joka sanoi, että joka tietää itsellään olevan tarpeeksi, on rikas.
Ei elintasoa pidä rajattomasti nostaa, hyvä elämä syntyy vähemmälläkin. Koulumaailmaan siirrettynä ja opettajien työuupumustilastojen valossa tämä kaikki voisi tarkoittaa sitä, että vähennetään työntekoa niin että pääsääntöisesti kaikki tekisivät vain opetusvelvollisuustunnit ja niihin liittyvät muut työt, ei enempää. Ja palkkoihin saataisiin sen verran nykäisyä ylöspäin, että sillä palkalla tulee hyvin juttuun.
Ilmoita asiaton viesti
Koko lyhyen elämäni ajan opet, hoitajat,lääkärit, jne… Julkisen paremmat ihmiset ovat olleet uupuneita. Olin Raision koulutuslautakunnassa 1994-1998. Opet uupuivat vuosi vuodelta enemmän. Kuinka uupuneita nykyään lienevätkään.
En tiedä onko meistä pidetty tilastoa uupumuksesta. En ole ainakaan koskaan kuullut. Tämä lienee kuitenkin aikuisten oikeasti, joko parempien luokkien oikeus tai edunajon ase nykyisessä mitassa. Veikkaan jälkimmäistä.
Velkaa ja lisää velkaa. Ei Suomi ole enää vientivetoinen. Suomi on velkavetoinen ja velalla nuokin korotukset maksetaan lopulta.
Ilmoita asiaton viesti
Juttelin hiljattain Ruotsissa asuneen tuttavani kanssa. Hän kuvasi hyvin, millaiseen jamaan ruotsalainen koululaitos on ajautunut – tai ajettu. Opettajien palkat ovat surkeat, opettajapula on huutava, ammatin arvostus nolla, oppimistulokset kehnot. Kuulemma melkeinpä kuka vain kelpaa maikaksi.
Tuo on vaarallinen näkymä. Monesti seuraamme Ruotsin jälkiä. Jo nyt tiedämme, että Suomessakin opettajiksi haluavien määrä on laskussa. Nyt pitää varoa, etteivät heikot signaalit kasva vahvoiksi signaaleiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy kääntää katse ulkomaille. Hoitajia ja opetusalan henkilöstöä vain hakuun. Luukkanenhan kannattaa ulkomaisen työvoiman tuomista suomeen paitsi omille aloilleen. Siihen on jyrkkä ei. Se on sitä tosi elämän rasismia.
Näin tuossa yhden alihankkijan työntekijän palkkakuitin. Hän on marokosta. 11e tunnissa. Kuukaudessa tulee työtunteja keskimäärin noin 170. Siitä voi kalkuloida kuukauden ansion, jos ylitöitä ei tehdä. Tuosta tietysti miinus verot. Työtunteja siinä onkin jo enemmän, kuin julkisen vähätöisillä.
Uskoisin, että joka puolelta jo löytyy töitä missä suomen kielen osaaminen ei ole ihan, niin tärkeää,
Tosin suomen tulevaisuus näyttää kaikkiaan huonolta. Suomi houkuttelee lähinnä matalapalkkatyöntekijöitä, jotka usein sitten jäävät kotiin. Työt, jossa ennen maksettiin hyvin häviävät tai korvautuvat ulkomaisella työvoimalla. Sehän on ilouutinen teille, mutta taitaa hyvinvointivaltio siinä kaikkiaan hävitä. Ei nämä telakan puolalaiset pääosin suomeen verojaan maksa, vaan puolaan tai mistä tulevatkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Puhut paperimiehistä, ……… ovat ikuinen paremman väen sylkykuppi.”
Ovatko paperimiehet hyvän palkkaansa ansainneet. Jos on erityisen
huono yksilö joukossa, salliiko paperiliitto tälle annettavan lopputiliä??
Mitä mieltä olet satamajätkien palkoista ja eduista?
Ilmoita asiaton viesti
Itse ajattelen, että jos fima tuottaa esim 100 000/työntekijä, niin palkka on x. Mikäli se tuottaa 1000 000/työtekijä palkka on xx. Eipä siitäkään hyötyä ole, jos kaikille määrätään sama palkka riippumatta tuottavuudesta. Sehän olisi sosialismia ja vähän siihen nyt pyritään. Kyllä tietenkin hyötyjiä on siellä omistajien päässä. Ehkä siitäkin jotain eteenpäin varisee, mutta ei kai siinä muuta.
Julkiset työpaikat nyt kuitenkin ovat ikuisia suojatyöpaikkoja riippumatta mitä tekee. Palkalla ei ole siellä mitään yhteyttä yhtään kenenkään tekemään työhön tai tulokseen.
Koko tämän nykyisen sopan ydinhän on siinä, että julkinen puoli voi vaatia mitä vain. He voivat olla, vaikka vuoden lakossa. Firma ei mene konkurssiin eikä lähde maasta. Julkinen on paisutettu, niin suureksi, että se pystyy tähän. Siellä vaaditaan samoja etuja ja palkkoja lähinnä politiikkaa olevien palkka perusteiden perusteella. Samankaltainen koulutusnimike = sama palkka. Saman niminen työtehtävä = sama palkka. Mikään tuottavuus tai tehty työaika ei saa vaikuttaa palkkaukseen. Yksityisten yritysten sisällä ja välillä nämä kyllä vaikuttavat. Firmat, jotka tuottavat paremmin pystyvät yleensä maksamaan paremmin. Työkin voi olla vaativampaa, vaikka ihmisten koulutus olisi sama. Firmojen sisällä toiset ansaitsevat enemmän. Toisten tuottavuus on parempi. Joku tekee aina ylitöitä, kun mahdollista jne… Ei kai ne aina ihan oikeudenmukaisesti mene, mutta näin on. Kyllä sen ihan omassa vaatimattomassa työssä huomaa. Toiset on patalaiskoja tai eivät vain saa aikaiseksi. Palkka jää yleensä pienemmäksi. Toiset jäävät aina ylitöihin, kun pyydetään. Se sitten menee siihen, että yleensä heille tarjotaankin aina niitä ylityömahdollisuuksia ja esim komennuksia. Ne toiset vain inisevät nurkissa, että miksi mä saan vähemmän. Katsoisivat peiliin. Isossa mitassa tämä menee, niin että siitä tulee tätä mitä nyt nähdään.
Ilmoita asiaton viesti
Opettajia on kaikenlaisia.
60-luvulla Turusta tullut nuori nainen opetti minut jopa lausumaan ärrän, ja sitä taitoa myöhemmin puhetyöläisenä tarvitsin. Hän opetti myös lukemaan, kirjoittamaan, ynnäämään ja miinustamaan.
Johtajaopettaja vanha sotajermu kertoili sotajuttuja.
Vihollisen lentokoneet olivat kuulemma pommittaneet pellolle hankeen jääneet hevoskärrytkin tohjoksi, kun aisat olivat uhkaavasti sojottaneet taivaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Minullakin oli sotajermu opettajana.
Aina joskus kädet rupesivat tärisemään ja
piti tunti katkasta ja mennä ulos tupakalle.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut yli 10 miljardilla eurolla ja liki 30 % verran sitten finanssikriisin vuoteen 2008 ilman mitään pienintäkään tuottavuuden tai talouden kasvua.
Tätä on rahoitettu valtavin vuotuisin alijäämin ja yli 100 miljardin euron julkisen velan lisiäyksin.
Nyt tätä halutaan buustata Kreikan malliin yhä näkyvämmin vastuuttomalla tavalla.
Suomi ei ole niin tuotannollinen ja rikas valtio ja vertailtavissa esim. Ruotsiin tai muihin pohjoismaihin ja jossa voisi vielä vaatia nyt mitä tahansa. Vertailukohdat löytyvät nykyisin pohjoismaiden ulkopuolelta. Ensin rahoittavan tahon asiat, kuten teollisuustuotanto investointeinnen kuntoon ja vientiä enemmän alijäämien plussaamiseksi – vasta sitten on ansaitun julkisenkin palkankorotusvaran vuoro.
Rahaa vaatimuksille ei yksinkertaisesti ole ja tämä on jo aika julkisväenkin vihdoin ymmärtää. On nyt vain tyydyttävä siihen, mitä köyhtyvässä taloudessa on. D- vitamiinilla ei näitä ongelmia enää rahaliiton olosuhteissa ratkaista, kuten tehtiin markka-aikana.
Elintaso ja ostovoima laskee väistämättä myös opettajilla, kuten kaikilla muillakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostaisi nuo opettajien palkat. Varhaiskasvatuksessa ilmeisesti alhaiset, mutta käsittääkseni opettajilla on ihan hyviäkin palkkoja, esim. aineenopettajilla.
Ilmoita asiaton viesti
Aineenopettajilla on ihan kelpo palkat, tosin usein palkkavertailuja vääristää se, että opettajilla ylitöiden teko on kroonistunut: hyvin monella on jatkuvasti enemmän opetustunteja kuin opetusvelvollisuus edellyttäisi. Nämä kokonaisansiot sitten ovat ammattien palkkavertailuissa otsikon ”säännöllisen työajan palkka” alla.
Ilman ylitöitä peruskoulun yläluokkien ja lukion aineenopettajien peruspalkka huitelee kolmen tonnin tuntumassa. Ilman kelpoisuutta peruspalkka jää vain reiluun pariin tonniin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko ylityö opetuskuukausien 6 tuntisen arkipäiväisen työn yksi lisätunti ?
Onko tämä edes todennettevissa luotettavasti jossakin taholla pelkän väitteen lisäksi ?
Joka tapauksessa koululaisten määrä vähenee rajusti syntyvyyden romahduksen myötä paraikaa ja Pisa opintomenestykset heikkenevät edelleen suuremmein opettajamäärin lehmänhännän lailla ?
Missä on se opettajien väitettyjen tehtyjen lisätöiden tulos tai saavutus ?
Ei ainakaan näkyvissä,
Ilmoita asiaton viesti