Rakas Joulupukki, nyt olisi toive!
Joulupukki hyvä, olen koettanut olla kiltisti koko vuoden ja purra hammasta koulumaailman hulluuksien äärellä, vaikka välillä olisin halunnut huutaa ääneen.
En ole huutanut. Siksi uskallan lähestyä sinua lahjatoiveella: koulumme tarvitsee kunnon tilat! Ei, en tarkoita mitään luksusta – auditorioita ja suihkulähteitä – vaan ihan tavallisia luokkia. Sellaisia missä koulutyö onnistuu, tiedäthän: voi opettaa, keskustella, tehdä tehtäviä.
Onhan niitä luokkatiloja koulussamme nytkin, mutta liian vähän, kaikille ei riitä. Niinpä oppilaat ja opiskelijat joutuvat välillä opiskelemaan missä sattuu.
Opettajatkin ovat lujilla. Joku opettaa matematiikkaa kuvataideluokassa siveltimien seassa, toisen oppilaat ahtautuvat kellarikerroksen sohville ja kolmannelle varmaan raivataan kohta tilaa varaston puolelta. Ja on siinä musiikin opettajalla ihmettelemistä, kun edellisellä tunnilla on preparoitu ja biologian opettajalta on jäänyt pässinkivekset pöydälle.
Mutta miksi minä sinulle kirjoitan, parahin pukki? Siksi, että uskon sinuun enemmän kuin Helsingin kaupunkiin.
Koulun johto on koettanut jo vuosikausia selittää kaupungin virkamiehistölle, että lisäsiipi tarvitaan, taloon ei kerta kaikkiaan mahdu ja seinät kaatuvat päälle. Sisäilma on sakeaa, happi loppuu, meteli on kaamea.
Mutta kukaan ei vaivaudu edes vastaamaan. Jospa kaupungin hallinto onkin satuolento?
Vaikka ei se taida olla. Kuulemani mukaan kouluhallinnon visioseminaareissa kokoustaa jatkuvasti ihmisiä, ja palaverien dioissa hehkuu sellaisia sanoja kuin hyvinvointiosaaminen ja hyvinvointiprosessien jalkauttaminen.
Kuitenkaan rahaa ei käytetä siihen, mikä sitä hyvinvointia toisi. Tai tarkemmin: poistaisi pahoinvointia.
Tässä on nyt isosta yhteiskunnallisesta ilmiöstä kyse, nimittäin priorisoinnista. Meidänkin koulussa ovat rakennusluvat ja suunnitelmat valmiina, mutta rahaa rakentamiseen ei vauraalta Helsingiltä löydy. Sen sijaan köyhällä valtiolla riitti rahaa vaikka miten silloin, kun lukiosta haluttiin kaikin puolin maksuton opiskeluvälineitä myöten.
Minustakin on kivaa, että nuorille jaetaan ilmaiset läppärit. Vielä kivempaa olisi, jos nuorilla olisi kelvolliset opiskelutilat.
Niin, rakas Joulupukki, ehkä voisit antaa päättäjillemme lahjaksi viisautta ymmärtää tärkeysjärjestyksiä? Tai edes omia tekstejä. Strategiapapereissa kun lukee, että Helsingistä halutaan ”maailman paras paikka oppia”.
Se ei voi onnistua, jos edes perusasioita ei hoideta kuntoon.
Samaa hoosiannaa voisi julistaa kovin monessa muussakin työpaikassa kuin koulussa. Avokonttorit, auditoriot ja yhteistilat voisi kernaasti korvata omilla työhuoneilla.
”Strategiapapereissa kun lukee, että Helsingistä halutaan ”maailman paras paikka oppia”
Kun Helsingissä liikkuu, huomaa, että vaikka Helsinki haluaisi olla maailman paras lähes kaikessa, niin siihen on vielä matkaa tavattoman paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kunpa olisi edes niitä auditorioita ja avokonttoreita mutta kun on pelkkää ahtautta.
Ilmoita asiaton viesti
Toive ei ole selvästikään kulkeutunut joulupukille asti, eikä ole ymmärretty tämän koulun osalta käyttää edes joulukorttia.
Virhe on oikeasti tässä mitä nyt kerron. Jos haluaa oikeasti viedä tärkeän asian eteenpäin, niin on tehtävä päätösvaatimus. Siis kaupungin kirjaamoon hallintopäätösvastimus. Mielummin se vielä kannattaa otsikoida sillä nimellä ja kaikki dokumentit ja vastaukset, sekä prosessin kulku dokumentoituna talteen, valitusprosessia varten.
Kellä tahansa on perustuslakiin perustuva oikeus tehdä hallintopäätösvaatumus.
Tässä koulun asiassa ongelmana on, että se ei mene päätösprosessiin, eikä siten sitä käsitellä mitenkään asian mukaisesti. Asiaan suhtaudutaan aivan eri tavalla ja paljon vakavammin kun se tulee hallintopäätösvaatimuksena.
Silloin joudutaan perustelemaan ja vaatimuksensa voi vaatia selitystä milloin koulun tilanne korjataan.
Ei kannata yllättyä, jos näyttää toiminta yksittäisen päätösvaatimuksen osalta olevan kunnassa vähän ”haparoivaa”, se johtuu siitä kun yleensä kansalaiset eivät sellaisia kovin paljon kunnan kirjaamoon lähettelee. Se on huono juttu, koska se on se oikea tapa miten asioita edistetään.
Tunnen hallinnon menettelytapoja, koska yksityissektorin lisäksi minulla on nyt hyvän matkaa julkishallinnon työkokemusta. Olen tehnyt hallintopäätösvalmisteluja suoraan kyseiseen järjestelmään. Yhden tunaroin niin, että se meni lopulta kaupunginhallitukseen. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Sitten toi päätösvastimuksen käsittely saattaa jäädä roikkumaan, jos roikkuu, niin kyselee perään, jos ei edelleenkään mitään tapahdu, niin liput ja laput oikeusasiamiehelle ja selostus tapahtuneesta. Oikeusasiamies on antanut joillekin kunnille ”tukkapöllyä” roikkuvista hallintopäätösasioista.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jorma vinkeistä! Kaikki keinot pitää nyt ottaa käyttöön, ihan jo nuortenkin takia.
Ilmoita asiaton viesti
Oikea tapa olisi tehdä kuntalaisaloite. Jos siihen saisi vielä 3% kunnan jäsenistä, valtuuston on se käsiteltävä 6 k:n sisällä. Helppo tehdä netissä.
Tai yrittää saada asia vireille esim. sivistyslautakunnan jäsenten kautta. Tai valtuutettujen/valtuustoryhmän, valtuustoaloitteen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Toi kuntalaisaloite on myös hyvä vaihtoehto. Jos tekee kuntalaisaloitteen ensin ja jos sitä kautta ei edisty niin sitten päätösvaatimuksen.
Päätösvaatimuksessa syntyy prosessin kautta päätös ja siinä tulee perustelut. Sitten kun valittaa eteenpäin, niin on käytettävissä perustelut.
Tässä todennäköisesti kannatta käyttääkin sanaa päätös, eikä hallintopäätös.
”Perustuslain 21 §:n momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.”
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2220/2020
Ilmoita asiaton viesti
Onko toi koulun lisäsiiven rakentaminen ylipäätänsä jollain prioriteettilistalla ja miten se on priorisoitu ja mistä syystä, millä perusteilla? Ainakin tällaisia kyselisin ensimmäisenä.
Olettaisin, että yleensä on selvästi priorisoinnit tehty ja on olemassa perusteet. Mutta lähes itsestään selviä kannattaa kysellä, koska en kyllä ylläty yhtään mistään enää kuntien osalta valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Kellä tahansa on perustuslakiin perustuva oikeus tehdä hallintopäätösvaatumus.”
Täytyy sanoa että en ole koskaan kuullutkaan, eikä google tunne termiä ”hallintopäätösvaatimus”. Valituskelpoinen hallintopäätös on tietenkin saatava viranomaispäätöksestä, mutta kertoisitko tarkemmin miten tällä saadaan asia vireille? Ei hallintopäätöstä voi vaatia asiasta, jota ei ole käsitelty.
En nyt väitä ettei näin olisi, mutta missä kohtaa perustus-, kunta- tai hallintolakia tällainen sanotaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mun pitäisi ruveta kaivelemaan minun vanhoja tietoläheitä. Puhutaan hallintopäätöksestä ja päätösvaatimuksesta. Tarkalleen mikä on sitten laissa oleva oikea termi, niin nyt en nopeasti muista se pitää tarkistaa. Myös julkishallinnossa käytetään noita yllä mainittuja termejä.
Minun täytyy katsoa oliko toi perustuslakiin viittaaminen oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteluista, tai mistä sen luin. Yritän etsiä sen, koska on oleellista että ihmiset tietävät näistä.
Olen tämän asian tiennyt, että ei voida kieltäytyä millään ottamasta päätösvaatimusta, tai hallintopäätösvaatimusta käsiteltäväksi jos kansalainen sellaisen tekee. Aikanaan joitakin niitä kiikutettiin KTM:n kun olin siellä töissä.
Kunnissa ne ilmeisesti käännetään muistutuksen muotoon, mutta pitäisin itse lähettämässäni vaatimuksessa kuitenkin otsikkona päätösvaatimus, tai hallintopäätösvaatimus, koska ei ole varmaa onko tossa joku venkoilumahdollisuus jos itse lähettää ns. muistutukena.
Voi vaatia päätöstä vaikka asiaa ei ole käsitelty siis se vaatimus käynnistää sen käsittelyprosessin. Asian saa vireille kun lähettää hallintopäätösvaatimuksen kirjaamoon, jolloin siihen tulee diaarinumero. Se tarkoittaa, että se menee käsittelyprosessiin ja syntyy valituskelpoinen päätös. Kansalainen voi aina vaatia päätöstä.
Itse tein kansalaisena yhden päätösvaatimuksen, siitä antoivat diaarinumeron ja ihmettelin kun se oli käännetty muistutukseksi, kyselin siitä ja ei ollut muuta tapaa kun muistutus. Eli sitä puolta en asiasta tiennyt. Tosin ainakin minulla oli tallella kaikki dokumentit ja vaatimus ei ollut otsikoitu muistutukseksi.
Kaivelen vähän lähteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Hallintopäätöksen saat, jos asiasta on tehty päätös.
Tietenkin kuntaan saapunut pyyntö diaarataan, vaikka sitä ei voisi panna täytäntöön, ja siihen pitää vastata.
Kunnes toisin todistetaan, väitän kyllä että asiaa ei voi saattaa vireille tai valmisteltavaksi pyytämällä hallintopäätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Tossa todennäköisesti olet oikeassa, mutta pyytämällä tai vaatimalla päätöksen saat asian vireille ja siis päätösprosessiin. Tuolla alemmassa kommentissani on syy joka tulee oikeusasiamiehen ratkaisusta miksi kunta ei voi kieltäytyä tekemästä päätöstä.
Kunnat voivat tulkita esimerkiksi kansalaisten mahdollisia päätösvaatimuksia pyynnöiksi, tai muistutukseksi. Kuitenkin jos niihin ei tehdä valituskelpoista päätöstä, niin silloin asian voi viedä eteenpäin ja se pitää tehdä. Tuolla oikeusasiamiehen ratkaisuissa muistan sellaisen tapauksenkin olevan jossa oikeusasiamies huomauttaa, ettei päätöksen tekemisestä voi kieltäytyä. Katson löydänkö sen.
Ilmoita asiaton viesti
Löysin tallentamistani lähteistä. Perustuslaissa puhutaan päätöksestä.. Jossain lähteessä oli mainittu oikeudesta vaatia päätös. Eli siis sitää kautta tulisi se päätösvaatimus. Se kannattaa mielestäni niin otsikoida, niin tulee kerralla selväksi mistä on kysymys, ettei jää yhtään sen osalta venkoilumahdollisuuksia. Ehkä mielummin kannattaa käyttää vaikka päätösvaatimus nimeä, ettei tule ylimääräistä hässäkkää. Katson missä tallessa olevissa lähteissäni on tarkempaa mainintaa päätösvaatimuksesta.
Itse olen valmistellut hankintapäätöksiä, joten tällaiset päätösten vaatimiset ei ole muuten tuttuja kuin, että yhden kerran olen pari vuotta sitten yhden sellaisen tehnyt ja se meni käsittelyyn. Siitä eivät olisi voineet tietenkään kieltäytyä.
”Perustuslain 21 §:n momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.”
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2220/2020
Ilmoita asiaton viesti
Hallintopäätöksen saa jos on tehty päätös. Et voi saada hallintopäätöstä valmistelusta tai jos asiaa ei ole käsitelty. Tämä neuvosi ” Jos haluaa oikeasti viedä tärkeän asian eteenpäin, niin on tehtävä päätösvaatimus. ” ei nyt vaan pidä paikkaansa siinä tapauksessa, että esim. Kotron koulusta ei olisi tehty kielteistä päätöstä.
Kirjoituksesta ilmenee, että asiaa ei ole käsitelty..
Ilmoita asiaton viesti
Oikeusasiamies käyttää sanaa hallinnollinen päätös, se saattaa aiheuttaa sekaannuksen hallintopäätöksen kanssa.
Nyt on on vastakkain Salosen näkemys ja minun kokemus kun olen itse tehnyt päätösvalmisteluja (hankintapäätökset) ja miten se päätösprosessi etenee ja sen lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut, jotka pakottavat kansalaisten päätösvaatimukset käsittelemään.
Jos nyt käytetään sanaa päätösvaatimus, niin minähän olen kansalaisena sellaisen tehnyt ja se meni päätösprosessiin. Kävin itse katsomassa vielä päätöksentekojärjestelmässä, niin sehän oli siellä aivan normaalissa päätöskäsittelyssä.
Miten Salonen ei voi pitää paikkansa, jos olen itse tehnyt päätösvaatimuksen, otsikoin sen niin? Hallintopäätössanaa en siinä kohtaa käyttänyt, eli siis siinä on kommentissani epätarkkuus.
Olenko Salonen toiminut jossain rinnakkaistodellisuudessa, tai virtuaalimaailmassa?
En ottanut mitään kantaa siihen onko kirjoituksessa olevaa asiaa käsitelty. Nostin vain esiin, että kannattaa tehdä näissä tapauksissa päätösvaatimus. Mitään muuta en ole asian suhteen edes tässä käsitellyt.
Ilmoita asiaton viesti
Huoh.
Kukaan ei väitä, ettet voi tehdä ”päätösvaatimusta” merkityksessä että pyydät jostain päätöksestä valituskelpoista hallintopäätöstä. Sinulla on myös oikeus saada viivyttelemättä vastaus vaatimukseesi. Jos pyytämääsi päätöstä ei ole tehty, sinulla on oikeus saada siitäkin tieto.
Mikä on täysin eri asia kuin se, että vaatimuksesi saattaisi kunnassa vireille kysymäsi asian. Vireille saat sen tekemällä kuntalaisaloitteen, ja se on käsiteltävä asianmukaisesti. Asiaa, kuten investointia koulurakennukseen, ei panna vireille niin että vaadit olematonta päätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmeen kysytty asia, tai olematon päätös, mitä ihmettä oikein olet ruvennut sekoilemaan?
Mitään tällaista kysyttyä asiaa, tai olematonta päätöstä kommenteissani ei ole. En edes vielä nostanut mitään esiin päätösvaatimuksen sisällöstä, niin mielikuvituksesi lähti jo ihan laukalle.
Koitahan rauhoittua siellä!
Salosella on taas ilmeisesti joku ajankuluksi vänkäilyharrastus pystyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun neuvosi Kotrolle oli antaa asiasta päätösvaatimus. Asiasta josta ei ole tehty mitään päätöstä, ja siten saada asia vireille. Yritän kertoa sinulle miksi neuvosi on väärä.
”Koitahan rauhoittua siellä!
Salosella on taas ilmeisesti joku ajankuluksi vänkäilyharrastus pystyssä.”
Eiköhän tämä tullut useimmille selviksi. Mukavaa päivää Jormalle.
Ilmoita asiaton viesti
Salonen lähtee aivan joka kerta viisastelemaan ja vääristelemään oman mielikuvituksensa mukaisesti asioita mitä olen todennut, kuten edellisessä kommentissani totesin.
Tässä on se tarkennettu mitä totesin, enkä suinkaan neuvonut.
”Toi kuntalaisaloite on myös hyvä vaihtoehto. Jos tekee kuntalaisaloitteen ensin ja jos sitä kautta ei edisty niin sitten päätösvaatimuksen.”
Mitä tulee itse päätösvaatimukseen, niin esimerkiksi tällä perusteella sellaisen voi vaatia:
”Viranomaisen on siis käsiteltävä jokainen sille tehty vaatimus, joka kuuluu sen päätösvaltaan ja annettava siihen asianmukainen vastaus. Velvollisuus tehdä hallinnollinen päätös on sellaisen vaatimuksen tai hakemuksen johdosta, joka koskee asianosaisen etua, oikeutta tai velvollisuutta. Oikeus saada perusteltu päätös ja hakea päätökseen muutosta ovat hyvän hallinnon keskeisiä oikeusturvatakeita. ”
Päätösvaatimus yllä olevan perusteella jo kannattaa laittaa otsikoksi ja siellä tekstissä asian lisäksi mainitseen, että vaatii päätöstä perustuen muun muassa noihin oikeusasiamiehenkin ratkaisuihn. Tällä varmistetaan se, päätöstä on selkeästi vaadittu. Päätösvaatimus tarkoitta tässä tapauksessa, että vaaditaan päätöstä ja otsikointi siis tulee siitä sisältökohdasta. Voi myös otsikoida esimerkiksi ”päätöksen vaatiminen”.
Salonen sanoittaa minun tekemiset oman mielikuvituksensa mukaan, hän on mestari vääntelemään asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tulee syy miksi kannattaa kunnalle, tai kaupungiille lähetetty asiakirja otsikoida päätösvaatimukseksi, jos todella haluaa perustellun ja valituskelpoisen päätöksen. Silloin tarkoittaa myös samaa kuin oikeusasiamies ratkaisussaan. Jos sitten se käänetäänkin kunnan prosessissa joksikin muuksi, niin saa vietyä sen eteenpäin ja voi siis vaatia sitä päätöstä, kun asia on ensin lähetetty kunnalle päätösvaatimuksen muodossa ja yksiselitteisesti käy selvästi ilmi, että vaaditaan päätöstä.
Tässä voi olla se juju miksi kansalaisten asiat eivät oikein etene, niitä saattaa olla viety eteenpäin väärässä muodossa.
3.3 Arviointi
3.3.1 Viranomaisen velvollisuus tehdä päätös
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on yleinen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Silloin kun kyse on henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista, tulee asia voida käsitellä nimenomaan tuomioistuimessa tai muussa riippumattomassa lainkäyttöelimessä.
Säännöksen 2 momentin mukaan muutoksenhakuoikeus samoin kuin
muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan lailla. Valituskelpoisen ratkaisun saaminen vaikuttaa siihen, voiko henkilö ylipäätään saada asiansa tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltäväksi. Oikeussuojakeinojen tehokkuuden kannalta on myös tärkeää, että viranomainen antaa muutoksenhakua varten valitusosoituksen tai ainakin riittävät tiedot muutoksenhakuoikeuden käyttämistä varten.
Viranomaisen on siis käsiteltävä jokainen sille tehty vaatimus, joka kuuluu sen päätösvaltaan ja annettava siihen asianmukainen vastaus.
Velvollisuus tehdä hallinnollinen päätös on sellaisen vaatimuksen tai hakemuksen johdosta, joka koskee asianosaisen etua, oikeutta tai velvollisuutta. Oikeus saada perusteltu päätös ja hakea päätökseen muutosta ovat hyvän hallinnon keskeisiä oikeusturvatakeita. Perustuslain
takaama oikeusturva tarkoittaa myös, että viranomainen on velvollinen antamaan päätöksen oma-aloitteisesti ilman, että hallinnon asiakkaan tulee sitä erikseen pyytää.
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2220/2020
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti mitä tapahtuu kun asioita ei viedä eteenpäin päätösvaatimuksilla, niin kunnissa viranomaiset mielellään välttelevät itse sellaisten prosessien käynnistämisiä, kun työntekijöitä on muutenkin päätösvalmisteluissa liian vähän. Eli asiat eivät etene yhtään mihinkään. Niitä voi joutua puskemaan läpi tarvittaessa siitä huolimatta oikeusasiamihenkin kautta, mutta ensin pitää olla se päätösvaatimus diaarinumeron kanssa, jotta voi todistaa, että sellainen on laitettu vireille.
Tietenkin toi kuntalaisaloite on toinen vaihtoehto riippuen asiassa. Tämän blogikirjoituksen asiassa se näyttäisi olevan parempi tehdä ensin.
Tässä on eräs esimerkki yhden kaupungin venkoilemisesta
Laiminlyömällä laissa säädetyn päätöksentekovelvollisuutensa kaupunki samalla epää oppilailta ja heidän huoltajiltaan mahdollisuuden saada kysymyksen oikeudesta perusopetuslain 31 §:n tarkoittamiin avustajapalveluihin tuomioistuimessa arvioitavaksi.
Laiminlyömällä laissa säädetyn päätöksentekovelvollisuutensa kaupunki samalla epää oppilailta ja heidän huoltajiltaan mahdollisuuden saada kysymyksen oikeudesta perusopetuslain 31 §:n tarkoittamiin avustajapalveluihin tuomioistuimessa arvioitavaksi.
Pidän kaupungin tulkintaa siitä, että kaupungilla olisi näissä tilanteissa harkintavaltaa hallintolain mukaisten päätösten tekemisessä selvän lainvastaisena. Pidän menettelyä myös erittäin moitittavana kyseen ollessa oppilaiden yhdenvertaisen maksuttomaan perusopetukseen osallistumisen edellytysten arvioinnista ja turvaamisesta.
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2220/2020
Ilmoita asiaton viesti
Suomi alkaa olla nyt taloudeltaan siinä tilassa, että peruskoulu-lukio opetus pitää muuttaa maksulliseksi vanhaan tapaan kouluruokailuineen, koulumatkoineen, koulukirjoineen ja materiaaleineen.
Ilmoita asiaton viesti
Rahalla joulupukki asiat hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Talsassa vuodelle 2023 iskee ensimmäisenä tuo kun pokkana on eritelty 11% menoeräksi keskushallinto 328 milj. €. Pienemmät kaupungit olisivat häveliäästi piilottaneet tuon.
Politiikassa tietysti metelöidään ja asetetaan menoeriä toisiaan vastaan. Helsinki tietysti on poikkeus kun missään muualle ei rakennettaisi satojen miljoonien siltaa kolmelle fillaristille. Moiselle menoerälle missä vain muualla kun olisi ehkä priorisoitavissa muutakin käyttöä.
Laajennusraha kouluun löytyy oitis kunhan se kerää kiusallista julkisuutta. Tai on tarpeeksi arvokkaalla alueella. Vanhempien toimesta miekkaria siis koulun eteen ja YLE paikalle jollain keinolla
Ilmoita asiaton viesti
Vanhemmat voivat tosiaan olla tärkeitä. Hyvä tuuri jos käy, oppilas kuvaa ympärillään avautuvaa kurjuutta riittävän värikkäästi riittävän vaikutusvaltaisille vanhemmilleen, ja kummasti alkaa tapahtua. Kaltaisellani tuntiopettajalla (= kouluhierarkian alin porras) ei ole juuri muita vaikutusmahdollisuuksia kuin julkisen keskustelun avulla saada asialle huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Päivastoin kun moni muu, minä uskon edelleen Jouluun ja joulupukkiin ja kaikkea siihen kivaan, mikä liittyy joulun odotukseen.
Se siitä, Jorma Nordlin antoi hyvän vinkin siitä, miten Kotron koulun projekti saataisiin päätökseen. Kysymys on siitä, että tarttee tehdä yksi lisäsiipi, jotta koulun perustehtävä voidaan toteuttaa. Ei sen kummempaa ja kun viesti koululta on tämä. Siis heiltä, jotka tosiasiassa tietävät tilanteesta parhaiten ja miten ongelma ratkaistaan.
Se, että hanke etenee ns. turhapurotasossa byrokratian mekanismissa on tietysti turhauttavaa. Kyse on loppujen lopuksi pikkuasiasta, joka voitaisiin hoitaa ilman kuvitelmia priorisoinnista.
Toivotaan, että Joulupukki tuo mulle villasukat ja vanhalle koiralleni oman paketin. Meinaan se tietää, että tämä on just mulle….
Ilmoita asiaton viesti
En turvautuisi joulupukkiin, vaan korkeampaan voimaan. Lähettäkää wilma-viesti vanhemmille, että opetustilan puutteen vuoksi opetus on jouduttu siirtämään Ev.lut -kirkon tiloihin. Uskonto-denialistit huolehtivat virkakoneiston informoinnin oma-aloitteisesti. Pihaan ilmestyy suhteellisen nopeasti väliaikainen siirrettävä moduulikoulu ja samalla nostatte koulunne investointilistan kärkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Santa Claus is what the left promised to be 50 years ago – be nice ( give me all your income and assets in taxes) and I will bring you gifts (free daycare, school, college, health care and retirement in old age) and make you happiest people on earth.
What a fairytale indeed. First there never was anything free as income and assets are produced by innovative hard working citizens not by the almighty state.
It’s a UN body who gave you the tireless happiest people but never asked you if you were happy.
All your free services were tied up in cresting government jobs to ensure they voted forever for their benefactor politicians, and it worked until they ran out of money and started borrowing, cutting services and making you gradually pay for services.
Dear children be nice and vote out all of those who created the problems and after fixing your problems Santa comes again.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly antoi neuvot mitä pitäisi tehdä, oletko Arno tehnyt nämä alla olevat toimenpiteet?
Mitä Arno Kotron pitäsi tehdä, jotta kouluun rakennettaisiin lisäsiipi? Ehdotuksesta huolimatta sellaista ei ole rakennettu.
Arno Kotron voisi tehdä useita asioita, jotta kouluun rakennettaisiin lisäsiipi. Ensinnäkin hän voisi keskustella asiasta opettajien, koulun johdon ja oppilaiden kanssa ja selvittää, tarvitaanko lisäsiipeä ja mikä olisi sopiva paikka sen rakentamiselle.
Sitten hän voisi tehdä ehdotuksen koulun johdolle ja selvittää, mitä vaiheita rakentamisprosessiin kuuluu ja miten se voitaisiin toteuttaa. Hän voisi kerätä tukea ehdotukselle muiden oppilaiden ja vanhempien keskuudessa ja tehdä yhteistyötä kunnan tai oppilaitoksen kanssa, jotta saisi tarvittavat luvat ja rahoituksen rakentamiseen.
Lopuksi hän voisi seurata rakentamisprosessia ja tehdä tarvittavia muutoksia ehdotukseensa, jos sellaisia tarvitaan. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, lisäsiipi voidaan rakentaa koululle ja se voi tuoda lisää tilaa ja mukavuutta oppilaille ja opettajille.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tekoälyn ohje, taitaa olla parempi
Jos koulun johto on jo vuosikausia yrittänyt selittää kaupungin virkamiehistölle, että lisäsiipi on tarpeen, mutta he eivät ole kuunnelleet, heidän pitäisi tehdä seuraavia asioita:
Selvittää, miksi heidän ehdotuksensa ei ole mennyt läpi. Voivatko he saada tietoa siitä, miksi virkamiehet eivät ole ottaneet ehdotusta huomioon ja onko mahdollista saada selkeät perustelut sille, miksi lisäsiipeä ei rakenneta.
Selvittää, onko heillä mahdollisuus tehdä uusi ehdotus lisäsiiven rakentamisesta. Voivatko he esimerkiksi esittää uuden suunnitelman siiven rakentamisesta tai esittää selkeät perustelut siitä, miksi lisäsiipi on välttämätön.
Olla yhteydessä kaupungin hallintoon ja kertoa heille, että koulun olosuhteet ovat huonot ja että lisäsiiven rakentaminen on välttämätöntä.
Jostain syystä teksti loppuosasta katkesi kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkeen sinäkin, Kotro, uskot. Homeopatiassakin on enemmän vaikuttavaa ainesta, kuin joulupukissa. Jos j-pukki olisikin totta, olisi kohtuutonta vaatia koulun luokkia tai lisäsiipeä Petteri-Punakuonon kantamaan lapista etelään. Sinun pitää ottaa asiassa yhteyttää uskottavammin paikallisiin päättäjiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siis täh! Eikö koulussa ole kunnon luokkia oppilaille missä opiskella? Minkä luokkalaisista oppilaista on kysymys? Jotenkii tuntuu et nää yhteiskunnan rakenteet natisee liitoksistaan aika lailla mutta sehän se kai on ollu tarkotuskii, jos oon ymmärtäny oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Tarina joulupukista, joka rakensi lisäsiiven.
Joulupukki oli aina ollut tyytyväinen elämäänsä. Hän vietti päivät pajalla valmistelemalla lahjoja joulun alla ja yöt lennättämällä niitä ympäri maailmaa. Hän oli kiitollinen siitä, että sai auttaa lapsia ja tuoda iloa heidän jouluihinsa.
Eräänä päivänä Joulupukki sai kutsun kouluun, jossa häntä pyydettiin puhumaan lapsille joulun tärkeydestä. Hän oli hieman yllättynyt, mutta innostui ajatuksesta ja lähti matkaan.
Kun Joulupukki saapui kouluun, hän huomasi, että siellä oli todella ahdasta. Lapset istuivat luokkahuoneissa ja käytävillä, ja kaikkialla oli tungosta ja melua. Joulupukki huokaisi syvään. Hän tiesi, että lapset tarvitsivat enemmän tilaa ja rauhaa oppimiseen.
Joulupukki puhui lapsille joulun tärkeydestä ja kertoi heille, miten tärkeää on olla ystävällinen ja auttavaisia toisille. Lapset kuuntelivat häntä kiinnostuneina, mutta Joulupukki huomasi, että he olivat myös huolissaan tilanteesta. He kertoivat, että koulu oli aina täynnä ja että heillä oli vaikea saada rauhaa ja tilaa oppimiseen.
Joulupukki mietti, mitä voisi tehdä auttaakseen lapsia. Hän katsoi ympärilleen ja huomasi, että koulun takana oli paljon tyhjää tilaa. Hän keksi idea: hän voisi rakentaa koululle lisäsiiven, jotta lapsilla olisi enemmän tilaa ja rauhaa oppimiseen.
Joulupukki kertoi ajatuksestaan lapsille, ja he innostuivat heti. He alkoivat suunnitella yhdessä uutta siipeä ja kertoa Joulupukille, mitä kaikkea siellä voisi olla. Joulupukki oli iloinen, kun hän näki lapsien innostuksen. Hän tiesi, että uusi siipi auttaisi heitä paljon.
Kun Joulupukki ja hänen apulaisensa aloittivat työnsä, he huomasivat, että se oli haastavampaa kuin he olivat aluksi ajatelleet. He joutuivat tekemään paljon työtä saadakseen uuden siiven valmiiksi ennen joulua.
Joulupukki ja muut joulupukit ja tontut raivasivat maata, kaivoivat perustukset, kasasivat seiniä ja kattoa ja tekivät sisätilat valmiiksi. He tekivät kaiken itse, koska he halusivat tehdä kaiken mahdollisen auttaakseen lapsia.
Kun uusi siipi oli valmis, Joulupukki kutsui lapset katsomaan sitä. He olivat ihastuneita uuteen rakennukseen, jossa oli paljon tilaa ja rauhaa oppimiseen. He kiittivät Joulupukkia ja hänen apulaisiaan ja sanoivat, että uusi siipi oli paras lahja, jonka he olisivat voineet saada.
Joulupukki oli onnellinen, kun hän näki lapsien iloiset kasvot. Hän tiesi, että heidän elämänsä oli helpottunut ja että he olivat saaneet paremmat olosuhteet oppimiseen. Se oli juuri sitä, mitä Joulupukki oli halunnut tehdä: auttaa lapsia ja tuoda iloa heidän jouluihinsa.
Kirjoittaja: tekoäly
Ilmoita asiaton viesti
On se tekoäly hyvä. Tää on jo toinen tekoälyn teksti minkä luen. Tuttu laitto pari päivää sitte esimerkki blogi tekstin kodin ilmastoinnista mulle. Oli todella hyvä teksti niinku toi sun. Kiitos kuiteskii joulupukki sadusta. Tuliko minkälaisilla ”haku komennoilla”?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en tarkalleen muista minkälaisella lauseella pyysin tekoälyä kirjoittamaan, mutta se oli sen tyylinen, että: ”Kirjoita tarina joulupukista, joka rakensi lasten toivomuksesta lisäsiiven kouluun, kun koulussa oli ahdasta”.
Sitten pyysin tekoälyä jatkamaan tarinaa ja kerroin, miten sitä pitää jatkaa.
Testailen aika laajasti miten toi tekoäly toimii. Se on minulle laatinut yhden lauseen strategiatekstejä, puheita, visioita, tarinoita, tehnyt ohjeen XR-lasien tietosuojan vaikuttavuuden arviointiin.
Sitten olen kysynyt hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä liittyen tietotekniikkaan, muun muassa arkkitehtuuriin ja yksittäistä ohjelmistokehityksen teknistä ratkaisua jne. Tossa arkkitehtuurikysymyksessä eksähti pahemman kerran, mutta yllättävän hyvä oli vastaus silti. Yleisesti ottaen on yllättävän hyvä!
Sitten kysyin aivoleikkauksesta, että minkälaisella instrumentilla pitäisi aloittaa, kun aivoissa on verisuonipullistuma. Sen taklasi suhteellisen hyvin, eli varoitteli ja pyysi kääntymään asiantuntijan puoleen, eikä lähtenyt antamaan mitään yksityiskohtaisia ohjeita.
Se mitä toi tekoäly ei luonnollisesti pysty tekemään, niin aivan viimeaikaisiin tietoihin perustuvia asioita se ei pysty käsittelemään, koska se on opetettu aikaisemmin, eli siis ajakohtaiset asiat on hankala sille. Myös ennustamaan se ei lähde.
Tarinat siis kannattaa kysellä siltä pieninä paloina ja tiukemmilla reunaehdoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Suurimmalle osalle riittää asianmukaisia luokkatiloja, osalle ei. Kyse on peruskoulun yläluokista ja lukiosta. Niillä, joille luokkia riittää, ryhmäkoot ovat usein liian isot, kun ryhmiä ei tilanpuutteen vuoksi voi jakaa. Ja ahtaat tilat aiheuttavat melkoisia sisäilmaongelmia. Mutta kuten todettu, tämä ei kaupunkia kiinnosta, vaikka kyse on nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungilla on joku budjetti noille ja laadittu vielä yksityiskohtaisempi budjetti liittyen koulujen rakenntamisasioihin. Nämä ovat julkista tietoa Arno saa pyytäessään ne. Budjetista näkee mitkä kouluihin liittyvät asiat ovat kiinnostuksen kohteena milloinkin ja sitten voi kysellä priorisointien perään. Haaste on se kysymisen taito, eli hoksaako miten pitää kysyä, jotta saa juuri oikeat tiedot.
Kaupungista kansalaisella on oikeus saada paljonkin ”dataa ulos”.
Ilmoita asiaton viesti
Noin varmaankin täytyisi toimia. Mutta valitettavasti opettajilla on aika paljon muutakin puuhaa, ihan opettamisesta ja vaikkapa esseiden lukemisesta alkaen. Olisihan se kiva, jos kunnollinen työympäristö olisi lähtökohta eikä jokin vaikeasti tavoiteltava unelma.
Ilmoita asiaton viesti
On se tekoäly hyvä. Tää on jo toinen tekoälyn teksti minkä luen. Tuttu laitto pari päivää sitte esimerkki blogi tekstin kodin ilmastoinnista mulle. Oli todella hyvä teksti niinku toi sun. Kiitos kuiteskii joulupukki sadusta. Tuliko minkälaisilla ”haku komennoilla”?
Ilmoita asiaton viesti
Joulu on suomalaisille tärkeä kristillinen juhla, mistä ateistikin voi saada sisältöä elämäänsä
Kyllä Suomessa kouluissa ja päiväkodeissa sekä erin laitoksissa voida pitää kirkkaasti esillä joulun kristillistä sanomaa. Osoittaa suurta ja käsittämätöntä suvaitsemattomuutta, jos joku pahoittaa mielensä vapaassa maassamme joulun sanomasta ja sen esillä pitämisestä.
Ajattelepa Arno, keskustelukumppani kesän Suomi Areenalta, asiaa avarammin!
Ateistiset maat eivät sallineet joulun viettoa eivätkä edes joulukuusetkaan saaneet näkyä Neuvostoliiton aikana Suomenlahden eteläpuolella Virossa.
Kansakunta tarvitsee yhdistäviä ja rakentavia asioita ja joulu on sitä parhaimmillaan. Hyvää joulunaikaa jokaiselle vakaumuksesta riippumatta!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista Lauri, mutta en nyt ihan ymmärtänyt, miten se liittyy aiheeseen. Siis Helsingin haluttomuuteen turvata nuorille kelvolliset koulutilat.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkiympäristölautakunnassa on marraskuussa esitelty tällainen rakentamisohjelma vuosille 2023-2032. Sieltä näkee taulukosta, mitä on allokoitu Helsingin kouluille perus- ja korjausrakentamiseen. Ehkä tuosta saa jotain osviittaa siihen, missä mennään.
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2022/Kymp_2022-11-29_Kylk_38_Pk/5EE7CBA0-91CA-CB52-B390-8489E6200007/Liite.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Tarja! Hyvä nähdä, että kaupungilla sentään on jotain yritystä parantaa tilannetta. Tuossa listassa tosin ovat vain kaupungin koulut, meidän koulu on ns. yksityiskoulu (hiukan harhaanjohtava termi koska toimimme julkisin varoin ilman lukukausimkasuja). Tällä hetkellähän peräti noin 40 % Helsingin lukiolaisista käy nimellisesti yksityistä lukiota.
Ilmoita asiaton viesti