Torstaina sukupuolia oli monta, maanantaina enää kaksi

Yle kysyi viime viikolla presidenttiehdokkailta, kuinka monta sukupuolta heidän mukaansa on olemassa. Yleisin kanta oli, että enemmän kuin kaksi.

Maanantaina kuuntelin, kun Pekka Haavisto – joka katsoo sukupuolia olevan useita – puhui Iltalehden haastattelussa siitä, miten asevelvollisuus pitäisi järjestää. Nyt sukupuolia olikin enää kaksi. Puhuttiin vain miehistä ja naisista.

Jos poliitikko sanoisi edellisellä viikolla, että valtion pitää ottaa lisää velkaa mutta seuraavalla viikolla vaatisi velanoton vähentämistä, toimittajat kävisivät moisesta epäjohdonmukaisuudesta kimppuun kuin hyeenat. Mutta sukupuolten määrä saa vaihdella viikosta toiseen ilman että se näköjään häiritsee ketään.

Turha tästä on Haavistoa erityisesti syyttää. Sama ristiriita riivaa melkein kaikkia poliitikkoja ja mediaväkeä varsinkin.

Otetaan nyt vaikka Helsingin Sanomat ja Yle. Hesarin kulttuurisivuilla sukupuolia on useita, samoin Ylen kulttuurijutuissa ja kolumneissa.

Entä kun mennään uutissivuille? Sukupuolten määrä putoaa tasan kahteen.

Olen lukenut molemmista medioista muun muassa artikkeleita eri sukupuolten äänestyskäyttäytymisestä. On esimerkiksi vertailtu presidenttiehdokkaiden suosiota eri sukupuolten keskuudessa, ja kannatus tulee juttujen mukaan vain miehiltä ja naisilta. Kun mies- ja naisprosentit laskee yhteen, saadaan nimittäin täydet sata prosenttia.

Sama tapahtuu, kun uutismediassa vertaillaan koulumenestystä, elinajanodotetta, palkkoja, eläkkeitä, huumekuolemia tai vaikka työttömyyttä: sukupuolia on tismalleen kaksi. Ketään ei tunnu kiinnostavan muunsukupuolisten eläkekertymä, palkat tai äänestyskäyttäytyminen.

Jos Hesariin ja Yleen on uskominen, muunsukupuoliset eivät äänestä, eivät muodosta gallupeissa mielipidettä yhtään mistään eivätkä ole sen enempää töissä kuin työttöminäkään. Heitä ei ole toimeentulotuen saajissa muttei toisaalta rikkaimpienkaan joukossa.

Maapallon ulkopuolista elämää etsinyt fyysikko Enrico Fermi esitti aikoinaan klassikkokysymyksen: ”Where are they?”

Nyt joudun muiden sukupuolten suhteen heittämään saman kysymyksen toimittajille. Lisäksi toivon, että he edelleen kysyvät sitä poliitikoilta. Missä he ovat?

ArnoKotro
Helsinki

Lukion opettaja, kolumnisti.

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.

Näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajieni kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu