Aikaisemmat ilmastomallinnukset osoittavat lämpenemistä ennusteissaan todellisuutta enemmän

Maapallon kasvihuoneilmiön suuruus on 33 °C, josta vesihöyry, pilvet, latenttilämpö ja lämmön kumpuaminen vastaavat suurimmasta osasta säteilypakotetta. Hiilidioksidin osalta alle 180 ppm:n tason säteilypakotetta ei ole edes mitään mieltä määrittää, koska ilmakehässä käytännössä ei ole mahdollista päästä tämän tason alapuolelle (typensitojabakteerit lopettavat toimintansa).

The increase in CO2 from about 185 to about 265 ppm gives a radiative forcing of
ΔFCO2 = (5.35 W·m–2) ln(265/185) = 1.9 W·m–2″

https://www.acs.org/content/acs/en/climatescience/atmosphericwarming/climatsensitivity.html

Hiilidioksidipitoisuuden nousu 185 ppm:stä 265 ppm:ään antaa säteilypakotteeksi ΔFCO2 = (5.35 W·m–2) ln(265/185) = 1.9 W·m–2

eli

T = 0,315 x 1,9 W/m2 = 0,6 °C

Kuvasta jo silmämääräisestikin arvioiden todellisuudessa logaritmisen taulukon mukaan hiilidioksidipitoisuuden tuplaaminen nostaa lämpötilaa ~ 0,6 °C, mutta ilmastomalleissa on aikaisemmin käytetty paljon suurempaa säteilypakotetta hiilidioksidipitoisuuden tuplaamiselle, kts. linkki!

https://www.nap.edu/read/1911/chapter/8

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut noin 270 miljoonasosasta (ppm) ennen vuotta 1700 noin 355 ppm:ään tänään. Viiden riippumattoman yleisen kierron mallin (GCM) avulla on ennustettu ilmastonmuutokset, mukaan lukien keskimääräinen maailmanlaajuinen pintalämpötilan nousu 2,8–5,2 °C, hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistamisesta.”

Miten näihin korkeampiin säteilypakotelaskelmiin hiilidioksidin osalta on päädytty, kaava on yksinkertainen, ΔFCO2 = (5.35 W·m–2) ln(C/C0).

 

 

+6

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu