Antiikin filosofit opettivat oppilaitaan kyselemällä
NASAn tietovisa jakaa tietoa pilvistä ja aerosoleista klassisin keinoin, kyselemällä.
Nyt pitäisi ihmiset saada ajattelemaan muutakin kuin vain kasvihuonekaasuja, joista hiilidioksidilla on merkitystä lähinnä elämän edellytysten ylläpitäjänä ja että vesihöyry on tärkein kasvihuonekaasuista.
Pilvistä ja aerosoleista on tullut kasvihuonekaasujen rinnalle uutta opeteltavaa, jolla on maapallon energiataseeseen ja sitä kautta ilmastoon vaikutusta enemmän kuin tutkijat osaavat sanoa. ”Koska pilvet muuttavat voimakkaasti pitkän ja lyhyen aallon säteilyä, tämän muutoksen oikea esitys on välttämätön globaaleille ilmastomalleille, etenkin tulevien ilmastoennusteiden osalta. Kuitenkin pilvien esitys ja niiden vaikutus säteilyyn ilmastomalleissa aiheuttaa edelleen suuria epävarmuustekijöitä ilmastoherkkyyden arvioinnissa (esim. Boucher ym. 2013; Vial ym. 2013; Zelinka ym. 2013; Ceppi ja Hartmann 2015 ; Bony ym. 2015; Shaw ym. 2016; Caldwell ym. 2016), ja on yhä enemmän näyttöä siitä, että pilviprosessit edistävät dynaamisen vastauksen leviämistä lämpimämpään ilmastoon (Ceppi ja Hartmann 2015). Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvän ekstratrooppisen kiertovasteen esitys nykyisissä ilmastomalleissa ei ole hyvin rajattu ja siihen liittyvät pilvimallien muutokset ja niiden säteilyvaikutukset ovat edelleen epäselviä (Barnes ja Polvani 2013; Shepherd 2014; Bony ym. 2015; Shaw et al. 2016).”
Aerosoleja on erityyppisiä ja niillä on päinvastaisia vaikutuksia pilvien heijastavuuden suhteen, eli pilvien säteilypakote voi vaihdella aerosoleista johtuen.
Aerosoleista on kasviplanktonin erittämällä dimetyylisulfidilla oleellinen vaikutus ilmastoa viilentävien merten alapilvien synnyssä.
Tutkimus onkin edennyt viimeaikoina ja tietämys on lisääntynyt tutkijoiden keskuudessa.
[Tiimi pyrki myös ymmärtämään paremmin taustalla olevia mekanismeja, joiden avulla kasviplanktoni auttaa muodostamaan pilviä. ”Kasviplanktonilla on ainakin kaksi tapaa vaikuttaa ilmakehän aerosoleihin”, Burrows sanoo. Yksi niistä on kasviplanktonin aiheuttama dimetyylisulfidikaasun päästö. Ilmakehässä tämä kaasu muuttuu kemiallisesti sulfaatiksi, joka on erittäin tehokas pilvikondensaatioydin. Toinen tapa on merisuihku: Meressä oleva orgaaninen aine kerääntyy pinta-aaltojen pienten kuplien pinnoille; Kun vedet puristavat merisuihkua ilmakehään, ne lähettävät myös nämä kuormitetut kuplat, jotka toimivat myös pilven tiivistymisytiminä. Tutkijat havaitsivat, että 35° etelästä 45° etelään vesipisarat muodostuivat pääasiassa sulfaattiaerosolien vuoksi, kun taas etelämpänä, 45–55° valtamerellä, merisuihkun orgaaninen aine oli ensisijainen pilvisiementen lähde.]
https://www.sciencemag.org/news/2015/07/tiny-sea-creatures-are-making-clouds-over-southern-ocean
[Pilvillä voi olla keskeinen rooli ilmastossa – mutta monimutkainen. Matalilla pilvillä on taipumus jäähdyttää planeettaa toimimalla heijastimina, jotka palauttavat auringon säteilyn takaisin avaruuteen, kun taas korkeammat pilvet voivat todella vangita lämpöä ja tehostaa lämpenemistä. Eteläisellä valtamerellä ilmastomallit ovat olleet erityisen huonoja pilvien vaikutuksen vangitsemisessa, koska ne ovat arvioineet vähemmän heijastunutta säteilyä kuin todellisuudessa on. Näiden mallien parantamiseksi tutkijoiden on ymmärrettävä enemmän pilviä muodostavista aerosoleista ja siitä, miten ne ovat muuttaneet ilmastoa viimeisten 200 vuoden aikana. Mutta sitä on vaikea seurata tietämättä kuinka paljon ”luonnollista” aerosolia oli ilmakehässä ennen teollistumista.]
Tuntuu että pilvien vaikutus on liian ilmiselvä uuden ajan ilmastonmuutoksen tietäjille, ja kaiken lisäksi niistä ei voi syyttää ihmistä kuin pieneltä osin. Oli pakko löytää sellainen kaasu jota ei voi haistaa eikä maistaa, ja yleinen tieto sen määrästä ilmakehässä oli melko puutteellista joten co2 sopi tarkoitukseen vallan hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
NASA jatkaa tutkimuksia ensi vuoden puolella maata kiertävälle radalle lähetettävällä uudella satelliitilla, ”ReviewNASA’s Plankton, Aerosol, Clouds, ocean Ecosystem (PACE) satellite mission is scheduled to launch in 2022, with the Ocean Color Instrument (OCI) on board. For the first time reflected sunlight from the Earth across a broad spectrum from the …
Published on 23 July 2019
Front. Earth Sci. doi: 10.3389/feart.2019.00152
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00152/full
Ilmoita asiaton viesti
co2 sopi ihmisten pelottelemiseen ja hallitsemiseen paljon paremmin kuin pilvet. co2:een on kätevämpi liittää tarkoituksellisia uskomuksia ja tavoitteita. Pilviin tämä ei onnistuisi. Tavalliset ihmiset ymmärtäisivät ettei pilviin voida vaikuttaa kovin paljoa.
Parempi pysyä co2 säätämistavoitteissa. Tosiasioilla ei tässä ole mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee.
😁
Tuossa on jo hätäpäissään tuotettu tutkimuksia siitä, että NASAn mittaukset lyhytaaltoisen säteilyn lisääntymisestä ei pitäisikään paikkaansa.
Tuo mitattu tieto lyhytaaltoisen säteilyn lisääntymisestä on kytketty pilvien heijastuvuuteen, joka tarkoittaisi sitä, että pilvillä ja aerosoleilla olisi ilmastoa lämmittävä vaikutus, kun nyt on oletettu sen olevan keskimäärin ilmastoa viilentävää.
Ei ole ilmasto kuitenkaan lämmennyt ja hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kun vain jatkaa kasvuaan, niin kohta aletaan jo kyselemään, että onko sillä hiilidioksidilla mitään vaikutusta ilmastoon. 😉
Nyt ei voida vedota pilviin, eikä aerosoleihinkaan, kun ovat ryhtyneet lämmittämään ilmastoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo muuten haittaisi, siis tuon co2:n vähentäminen tai yritykset, mutta kun ottaa kalkulaattorin suureen tai pieneen karvaiseen tai karvattomaan kouraansa ja laskee paljonko hiilettömyyteen pyrkiminen on tähän mennessä maksanut ja paljonko se tulee vielä maksamaan, niin saattaa hämmästyä, ja mitä sillä ”vähennys” pyrkimyksellä ollaan saatu aikaan. Laskimeksi muuten riittää tavallinen nelilaskin joka kykenee käsittelemään suuriakin lukuja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä merkitystä on jollain maksamisella?
Tärkeämpää on että ihmisten on hyvä elää täällä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä merkitystä on jollain maksamisella?”
vau…
Ilmoita asiaton viesti
Niin Raha on vain mielikuva samoin kuin Ilmaston muutoskin.
Ilmoita asiaton viesti
Dimetyylisulfidi liittynee lähinnä rikin kiertokulkuun. Metsät ja kasvit tarvitsevat rikkiä elääkseen.
Tieteen moniottelija James Lovelock esitti hypoteesin rikin kiertokulusta muistaakseni 1972, joka myöhemmin todettiin oikeaksi.
Lyhyesti: Rikkiä valuu meriin vesistöjen kautta, kuitenkin rikkiä näytti yhä vain riittävän metsien lannoitukseen. Merilevät ja kasviplanktonit käyttävät rakennusaineena rikkiä. Pilvettöminä päivinä leväpopulaatio kasvaa fotosynteesin lisääntyessä. Populaation kasvun myötä myös levien kuolemat lisääntyvät, jolloin ilmakehään vapautuu aiempaa enemmän rikkiä dimetyylisufidi-aerosoleina , jotka toimivat pilvien tiivistysytiminä. Leväkuolemien määrä lisää pilvien tiivistymisytimien määrän kasvua ja pilvisyyttä. Pilvisyyden kasvu vähentää leväpopulaatiota. Dimetyylisulfidia vapautuu ilmakehää vähemmän ja pilvisyys pienenee. Sateiden myötä rikki palautuu maaperään lannoittamaan metsiä. Pilvisyyden lisääntyessä pintalämpötila alenee. Pilvisyyden pienetessä lämpötila nousee. Rikin kiertokulku toimii osaltaan maapallon pilvisyyden ja lämpötilan säätäjänä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, NASA on myös käsitellyt tuota asiaa hieman toisesta näkövinkkelistä. Otsonipitoisuutta säätelevä ultraviolettisäteily vaikuttaa myös kasviplanktonipopolaatioon ja
ilmeisesti kasviplanktonpopulaatio UV-B säteilystä stressaantuneena tuottaa dimetyylisulfidia, jolloin pilviä syntyy estämään UV-B säteilyä.
https://earthobservatory.nasa.gov/features/UVB/uvb_radiation2.php
”Koska UV-B vaikuttaa organismeihin, jotka siirtävät ravintoaineita ja energiaa biosfäärin läpi, voimme odottaa muutoksia niiden toiminnassa muuttavan biogeokemiallisia syklejä. Esimerkiksi kasviplanktonin populaatioiden vähentäminen vaikuttaisi merkittävästi maailman hiilikiertoon, koska kasviplankton varastoi valtavia määriä hiiltä valtamereen.”
Ilmoita asiaton viesti