Aurinko selittää suurelta osin tiedossa olevat sääilmiöt ja ilmaston

Vesihöyryn ja hiilidioksidin fotolyysi tuottaa vastaavasti hydroksyyliä ja atomihappea, jotka puolestaan ​​tuottavat happea pieninä pitoisuuksina. Tämä prosessi tuotti happea varhaiseen ilmakehään ennen kuin fotosynteesistä tuli hallitseva.

Kun on aurinkotutkimuksen avulla, niin meillä kuin muuallakin, päästy selville auringon säteilymuutosten vaikutusmekanismien jäljille, on päästy selville ns. polaaripyörteen vaikutusmekanismeista maan sääilmiöihin pohjoisella pallonpuoliskolla.

[Maliniemi kuuluu tutkimusryhmään, joka on osoittanut tilastoaineiston ja päättelyn pohjalta, että auringon toiminnalla on yhteys pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon. Auringon aktiivisuuden laskevalla kaudella Pohjois-Atlantille syntyy talvella nk. positiivinen NAO-ilmiö, jossa ilmavirrat käyvät pohjoiseen Eurooppaan ja Skandinaviaan jatkuvasti lounaasta ja lännestä.
Sen seurauksena talvi on Pohjoismaissa leudompi. Toisaalta Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa on kylmää. NAO+ -ilmiön saavat aikaan Pohjois-Atlantille asettunut matalapaine ja etelämmäs syntynyt korkeapaine.
Normaalin säätilan vaihtelun lisäksi taustalla on myös aurinko. Sen laskevalla kaudella eli auringonpilkkujen vähetessä Auringon koronaan syntyy aukkoja, jolloin maahan suuntautuvat aurinkotuulet nopeutuvat eli koostuvat enemmän energiaa sisältävistä hiukkasista.
Maan magneettikenttään törmätessään aurinkotuuli kiihdyttää magnetosfäärin sisäosien hiukkasia, jotka pääsevät alemmas ilmakehään vain napa-alueilla. Ne puolestaan törmäävät ilmakehän molekyyleihin ja synnyttävät typen ja vedyn oksideja.
Auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä ja ilmakehä pysyy niiden suhteen tasapainossa. Talviaikaan ei aurinko napa-alueille paista ja erityisesti typpioksidien elinaika pitenee. Ne pääsevät laskeutumaan ilmakehässä alemmas stratosfääriin ja tuhoavat sen otsonia. Tämä muuttaa ilmakehän lämpötasapainoa: otsonin hävitessä stratosfääri kylmenee.
Stratosfäärin kylmeneminen puolestaan voimistaa napapyörrettä, joka kytkee ilmakehän eri kerrokset. Tätä kautta pohjoiselle pallonpuoliskolle syntyy positiivinen NAO-ilmiö.
”Toistaiseksi olemme osoittaneet tämän koskevan vain pohjoista pallonpuoliskoa ja talvea, ja jatkotutkimusta tarvitaan. Voin kuitenkin ennakoida, että myös seuraavina muutamana talvena lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa”, sanoo Ville Maliniemi.
Hän kuuluu Oulun yliopistossa toimivaan Suomen Akatemian ReSoLVE-huippututkimusyksikköön, joka tutkii avaruusilmastoa ja auringon pitkäaikaisia vaikutuksia maahan. Auringonpilkkujen laskevan kauden yhteyden NAO:oon tutkimusryhmä on osoittanut 130 vuotta taaksepäin kattavan tilastoaineiston perusteella. Se koostui lämpötilamittauksista ja auringonpilkkujen määrää koskevasta datasta.
Samansuuntaisen tuloksen ryhmä sai vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa, joka perustui NOAA-satelliittien suoriin hiukkasmittauksiin vuosina 1980–2010. ”Ajatus siitä, että hiukkaset saavat aikaan muutoksia maan ilmakehässä, on kiinnostanut 2000-luvun alusta lähtien ja tutkimus on lisääntynyt”, kertoo Maliniemi.
Tuloksen julkaisseeseen ryhmään kuuluvat lisäksi professori Kalevi Mursula ja akatemiatutkija Timo Asikainen ReSoLVE-huippuyksiköstä.]

http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38406

Auringon käyttäytymistä alkaneen aurinkosyklin 25 osalta on kuitenkin vaikea ennakoida, puhumattakaan pidemmistä ennusteista.

Tutkijat: Auringon geomagneettisen aktiivisuuden vähenemisen vuoksi maapallo on valmis kestämään jäähtymisjakson tulevina vuosikymmeninä, ja kylmimmät lämpötilat saavutetaan vuonna 2038 tai 2039 ±11 vuotta. Ihmisten kasvihuonekaasupäästöt eivät todennäköisesti ole syynä viimeaikaisiin lämpötilan muutoksiin, geomagneettinen aktiivisuus on. Kasvihuonekaasut eivät myöskään kumoa ennustetun jäähtymisen vaikutuksia. Jäähtyminen laskee lähivuosikymmeninä noin 1,3°C alempia lämpötiloja, sitten asteittain nousevia lämpötiloja 2100:een, jolloin on 0,5°C kylmempää kuin vuonna 2018. Aluksi kirjoittajat huomauttavat, että keskiajan lämmin ajanjakso oli 0,5 °C korkeampi globaalissa mittakaavassa kuin nykyään.

https://journalcps.com/index.php/volumes/article/download/214/187

”Esimerkiksi Medieval Climatic Optimum (MCO) (1100-1250) maapallon pintalämpötila oli korkea (noin 0,5 °C lämpimämpi kuin nykyinen lämmin ajanjakso). ”Auringon jatkuvan korkean geomagneettisen aktiivisuuden vaikutus 2000-luvun alkupuolelle sekä valtamerten suuri lämpöhitaus, joka on noin 72 % ilmastojärjestelmästä, selittää sen, miksi maapallon pintalämpötila jatkoi nousuaan, kun auringon aktiivisuus oli ilmeisesti laskenut 1980-luvun puolivälistä lähtien. Se viittaa siihen, että vuodesta 1987 lähtien havaittu auringon aktiivisuuden ja maapallon pintalämpötilan vaihtelutrendien irtoaminen (Lockwood ja Frölich, 2007) ei todennäköisesti liity ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen havaittuun kasvuun. Lisäksi havaittu ja jatkuva ilmaston lämpenemisnopeuden hidastuminen, joka alkoi tauolla (1998-2013), on nähtävä ilmastojärjestelmän vastauksena nykyiseen syvästi laskevaan auringon aktiivisuuteen pitkän aikavälin aurinkoenergian trendin jälkeen saavutettiin geomagneettisen aktiivisuuden maksimi vuonna 2003. ”Vuonna 2020 alkaneen aurinkosyklin 25 odotetaan saavuttavan maksiminsa noin vuosina 2025-2026 ± 1 (Courtillot, Lopes ja Mouël, 2021). Jos oletetaan syklin keskimääräiseksi pituudeksi 11 ± 1 vuotta, syklin pitäisi päättyä vuosina 2031–2032. Kun otetaan huomioon tarve täyttää syy-yhteyttä koskeva vaatimus, jonka mukaan auringon aktiivisuus johtaa maapallon lämpötilaan noin 6–8 vuodella (keskiarvo, 7 vuotta), Maapallon lämpötilan kylmimmän vaiheen tulisi tapahtua välillä 2038-2039 ±11 vuotta. Siten tuloksemme on ennustetulla alueella. Lisäksi ennustettu lämpötilapoikkeama vuodelle 2100 on noin 0,0893 °C, mikä on noin 0,5 °C pienempi kuin vuoden 2018 lopun lämpötilapoikkeama.

Auringon aktiivisuus on viimeisten tietojen mukaan pysytellyt korkealla tasolla vuoteen 2008 asti, joten mitään epäselvyyttä ei jää sen suhteen, etteikö auringon aktiivisuudella voida selittää 1900-luvun ilmaston lämpeneminen. Joten ihmisen ilmakehään lisäämillä kasvihuonekaasuilla ei ole välttämättä mitään vaikutusta 1900-luvulla havaittuun ilmaston lämpenemiseen.

EDIT: Uutta tutkimusta auringon selittävästa osallisuudesta menneiden ilmastonmuutosten luonnolliselle pakottamiselle.

https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2011A%26A…529A..67S/abstract

”Konteksti. Muuttuva aurinko on todennäköisin ehdokas menneiden ilmastonmuutosten luonnolliselle pakottamiselle 50–1000 vuoden ajan mittakaavassa. Todisteena tästä ymmärryksestä on, että maan ilmasto korreloi positiivisesti auringon aktiivisuuden kanssa.”