Esiteollinen aika vs. 4. teollinen vallankumous

Vähähiilinen teollisuus on tavoite ja kun se tarkoittaa resurssiniukkuutta, luonnonvarojen säästämistä, energianiukkuutta jne., olemme ns. ymmärrettävällä polulla. Eli kannatusta tulee kuluttajilta ja veronmaksajilta.

Nämä kaksi ryhmää ovat kuitenkin niitä ryhmiä, joilta oikeastaan ei mitään kysytä, mutta maksajan asemassa silti ovat. Näinhän yhteiskunnat ovat kautta vuosisatojen toimineet.

Yhteiskunta kehittyy erilaisten voimien ansiosta, tiede, tutkimus, osaaminen jne. Harvemmin enää luonnonvaroihin kuten öljyyn ja mineraaleihin perustuen.

Vähähiilisyyttä on pohjustettu väitteillä, ettei ilmakehässä ole ollut ennen esiteollista aikaa hiilidioksidia (CO2) päälle 280 ppm:ää. Tämän todistavat jääkairanäytteet.

Tarina jatkuu YK:n perustaman IPCC:n julistaessa, että ilmakehässä tapahtunut hiilidioksidipitoisuuden lisäys johtuu 100 % ihmisen toimista. Ja tähän perustuen on laadittu skenaarioita vuosisadan loppuun ilmaston muuttumisesta.

100 % ihmisestä aiheutuvan teorian vastapainona on ns. 15 % teoria (Salby/Harde), eli ihmisestä johtuva lisäys on 15 % ilmakehän hiilidioksidin lisäyksestä esiteollisesta ajasta lukien.

15 % saattaa olla yläkanttiin, nimittäin tiedetään nyt jo, ettei jäätiköt kerro lähellekkään todellista ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, joka vallitsi silloin kun jäämassan ilmakuplat syntyivät.

Jäätikössä ilmakuplien ja kryoniittireikien ympärillä mikrobitoiminta saattaa käynnistyä vielä kun lämpötila on – 17 °C yläpuolella. Voittopuolisesti jäätikössä olevat mikrobit kuluttavat hiilidioksidia. Toisinpäin, eli heterotrofiset mikrobit lisäisivät jäätiköiden ilmakuplien hiilidioksidipitoisuutta, mutta sitä tapahtuu kuitenkin vähemmän, koska ravinteita puuttuu. Eli fotosynteettinen mikrobitoiminta vallitsee voittopuolisesti jäätiköissä, mikä tarkoittanee sitä, että hiilidioksidin määrä jäätiköiden kuplissa vähenee.

Nyt onkin IPCC:n ilmastotiede haksahtanut elementäärisiin virheisiin.

”90 -luvulta lähtien on ollut paljon tutkimusta, jossa tutkitaan jäätiköiden ja jäätiköiden pinnalla tai alla eläviä mikrobeja. Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, että nämä mikrobit ovat kaukana lepotilasta. Itse asiassa Anesion tiimi raportoi vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa, että joidenkin kryooniittireikien mikrobit ovat yhtä biologisesti aktiivisia kuin ne, joita esiintyy lämpimämmässä maaperässä Etelä-Välimerellä.

Anesion havainnot eivät välttämättä olleet sitä mitä odottaisit makean veden vesistöltä. Useimmat lammet ja järvet vapauttavat yleensä enemmän hiilidioksidia ilmakehään hajottamalla orgaanista materiaalia kuin absorboivat fotosynteesin kautta.

Tämä johtuu siitä, että suurin osa lammeista ja järvistä sijaitsee metsissä ja vastaanottaa tasaisesti eläinten ja kasvien jäännöksiä näistä metsistä pohjaveden kautta. Tämän seurauksena lammeissa ja järvissä on usein paljon hajoavaa materiaalia, ja hajoaminen tapahtuu usein yleisemmin kuin fotosynteesi, Anesio selittää.

Kryoniittireiät puolestaan ovat erillään metsistä – joskus kymmeniä satoja kilometrejä – ja saavat suurimman osan orgaanisesta materiaalistaan ilmassa olevien roskien kautta. Hajoavaa materiaalia ei ole niin paljon, joten fotosynteettisillä eliöillä on taipumus hallita, Anesio sanoo.”

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2486.2008.01758.x

Päättelyvirheet saattavat kostautua ympäristötuhoina, kuten alla olevasta havainnekuvasta voisi päätellä.

 

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu