Eurajoen kunta vaatii Lemlahden tuulivoimakaavaa poistettavaksi maakuntakaavasta

Niin sitä pitää.

Aamun lehdet kertovat nyt ilosanomaa kuntalaisille, piinaava tuulivoimakaavaa Eurajoella poistuu kartalta.

Seuraavaksi siirrytään uhkaamaan merinisäkkäitä. Näin on käymässä Ruotsin puolella. Merelle rakentaminen on kalliimpaa kuin maalle rakentaminen, mutta minkäs teet, kun niitä tuulivoimaloiden rakennuslupia maalle ei enää heru yhtä helposti kuin takavuosina.

Tässä on lisäksi uusi ilmiö havaittavissa. Ihmisoikeusaktivistit ovat heräämässä.

Seuraavaksi kysytään, etteikö eläimiä pitäisi myöskin suojella, merillä ja metsissä.

USAn rannikolla tuulivoimalat tappavat mustavalaita parhaillaan. Laji on jo ollut elpymässä, kunnes käänne huonompaan suuntaan tapahtui tuulivoimarakentamisen yhteydessä. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka moni mustavalas on jo menettänyt henkensä. Toistaiseksi lehtitiedot kertovat kymmenestä prosentista, romahduksesta kannan osalta.

Valaat elävät kuulon varassa, ja ilmeisesti mikään ei enää toimi, suunnistus-, kommunikointi- eikä imetysvaisto. Valaat eivät saa myöskään nukuttua, traagisin seurauksin.

Juuri kun ihmiskunnalla oli herännyt toivoa valaskannan toipumisesta ja siitä, että ne ylläpitäisivät vahvempaa kasviplanktonkasvustoa merissä, joka puolestaan edistäisi koko merien ekosysteemien tuottavuutta ja hiilidioksidin sitomista pois ilmakehästä, tuodaan ihmisen toimesta tuulivoimaloita merelle, jotka tuhoavat luontoa ja jälleen romahduttavat valaskannan.

https://www.nature.com/articles/s41598-022-13798-7

”Huippupetoeläiminä valaat ovat ekosysteemin terveyden indikaattoreita. Ne ovat tärkeitä ekosysteemi-insinöörejä, jotka edistävät ekosysteemin vakautta ja kestävyyttä85. Viimeaikaiset arviot saaliiden kulutuksesta viittaavat siihen, että eteläisen valtameren hetulavalaiden hyödyntämistä edeltäneiden populaatioiden on täytynyt kuluttaa 430 miljoonaa tonnia krilliä vuosittain86, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin E. superban arvioitu kokonaisbiomassa nykyään87. Nämä uudet arviot antavat lisätukea käsitykselle, jonka mukaan valaat lannoittavat omia ravintoalueitaan eteläisellä valtamerellä syömällä runsaasti rautaa sisältävää krilliä ja purkamalla rautapitoisia ulostepilvejä pintakerrokseen88, 89, 90, 91.

Alueella, jolla primäärituottavuutta rajoittaa suurelta osin raudan saatavuus, valaat olisivat näin ollen merkittävästi lisänneet kasviplanktonin kasvua, mikä lisäisi krillien ravinnon saatavuutta91,92. Krillin biomassa olisi siten vahvasti sidoksissa valaiden lisäämiseen, mikä selittää, miksi ennustettu ”krillin ylijäämä”93, joka johtuu eteläisen valtameren valaiden poistumisesta ekosysteemistä, ei koskaan toteutunut89, mutta krilli sen sijaan väheni82. Hetulavalaiden talteenotto ja niiden ravinteiden kierrätyspalvelut, jotka tunnetaan nimellä ”valaspumppu”91, voisivat näin lisätä ensisijaista tuottavuutta ja palauttaa 1900-luvun valaanpyynnin aikana menetetyt ekosysteemitoiminnot85,86. Toipuva evävalaskanta voi johtaa eteläisen valtameren tuottavuuden kasvuun lisäämällä rautapitoisuutta pintakerroksessa88. Alkutuotantoa stimuloimalla valaat toimivat hiilinieluna Eteläisellä valtamerellä85,94. Tämä on erityisen tärkeää, koska eteläinen valtameri on tärkeä osa valtameri-ilmakehä-ilmastojärjestelmää95, ratkaiseva ilmakehän hiilen säätelylle ja tärkein valtamerialue ihmisen aiheuttaman CO296,97:n oton kannalta.”