Globaali lämpötila olisi noussut ilman teollistumistakin

Antropogeenistä lämpenemistä varjostaa oletus hiilidioksidin nousun ilmakehässä jotenkin vaikuttavan globaaliin lämpötilaan. Oletus on väärä.

Totta on kuitenkin, että hiilidioksidi absorboi infrapunasäteilyä ja luovuttaa sitä joka suuntaan. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, että hiilidioksidilla olisi jotakin tekemistä maapallon lämpenemisen kanssa, kun lämpeneminen on ollut luonnollista ja hiilidioksidin ilmastoherkkyys on 0,6 °C.

Hypoteesi korkeammalle hiilidioksidin ilmastoherkkyydelle, silloin kun hiilidioksidi tuplataan ilmakehässä perustuu virheellisille havannoille ja oletuksille. Havaitut virheet on korjattu ja nyt tiedetään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden seuraavan lämpötilamuutoksia eikä päinvastoin.

Arrhenius ja kumppanit eivät huomioineet biomassan kehittymisen hitautta. Nyt me sen tiedämme.

The hypothesis that CO2 drives temperature arose as a knee jerk reaction to the Vostok ice cores which indicated a correlation between temperature and CO2 levels. While such a correlation is undeniable, newer, higher resolution data from the DomeC cores confirms an earlier temporal analysis of the Vostok data that showed how CO2 concentrations follow temperature changes by centuries and not the other way around as initially presumed. The most likely hypothesis explaining centuries of delay is biology where as the biosphere slowly adapts to warmer (colder) temperatures as more (less) land is suitable for biomass and the steady state CO2 concentrations will need to be more (less) in order to support a larger (smaller) biomass.”

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1046/j.1365-3040.1999.00443.x

Interactions between increasing CO2 concentration and temperature on plant growth

Hypoteesi siitä, että CO2 nostaa lämpötilaa, syntyi hätiköitynä reaktiona Vostok-jääytimistä, mikä osoitti korrelaation lämpötilan ja CO2-tasojen välillä. Vaikka tällainen korrelaatio on kiistaton, DomeC-ytimien uudemmat, korkeamman resoluution tiedot vahvistavat Vostok-tietojen aikaisemman ajallisen analyysin, joka osoitti, kuinka CO2-pitoisuudet seuraavat lämpötilan muutoksia vuosisatojen ajan eikä päinvastoin kuin alun perin oletettiin. Todennäköisin hypoteesi, joka selittää vuosisatojen viivästymisen, on biologia, jossa biosfääri mukautuu hitaasti lämpimämpään (kylmempään) lämpötilaan, koska enemmän (vähemmän) maa-aluetta on sopivaa biomassalle ja vakaan tilan CO2-pitoisuuksien on oltava enemmän (vähemmän) tukeakseen suurempaa (pienempää) biomassaa.”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu