Hiilidioksidin lämmitysvaikutusta on liioiteltu ja kansaa syyllistetty aiheettomasti
Pohjois-Atlantin lämpötilat riippuvat ilmaston lämpenemisestä, useiden vuosikymmenien värähtelystä sekä muista tekijöistä. Alkuperäinen lähde: Nour-Eddine Omrani / Ellen Viste
Ilmastomallintajat ovat ottaneet lämpenemisen kulmakertoimen vuodesta 1980 alkaneesta lämpenemisestä ja väittäneet hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), ja typpioksiduulin (N2O) vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen pääasiassa. Ei ole otettu huomioon Atlantin monivuosikymmenvärähtelyä (AMO), eikä mitään muutakaan luonnollista ilmastonmuutosta, joilla on ollut vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
Naturen tutkimus aiheesta: Pohjois-Atlantti jäähtyy
Juuri ilmastotieteen raskassarjalaiset aiheuttivat äskettäin kohua Nature Journal -lehdessä ”ilmasto- ja ilmatiede”. Katja Matthes, Kielin GEOMAR Helmholtzin valtameren tutkimuskeskuksen johtaja, Johann Jungclaus Max Planckin meteorologian instituutista Hampurista ja Nour-Eddine Omrani Norjan Bjerknesin ilmastotutkimuskeskuksesta julkaisivat tutkimuksen, joka osoittaa, että kohtaamme Pohjois-Atlantin värähtelyn heikkenemisen, Pohjois-Atlantin jäähtymisen ja siihen liittyvän globaalin lämpötilan kehityksen vuosina 1950-1970 (kirjoittajien yhteenvedon mukaan). Kaavio näyttää Pohjois-Atlantin lämpötilojen laskun vuoteen 2040 mennessä. Ilmaston lämpenemistrendin vuoksi lämpötilat eivät palaa vuosien 1950-1970 tasolle, selittää yksi kirjoittajista, Eddine Omrani . Odotettu lämpenemistauko antaa meille – Omranin mukaan – aikaa tehdä teknisiä, poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja ennen seuraavaa lämpenemisvaihetta, joka saa vallan takaisin noin vuodesta 2050 alkaen.
Climate and Atmospheric Science (2022). https://www.nature.com/articles/s41612-022-00275-1
Lisätietoja: Nour-Eddine Omrani et al, Coupled stratosphere-troposphere-Atlantic multidecadal oscillation ja sen merkitys lähitulevaisuuden ilmastoprojektioille.
Aro tässä vetelee tieteellisestä artikkelista täysin päinvastaisia johtopäätöksiä kuin niiden kirjoittajat. Eikä taida olla ihan ensimmäinen kerta.
”Omrani warns against misinterpretations of their results. A reduced temperature rise in the coming years does not mean that global warming has slowed down.”
https://phys.org/news/2022-12-multidecadal-oscillations.html
Ilmoita asiaton viesti
Eli ”koska on päätetty että ihminen aiheuttaa ilmaston muuttumista, niin vaikka ilmasto kylmenisi, se silti aiheutuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston kuumenemisesta”.
Eli kyseessä on täysin päätön oppi ja seuraan mielenkiinnolla milloin tästä virheajattelusta päästään irti. Vaikeata on kun siihen on upotettu kustannuksia, materiaalisia ja henkisiä, niin paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen sekoittaa pakkaa tahallaan, että kuka mitäkin on väittänyt. Eikä ole ensimmäinen kerta!
Otsaluullakin jo näkee blogin kuvasta, että mistä on kyse. Härkösen väite on järjetön.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin kuvan mukaan ilmasto lämpenee.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääkö Karnaattuakin opettaa lukemaan, vai eikö luetun ymmärtäminen mene perille!
”Ilmaston lämpenemistrendin vuoksi lämpötilat eivät palaa vuosien 1950-1970 tasolle, selittää yksi kirjoittajista, Eddine Omrani . Odotettu lämpenemistauko antaa meille – Omranin mukaan – aikaa tehdä teknisiä, poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja ennen seuraavaa lämpenemisvaihetta, joka saa vallan takaisin noin vuodesta 2050 alkaen.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä mitään uutta ole, eli kiire on kova. Öljy ei edes riitä eksponentiaalisella kasvulla sinne sinne saakka mutta todennäköisemmin öljyn tuottajat eivät nosta tuotantoa.
Paljon tarvitsee esimerkiksi tuulimyllyjä lisää tuottamaan sähköä liikenteen tarpeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaatulla on kova kiire. Ilmastolla ei ole kylläkään mitään kiirettä.
Jos yhden kaasun pitoisuus muuttuu ilmakehässä kolmannespromillesta melkein puoleen promilleen niin so what.
Öljynkin loppuminen on ihan toisissa käsissä kuin 5,5 miljoonan suomalaisen käsissä.
Jos öljy kallistuu, varmaan kannattaa käyttää sitä vähemmän tärkeisiin tarpeisiin kuin asuntojen lämmittämiseen tai ruokatarpeiden kuljettamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, mutta vastahankaisia tai perseennuolijoita löytyy aina, mutta yleensä etuperusteisia, mutta yksi aine noista aiheuttaa aivolämpenemistä ja jos on kokemusta, kertonette, satuja ei kannata kovasti ladella 😁
Ilmoita asiaton viesti
😁
Ilmoita asiaton viesti
Kaliforniassa oli just samanlainen ”sää” kuin oli viimeksi 152 vuotta sitten, ollaanko palaamassa pikkuhiljaa aikaan ennen esiteollisuutta. Vai tuleeko seliseli että silloin se sademäärä oli ihan luonnollista ja nyt ihmisen aiheuttama 😆 .
Iltalehdestä kopsattua.
”Yli puoli miljoonaa ihmistä sähköttä myrskyn jälkeen Kaliforniassa
Laajat myrskyt Yhdysvaltain länsirannikolla Kaliforniassa ovat saaneet aikaan laajaa tuhoa.
Kuluneen 13 päivän aikana on mitattu ennätysmäärä sadetta vuoden 1871 jälkeen.”
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin on. Tarpeeksi kun menee ajassa taaksepäin, löytyy vastaavaa säätyyppiä, mihin ihminen ei ole voinut vaikuttaa.
Ei mitään uutta. Härköset ja Karnaatut tarttuvat jokaiseen oljenkorteen.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=Gmq4WIjQxp0
Ilmoita asiaton viesti
😆
Ilmoita asiaton viesti
Onhan nämä nyt melkoisen hauskoja nämä blogistin kirjoitukset.
Lainaus blogista:
”Pohjois-Atlantin lämpötilat riippuvat ilmaston lämpenemisestä, useiden vuosikymmenien värähtelystä sekä muista tekijöistä. Alkuperäinen lähde: Nour-Eddine Omrani / Ellen Viste”
https://www.researchgate.net/figure/Atlantic-Multidecadal-Oscillation-AMO-index-a-NINO34-index-b-PDO-index-c-and_fig2_338557450
Missä se jäähtymisen ja tai lämpenemisen trendi näkyy ja kuinka paljon (± integr) 1900 – 2040?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä se AMO vaikutus näkyy lämpötilamittauksissa ja merijääkin seuraa orjallisesti AMO käppyrää.
https://ocean.dmi.dk/arctic/plus80n/anoplus80N_summer_winter_engelsk.png
Ilmoita asiaton viesti
Sitä AMO:a tuodaan jatkuvasti esiin, ikäänkuin sillä olisi jokin ratkaiseva vaikutus joko lämpenemisen tai jäähtymisen trendiin pitkällä aikavälillä, ei nyt kuitenkaan valitettavasti ole. Sillä se on n. +/- 0 (integroituna).
https://www.researchgate.net/figure/Atlantic-Multidecadal-Oscillation-AMO-index-a-NINO34-index-b-PDO-index-c-and_fig2_338557450
Ilmoita asiaton viesti
On näitä integroitu esim. AMO+PDO.
”Tämä ei eroa kovinkaan paljon vuodesta 1900 lähtien vallinneen maapallon keskilämpötilan käyttäytymisestä, joka nousi vuodesta 1910 vuoteen 1940, laski vuodesta 1940 vuoteen 1970 ja nousi sen jälkeen – mikä on ehkä 10 vuoden viive yhdistettyyn AMO-PDO-indeksiin.”
https://www.scienceunderattack.com/blog/2022/4/4/natural-sources-of-global-warming-and-cooling-2-the-pdo-and-amo-100
https://images.squarespace-cdn.com/content/v1/5b9ab1e34611a09ab90a2305/a456b6b0-8f38-4b11-ad4d-4786efee5026/PDO+%2B+AMO.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Siltä se harhaanjohtavasti näyttää, sillä integrointi on tehty ns. päin seiniä. Kyllähän sitä voidaan integroida mitä tahansa, vaikkapa nuo kaikki tuossa aikasarja-graafissa keskenään.
https://www.researchgate.net/figure/Atlantic-Multidecadal-Oscillation-AMO-index-a-NINO34-index-b-PDO-index-c-and_fig2_338557450
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta on hyvä ja väittelee asiasta tutkijoiden kanssa.
”The North-Atlantic is characterized by multidecadal fluctuations of sea surface temperatures (SSTs) (Methods) known as Atlantic-Multidecadal-Oscillation (AMO) or Variability (AMV, Fig. 1a–d)5,14,22,23. A positive (negative) AMV index (AMVI) describes basin-scale surface warming (cooling) that is largest in the subpolar region. The basin-scale AMV-temperature change is in general characterized by a large degree of spatial coherence across the entire North Atlantic basin24. The AMV has been linked to major climate shifts worldwide.”
Bold added by JA
https://www.nature.com/articles/s41612-022-00275-1
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti on hyvä ja väittelee ihan itse näiden tutkijoiden kanssa, jotka jo ensimmäisessä Härkösen kommentissa totesivat:
”Omrani warns against misinterpretations of their results. A reduced temperature rise in the coming years does not mean that global warming has slowed down.”
Ilmoita asiaton viesti
Olisi posketonta väittää, että blogi olisi antanut käsityksen, että lämpeneminen olisi ohitettu.
”Odotettu lämpenemistauko antaa meille – Omranin mukaan – aikaa tehdä teknisiä, poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja ennen seuraavaa lämpenemisvaihetta, joka saa vallan takaisin noin vuodesta 2050 alkaen.”
Ilmoita asiaton viesti
Minusta vaikuttaa siltä, että blogisti todellakin alkoi nyt väittelemään paitsi tutkijoiden, myös omien tulkintojensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on siitä, että kuinka pitkällä aikavälillä. Arvoisa laitoksemme haluaa antaa helposti saatavaa tilastoa alamaisilleen väliltä -61 – 2021. Tuohon se AMO sopii vaikuttajaksi oikein hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siitä ilmastosta löytyy tietoa pidemmältä ajalta. Laita nyt ensialkuun vaikka sata vuotta lisää aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Linkki?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tämä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a0/20200324_Global_average_temperature_-_NASA-GISS_HadCrut_NOAA_Japan_BerkeleyE.svg
Ilmoita asiaton viesti
FYI:
”Climate Science: What does it say? Dr. Richard Lindzen”
Tuore haastattelu (1 H 45 min). Kannattaa katsoa ja kuunnella huolella …
Ilmoita asiaton viesti
Linkki?
Ilmoita asiaton viesti
https://youtu.be/7LVSrTZDopM
Ilmoita asiaton viesti
On muuten hyvää juttua. Tuossa tuli pari uuttakin asiaa minulle.
Tyytyväisyydellä voin panna merkille pari juttua joihin olen päätynyt ihan itse. Eli globaali lämpötila, sitä ei ole missään, se on mielikuvitusta ja vieläpä erityisen heikkoa mielikuvitusta. Ja sen muutos on mittausteknisessä mielessä roskaa.
Toinen mielihyvällä merkille panemani on ilmastovyöhykkeiden erilainen rooli. Lindzen puhuu vain trooppisesta ja tropiikin ulkopuolisesta, kuten minäkin Hadleyn solusta ja Ferrelin solusta, mutta kyllä polaarisolu on vielä se kolmas vyöhyketyyppi.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tuo globaalin lämpötilan mahdottomuus on ollut selvä kaiken aikaa. Sitä kuitenkin pidetään kaikkein oleellisimpana vaikka olisi olemassa vaihtoehtokin, energia. Mutta se kertoo vain siitä, miten huonosti ilmastontutkailijat ymmärtävät termodynamiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
On kuulemma jotain justeeraamatonta raakadataakin, josta globaali lämpötilakehitys voidaan nähdä. Raakadataa on saatavissa vain vain mittausasemilta. Kun siitä tehdään globaali lämpötila, pitää olla jokin malli käytössä.
Toki tuo raakadata on muutenkin kyseenalaista, kun esim. oma laitoksemme valikoi, mitä se asemilta lähettää tilastoitavaksi. Kylmät lukemat se tuppaa karsimaan pois ns. laatukriteereillä. Lämpimät lukemat kyllä aina kelpaavat lähetettäviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Käppyrät on ainoita joihin ihminen voi vaikuttaa.
https://notrickszone.com/2023/01/09/hadcrut-data-manipulation-changes-2000-2014-warming-trend-from-0-03c-to-0-14c-per-decade/
Ilmoita asiaton viesti
”Juu, tuo globaalin lämpötilan mahdottomuus on ollut selvä kaiken aikaa.”
Ei globaalissa lämpötilassa ole mitään mahdotonta.
Saat sinä lentokoneelle laskettua vaikka globaalin ilmanvastuksen ettei tarvitse tyytyä siihen mikä ilmanvastus on jossain kohdassa lentokonetta. Ja kyllä se globaali ilmanvastus on laskettu sille lentokoneelle kun sitä on suunniteltu. Naurettavaa sekoilua väittää että olisi mahdotonta.
Kyse taitaa olla siitä että et itse ymmärrä termodynamiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea voi tehdä kun tehdään vaan. Hyödyllisyys on sitten eri asia.
Karnaatulla ei tietenkään kielitaito riitä että voisi seurata Lindzenin selitystä siitä miksi siinä ei ole järkeä ja miten sillä tehdään huonoa tiedettä ja miten ala-arvoisesti globaalin lämpötilan mittaus toteutetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voin minä kertoa sinulle globaalin lämpötilan. Se on -80°C ja +60°C välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Nasa kertoi mitanneensa Antarktikselta -93.2°C . Tuskin on ”keskilämpötilan” laskussa mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Tämänkin tutkimuksen tekijät uskovat CO2 pitoisuuden kasvun nykypitoisuudesta nostavan lämpötilaa tutkimatta. Nolla tutkimus sikäli.
Ilmoita asiaton viesti
On se.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti jäähtyminen jää tuohon.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mikäli näihin tutkijoihin on luottaminen ilmaston kylmeneminen kestää parin vuosikymmenen ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimahypetys jatkuu. 15MW = 80 GWh per vuosi. Eli antaisi keskimäärin 60% tehon. Uskokoon ken haluaa. Napakorkeus 280 m.
https://interestingengineering.com/innovation/worlds-most-powerful-turbine-produces-power?utm_source=newsletter&utm_content=newsletter-09-01-2023&utm_medium=must-read&utm_campaign=article
Ilmoita asiaton viesti
Olkiluoto 3:n vuosituotto on 12 000 GWh, eli vastaavaan tuotantoon tarvitaan 150 15 MW:n Vestasta ensimmäisenä vuonna ja 300 kpl:tta kymmenen vuoden päästä.
Ei luulis Tanskassa olevan sitä maapinta-alaa hukattavaksi. Rannikolla tuollainen 15 MW:n Vestas vaatii 10 km:n suojaetäisyyden asutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä se tarvii 200 meetriä, jos sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa on tarkka valvonta melun suhteen.
”Melu toimii stressin aiheuttajana ja yleisen stressimallin mukaan, provosoi tyypillisen stressin vasteen, mukaan lukien sympaattisen autonomisen hermoston ja hypotalamuksen – aivolisäkkeen – lisämunuaisen akselin aktivoitumisen, mikä johtaa verisuonten supistumiseen, kohonneeseen verenpaineeseen, kohonnut syke ja korkea glukokortikoidi kortisolitaso (6, 7). Myös akuutin stressin on havaittu vaikuttavan immuunijärjestelmään lisääntyneillä verenkierrossa esiintyvien tulehdustekijöiden, kuten IL-6 ja IL-1β (8) tasoilla.
Melulle altistumista yön aikana pidetään erityisen vaarallisena (5). Tutkimukset ovat osoittaneet, että melu aiheuttaa öisin täyden valikoiman unihäiriöitä pienistä tiedostamattomista autonomisista häiriöistä, kuten unen vaiheen muutoksista ja
kehon liikkeet täyteen heräämiseen (9-11). Unihäiriöihin on liittynyt muutoksia fysiologisissa
parametreissä, kuten metabolinen ja endokriininen toiminta (12, 13) ja muuttunut immuunipuolustus, kuten lisääntyneet
immunoglobuliinit (14, 15).
Pidemmän aikavälin altistumisen tieliikenteen ja lentokenttien aiheuttamalle melulle on jatkuvasti havaittu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä: verenpainetauti, sydäninfarkti (MI) ja aivohalvaus (1-4). Tuulivoimalan aiheuttama melu ja liikennemelu ovat erilaisia, mikä korostaa tutkimuksen tarvetta mahdollisista sydän- ja verisuoniterveydellisistä vaikutuksista
tuulivoimalan melusta johtuen. Ensinnäkin tuulivoimalan melutasot ovat yleensä alhaiset verrattuna liikennemelutasoon kaupunkialueilla. Tanskassa tuulivoimalat aiheuttavat enint. 44 dB:n melun, kun taas tieliikenteen melussa noin kolmasosa kaikista tanskalaisista asukeista altistetaan yli 58 dB (Lden) meluun. Lisäksi, koska tuulivoimalan äänitehotaso riippuu tuulen nopeudesta, emissiotasot vaihtelevat epäsäännöllisesti (16), kun taas liikenteen melu on yleensä vakiona ja ennustettavissa. Viime aikoina tutkimus, Janssen et al. havaitsi, että tuulivoimalan melu aiheutti suuremman osan ärsyyntyneistä asukkaista kuin liikenteen melu vastaavilla äänitasoilla (16). Lisäksi tuulivoimalamelun aiheuttamaa häirintää havaittiin alhaisemmilla melutasoilla kuin
liikenteen melu aiheutti. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että ärsytys oli alhaisempaa taloudellisesti tuulivoimaloista hyötyä saaneiden asukkaiden keskuudessa (16).
Tuulivoimalameluun on kuitenkin ehdotettu liittyvän unihäiriöitä, stressiä ja yleistä terveyden heikkenemistä,
tulokset ovat epäjohdonmukaisia (17 – 22). Kaikki nämä tutkimukset ovat poikkileikkauksia ja ne käyttävät itse ilmoittamia tietoja unesta, stressistä ja
terveydestä. Lisäksi ne perustuvat yleensä pieneen määrään altistuneita henkilöitä. Jotkut näistä tutkimuksista osoittavat tuulivoimalamelun ja unen, stressin ja terveyden välisen yhteyden esiintyvät vain ärsyntyneissä ihmisissä, kun taas
– mallinnetun/mitatun tuulivoimalamelun ja unihäiriöiden, stressin ja
läheisten tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei häiritse heidän terveyttänsä (18, 21). Yhdessä tutkimuksessa on
tutkittiin yhteyksiä mallinnetun tuuliturbiinin melun ja itse ilmoittamien sydän- ja verisuonisairauksien välillä ja he eivät löytäneet yhtäläisyyksiä (19). Tutkimus oli kuitenkin poikkileikkaus, joka perustui itse ilmoitettuihin sydän- ja verisuonisairauksiin,
henkilöiden lukumäärää, joilla oli sekä sydän- että verisuonisairauksia, ei ilmoitettu, ja tuloksia mukautettiin vain iän mukaan ja sukupuoleen suhteutettuna, ja siksi tätä hypoteesia tulisi arvioida laajemmin, entistä vahvemmin suunnittelussa, mieluiten tulevaisuuden tutkimuksessa,
jota pidetään parhaana suunnitteluna pitkäaikaisen altistumisen terveysvaikutusten tutkimiseksi.
Melun välittömiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitapahtumiin ei käytännössä tutkita, vaikka melun aiheuttamiin riskitekijöihin kuuluu
kohonneen verenpaineen ja tulehduksen uskotaan olevan tärkeitä aivohalvauksen ja MI:n laukaisussa (23, 24).
Äkillisten vaikutusten tutkimiseksi tarvitaan suuria melutasojen päivittäisiä vaihteluita. Toisin kuin liikenteen meluun, tuulivoimalameluun liittyy huomattavaa päivittäistä vaihtelua, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten melualtistus laukaisee sydän- ja verisuonitapahtuman
heti altistumisen jälkeen.
Tanskassa meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia
vaikuttaako tuulivoimalamelu sydän- ja verisuonitauteihin, koska Tanska on ollut
edelläkävijä tuulivoimaloiden perustamisessa ja siksi voimme seurata tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia monien vuosien ajan (Kuva 2), ja toiseksi siksi, että Tanskalla on ainutlaatuiset kansalliset rekisterit, joiden avulla voimme jäljittää osoitteet
kaikista Tanskan kansalaisista vuodesta 1971 lähtien ja kaikista sairaaloista sydän- ja verisuonisairauksien vastaanotot vuodesta 1977 lähtien.
Menetelmät
Altistumisen arviointi
Tanskan energiajärjestö ja Energinet.dk ovat perustaneet rekisterin kaikista Tanskan tuulivoimaloista. Tätä rekisteriä päivitetään kuukausittain, ja se sisältää tietoja kaikista tuulivoimaloista vuodesta 1980, mukaan lukien kunkin tuulivoimalan tarkka sijainti (maantieteellinen koordinaatti), verkkoyhteyden päivämäärä, käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden päivämäärä, valmistaja,
roottorin siipien tyyppi, navan korkeus ja halkaisija. Rekisteri sisältää tietoja noin 5000 toiminnassa olevasta tuulivoimalasta ja 2500 käytöstä poistetusta tuulivoimalasta.”
http://www.ft.dk/samling/20131/aktstykke/aktstk.70/pgf/16/spm/4/svar/1112805/1335739.pdf
Ilmoita asiaton viesti