Hunga Tongan purkauksen seurauksena ilmakehässä on paljon vettä
Noin puolitoista vuotta sitten tammikuussa 2022 räjähti Hunga Tongan saari tulivuorenpurkauksessa niin, että merivesi täytti purkauskraatterit. Tapahtuma puski vesihöyryä ilmakehään aina 50 kilometrin korkeuteen saakka. Normaalisti maapallon pinnalta haihtumalla muodostuva vesihöyry ei nouse juurikaan viittä kilometriä korkeammalle.
Ilmakehän vesimäärä kasvoi äkillisesti 13 prosenttia suuremmaksi keskimääräisestä vesimäärästä. On arvioitu, että tuon vesimäärän palautuminen sateena alas kestää jopa 10 vuotta.
Nyt puolitoista vuotta myöhemmin näyttää siltä, että nuo sateet ovat alkaneet. Tämän voi todeta uutisista eri puolilta maailmaa sekä Suomessa että Madridista Nevadan autiomaahan. Aina kun vesihöyry tiivistyy vesipisaroiksi, tässä prosessissa vapautuu höyryyn sitoutunut piilevä (latentti) energia. Vesisateessa ilmakehä lämpenee siis sateen alueella latentin energian tuomana.
Kun tulivuorenpurkauksen seurauksena ilmakehään siirtyi lisää vettä höyryn muodossa, ilmakehän olisi tullut jäähtyä latentin energian verran. Miksi näin ei ole tapahtunut. Siksi, että tuo höyrystymisenergia ei tullut ilmakehästä, vaan maapallon ytimestä. Se on siis lisäenergiaa ilmakehään. Maapallon ytimen lämpömäärään tällä purkauksella ei ole mitään mitattavaa vaikutusta, joten maankuori ei ole jäähtynyt.
Tuo latentti energia (vesihöyry) odottelee ilmakehässä sekoittuen ja pikkuhiljaa vajoten alemmaksi, kunnes joka sateella osa tästä ylimääräisestä vesihöyrystä tiivistyy sateena alas.
Tämä tarkoittaa, että kerralla ilmakehään tullut energialisäys lämmittää ilmakehää seuraavan kymmenen vuoden ajan sateiden muodossa. Lisääntynyt pilvisyys lisää myös maapallon normaalia kasvihuonevaikutusta, jossa vesihöyryllä on muutoinkin vallitseva vaikutus.
”Kun tulivuori purkautui, se lähetti arviolta 146 megatonnia vettä stratosfääriin, useita kilometrejä planeetan pinnan yläpuolelle. Tämä vesihöyry toimii kasvihuonekaasuna, sitoen lämpöä ja nostaen keskilämpötilaa Tyynenmeren alueella. Tämä lämpeneminen on väliaikaista, mutta se luo lisäpainetta jo ennestään jännittyneelle järjestelmälle.”
”Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan tammikuussa 2022 Hunga Tonga-Hunga Ha’apain purkaus aiheutti tilapäistä lämpenemistä Tyynellämerellä ja voi nostaa meidät yli YK:n asettaman 1,5 celsiusasteen kynnyksen.”
”Abstrakti
Tammikuun 15. päivänä 2022 Hunga Tonga–Hunga Ha’apai (HTHH) -purkaus ruiskutti stratosfääriin 146 MtH2O:ta ja 0,42 MtSO2:ta. Tämä suuri vesihöyryn häiriö tarkoittaa, että HTHH todennäköisesti lisää nettosäteilyvoimaa, mikä on epätavallista suurelle tulivuorenpurkaukselle, mikä lisää todennäköisyyttä, että maapallon pintalämpötilapoikkeama ylittää tilapäisesti 1,5 °C seuraavan vuosikymmenen aikana. Tässä arvioimme säteilyvasteen HTHH-purkaukseen ja johdamme lisääntyneen riskin, että maapallon keskilämpötilan poikkeama ylittää pian 1,5 °C purkauksen jälkeen. Osoitamme, että HTHH:lla on konkreettinen vaikutus välittömän 1,5 °C:n ylityksen mahdollisuuteen (lisää todennäköisyyttä, että vähintään yhtenä seuraavan 5 vuoden aikana ylittää 1,5 °C:n 7 %:lla), mutta ilmastopolitiikan kunnianhimo, kohdistuu erityisesti hillitsemään lyhytikäisten ilmastosaasteiden vaikutusta, hallitsee 1,5 °C:n ylitysnäkymiä vuosikymmenen ajan.”
Kuinkahan kauan menee, ennenkuin joku ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen profeetoista ehtii väittää tätäkin ihmisen aiheuttamaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys!
Toistaiseksi asiasta ei ole paljoa hiiskuttu. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne halua mainita tällaista ennekuin ovat keksineet jonkun verbaalisen akrobatiatempun, jolla voivat sitten väittää Hunga Tongan purkauksenkin ihmisen aiheuttamaksi. Se voi tässä tapauksessa tosin vaatia hiukan tavallista enemmän yrittämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti näin.
Odotellaan nyt, eiköhän sieltä jotakin paljastu. On tosiaankin pikkasen erikoinen tapaus kyseessä, eikä selitysvihostakaan löytynyt valmista tekstiä tapausta kuvaamaan. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Pitää odottaa kärsivällisesti jotta saadaan näyttöä että Hunga Tongan räjähdys lämmittää.
Glopaalisti Elokuu 2023 oli hieman viileämpi kuin Elokuu 2022, Nasan datan mukaan.
Meille on ”luvattu” että pelkästään El Nino nostaa lämmöt uusiin ennätyksiin ja nyt tämä vielä lisää vaikutusta, tai ainakin pitäisi.
Ilmoita asiaton viesti
No näinhän se käytännössä menee! 😉
Ei ole vielä ollut aihetta kirkuviin otsikoihin, kun ei ole maailma lämmennyt!
Mutta odotellaan nyt rauhassa, että tuleeko se El Niño, kuten on luvattu.
Ilmoita asiaton viesti
Australian BoM mukaan El Nino ei ole vielä alkanut.
Pintavedet ovat kyllä lämmenneet, mutta ”coupling to atmosphere is still missing”. Tarkoittanee, että päiväntasaajan tuulet käyvät edelleen idästä länteen ja pilvisyys on vasta hieman yli ”normaalin”. OLR säteily avaruuteen ei ole laskenut El Nino tasolle.
Ventusky simuloinnilla tilanne näyttäisi pysyvän seuraavat 2 viikkoa samana.
Ilmoita asiaton viesti
Se, mikä minua eniten häiritsee tässä keskustelussa, on se tietty asenteellisuus ja jopa russofobia, joka ilmenee muutamissa puheenvuoroissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. Selittää ainakin osan siitä, että miksi joissakin maissa sataa nyt ihan liikaakin vettä kuin yleisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Juu, kyllä!
Sateita piisaa ja kyllä niistä raportoidaan ihan normaalisti.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon Suomi voisi maksaa että vahingot saadaan pienemmäksi…😅
Ilmoita asiaton viesti
Sateita ja lämpöä on nyt luvassa, eikä ihminen voi yhtään mitään asialle. Tietysti pitäisi varautua tällaisiin tilanteisiin, jonkunlain yhteisrahasto olisi paikallaan, korvauksia varten.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä jää hehtaarikaupalla Kauraa ja Vehnää peltoon kun on mennyt jo mustaksi, tuskin tämän viikon lämmöt niitä enää pelastaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän OT mutta ilmatieteenlaitos väittää että tämän vuoden Elokuu oli tavallista lämpimämpi.
Tämän sivun käppyrästön mukaan ei kyllä ollut.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Ja tämän kuvan mukaan kaikkien kesäkuukausien, myös Elokuiden hellepäivät on vähentyneet jo ~30v.
Ilmoita asiaton viesti
On jokseenkin 100-varmaa ettei blogisti ole itse paneutunut juuri lainkaan esittämänsä ymmärtämiseen, joten muutama avainsana:
Kastepiste (dew point) on piste jolloin vesihöyry alkaa tiivistyä pieniksi pisaroiksi muodostaen pilviä. Edellä mainitun tapahtuman käynnistymiseen vaikuttaa:
Lämpötila, ilmanpaine & g vettä/m² ilmaa.
50 km korkeudella stratosfäärissä lämpötila on 0 °C ja ilmanpaine 0,1 kPa (~0,0145 psi).
Etsimällä netistä hakusanalla dew point calculator, voi alkaa laskeskelemaan (säädellen ilman suhteellisen kosteuden parametriarvoa mielensä mukaan) missä vaiheessa vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi, kelata ovatko pisarat raskaampaa kuin ilma ja jos ovat pyrkivätkö ne alas vai ylöspäin.
Nyt jos tullaan alaspäin ja saavutetaan nk. tropopaussi jossa lämpötila on -51 °C niin voi kelata edelleen mitä niille pisaroille voisi tapahtua ja edelleen kelata mitä tapahtu kun lämpötila tasaisesti kohoaa tultaessa alaspäin varsinkin jos ollaan leveysasteilla jossa lämpötila on n. 4-5 km korkeudella ja alaspäin tasaisesti + asteilla. Sitten kun on selvittänyt itselleen kaiken edellisen fysiikan voi mietiskellä kuinka monta vuotta sillä vedellä kestää tulla alas maahan jne.
Melkein arvaan blogistin vasta-argumentin, mutta odotellaan…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmakehässä on paljon pystyvirtauksia, kääntöpiireillä ylöspäin ja lähempänä napoja alaspäin. Koska yläilmakehässä paine on alhainen, vesi esiintyy siellä aina höyrymuodossa. Vasta alailmakehässä mainitsemasi kastepiste alkaa toimia, kun painetta on riittävästi, jottei muodostunut vesipisara heti höyrysty. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Stratosfäärissä ei tapahdu juurikaan ylöspäin suuntautuvia virtauksia johtuen alhaisesta ilman tiheydestä mikä pienenee (ohenee) sitä mukaa mitä korkeammalle noustaan.
Tästä johtuen kaasut kuten otsooni voivat pysyä pitkiä aikoja samassa stratosfäärin kerroksessa. Tämä koskee tietenkin myös vesihöyryä, mutta se tiivistyminen eli kastepisteen saavuttaminen on juurikin se pointti mikä vaikuttaa siihen kuinka kauan vesihöyry voi pysyä (kaasuna) stratosfäärissä.
An increase in pressure increases the dew point. This is primarily because the vapor pressure of water increases with pressure. This means that, if the pressure increases, the mass of water vapor per volume unit of air must be reduced in order to maintain the same dew point.
Mikäli vesi esiintyisi stratosfäärissä ainoastaan vesihöyrynä, jolloin se ei alkaisi tiivistyä eli kastepistettä ei saavutettaisi johtuen tiheydestä & paineesta niin väite että vesi pysyisi stratosfäärissä kymmeniä vuosia ei voi millään pitää paikkaansa. Siinä tapauksessa se ei voisi tulla alas periaatteessa ikinä. Tuskinpa se vesi nyt sentään avaruuteenkaan sataa…
Blogistin vasta-argumentti ei ollut kuitenkaan se jota odotin joten odotellaan vielä, että päästään varsinaiseen asiaan joka on vaikuttava, mutta ei kuitenkaan se hallitseva juuri tässä tapauksessa…
Ilmoita asiaton viesti
Jos yläilmakehässä vesihöyry tiivistyy vesipisaroiksi, eikö silloin tulisi näkyä pilviä. Kuitenkin korkeimmalla olevat pilvet ovat siinä kymmenen kilometrin korkeudessa. Sinne saakka yltävät pystyvirtauksetkin.
😮
Eihän se vesi ihan heti alas tule, ennuste on kymmenen vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Näkyvyys 50 km, ohutta yläpilveä 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut yläpilvet näkyvät vain auringon laskiessa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/f/f4/The_Scream.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkkisi pitää paikkansa kastepisteestä ala-ilmakehässä, mutta kun noustaan yli 10km korkeuksiin, tilanne on aivan toinen.
Ihan triviana, kostea ilma on kevyempää kuin kuiva, joten kostea ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.
10km korkeudessa ilman lämpötila on aina pakkasella, joten pilvet ovat sillä korkeudella jääkiteitä. Mutta harvoimpa pilvet yltävät niin korkealle tropiikkia lukuun ottamatta.
Lisäksi kondensoituminen edellyttää 100% suhteellista kosteutta, joka tapahtuu yli 10km korkeuksissa äärimmäisen harvoin, jonne kyseinen tulivuorenpurkaus vesihöyrynsä pukkasi.
Samasta syystä SOFIA teleskooppiakin lennätettiin yli 12km korkeudessa, koska ilmakehän vedestä 99% on yleensä tuon korkeuden alapuolella, nyt tilanne on hitusen muuttunut mutta myös SOFIA on jo maadoitettu, joten James Webb hoitelee hommia vähän korkeammalla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Stratospheric_Observatory_for_Infrared_Astronomy
Ilmoita asiaton viesti
James Webb oli aivan turha heitto tähän väliin. Kyseinen teleskooppi tutkii etupäässä aivan muuta kuin vesihöyryn tilaa yläilmakehässä. Elikäs se mitä sen avulla on ainakin tarkoitus tutkia on: Maailmankaikkeuden historian jokaista vaihetta alkuräjähdyksen jälkeisistä ensimmäisistä kirkkaista hehkuista, aurinkojärjestelmien muodostumiseen, jotka pystyvät tukemaan elämää maan kaltaisilla planeetoilla, oman aurinkokuntamme evoluutioon.
Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) Stratospheric Aerosol and Gas Experiment (SAGE) III -laite mittaa hivenkaasuja, mukaan lukien vesihöyryä. Toisin kuin monet muut tieteelliset datalaitteet, SAGE III tarjoaa erittäin tarkan vesihöyryn mittauksen troposfäärin yläosassa ja koko stratosfäärissä.
Muut satelliittipohjaiset laitteet, kuten NASA Aura mission Microwave Limb Sounder (MLS) ja High-Altitude Lidar Observatory (HALO), mittaavat ilmakehän vesihöyryä troposfäärin yläosassa ja stratosfäärissä. SAGE III käyttää aurinko-okkultaatiotekniikkaa, joka on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se pystyy mittaamaan tarkemmin ilmakehän pystykerroksia.
Yhteistyössä National Center for Atmospheric Researchin (NCAR), National Oceanic and Atmospheric Administrationin (NOAA) ja Jet Propulsion Laboratoryn (JPL) kanssa NASAn Langley Research Centerin Hamptonissa, Virginiassa, SAGE III -tiimi julkaisi alustavat analyysit SAGE III:n vesihöyryn dataversio 5.1 julkaisussa ”Near-Global Variability of Stratospheric Water Vapor Observed by SAGE III/ISS”.
SAGE III:n version 5.1 vesihöyrytiedot on validoitu MLS-version 5 hakuja vastaan, ja ne osoittavat kahden tietojoukon yleisen ensiluokkaisen sopivuuden. Suhteellisen nuori SAGE III/ISS -tietojoukko tallentaa vesihöyryn kausivaihtelua, joka sopii hyvin MLS:n kanssa tropopausista keskistratosfääriin (n. 16–30 km).
Ilmoita asiaton viesti
Missasit hienosti pointin, joko tahallaan tai tahattomasti.
Pointti oli nimenomaisesti siinä, että yleensä 12km korkeudessa yli 99% vesihöyrystä on em. korkeuden alapuolella ja tekee siten ilmakehästä läpinäkyvämmän infrapuna-alueella (yli 14µm aallonpituudet). Huga tonan purkaus purskautti ylempään ilmakehään sen verran paljon vesihöyryä, ettei mikään IR-teleskooppi telluksen pinnalta pysty näkemään mitään pitkiin aikoihin.
Vesihöyry tekee ilmakehästä ”mustan” yli 14µm aallonpituuksilla.
Sepä ei James Webbiä haittaa, koska avaruudessa on hyvin vähän vesihöyryä.
Webb käyttää infrapunaa myös siksi, ettei IR-alueella kosminen pöly häiritse näkemistä yhtä paljon, kuin näkyvällä valolla ja siksi sillä on mahdollista nähdä kauemmas ajassa (=matkassa). Lisäksi IR-alueella on mahdollista analysoida kaikkea nähtyä materiaalia.
IR-alueella voi nähdä myös huomattavasti ”himmeämpiä” kohteita, kuin näkyvässä valossa.
Mutta pointtini oli sama kuin arolla. Stratosfääriin joutunut vesihöyry ei tule alas ihan seuraavana päivänä, kuten ala-ilmäkehässä tapahtuu. Siellä vallitsevat suihkuvirtaukset pitävät stratosfääriin joutuneen aineksen liikkeessä pitkään ja estävät pysty suuntaista sekoittumista.
Mutta kaikki mikä on ylös mennyt, tulee alas aikanaan, paitsi vety/helium, jonka aurinkotuuli puhaltaa pois.
Btw, otsoni on juuri sillä korkeudella, kuin UV-säteily on sen sinne muodostunut ja reagoi mielellään kaiken mahdollisen kanssa, jonka kohtaa. Joten se katoaa alemmas joutuessaan ja ylempänä sitä ei muodostu tarpeeksi, koska happea on ylempänä niin vähän.
Ilmoita asiaton viesti
What on earth bullshit?
From a distance of just a million miles, Earth would appear so bright in the infrared that it would quickly burn out Webb’s detectors. To make things worse, because of the way Webb orbits, if it were ever to look at Earth, it would also be staring straight into the Sun. This would instantly destroy the telescope 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä Nea puhuu nyt taas laihialaista lannoitetta sinivirran tapaan. Et joko ymmärrä tai et tajua. Vaihtoehtona on DNA mainoksen tilanne kaapelisalaatista.
Ei Webb tuijota missään tapauksessa tellusta kohden, eikä ole sitä varten miljardeilla sinne parkkipaikkaansa lähtetettykkään. Mutta se tekee samaa mitä SOFIA aikoinaan teki, tuijottaa taivaalle!
Aurinkoon katsomisesta sen verran, että minun ikäluokkani nulikoista kaikki tiesivät mitä suurennuslasi ja lottopaperi tarkoittivat!
Lienen sinäkin olet lukenut varoituksen siitä, ette auringon pimennyksenkään aikana saa katsoa suoraan aurinkoon?
Ilmoita asiaton viesti
Teikäläinen ei tunnu käsitävän edes rautalankaa. James Webb teleskooppi ei tutki eikä mittaa yhtään mitään mitä tapahtuu maassa, kuussa eikä varsinkaan auringossa ja piste. Itse asiassa se on ohjelmoitu pysymään kiertoradallaan automattisesti ns. perse päin maata, kuuta ja aurinkoa!
Webb’s sunshield is positioned between the Sun/Earth/Moon and the telescope.
Here’s an animation of its orbit.
Here’s a video on how it orbits.
Kun nyt lähdit vielä inttämään niin tässä hieman infoa Hunga Tongan purkauksen syynäämisen osalta:
The MLS instrument, built by NASA JPL, was well positioned to detect and study the water vapor plume from the Hunga Tonga eruption because it monitors natural microwave signals in the Earth’s atmosphere. Measuring these signals allows the MLS to ”see” through obstructions, such as ash clouds, that can blind other instruments measuring water vapor in the stratosphere. MLS was the only instrument with a blanket dense enough to trap water vapor, and the only one unaffected by the ash released by the volcano.
The MLS is managed by the NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL), Caltech in Pasadena. NASA’s Goddard Space Flight Center manages the Aura mission.
Kyseinen MLS härveli näyttää tältä
Ja sitten vielä se Stratospheric Observatory For Infrared Astronomy (SOFIA), elikä Boeing 747 SP -koneeseen asennettu teleskooppi, joka tutki aurinkokunnasta ja vähän kauempaakin lähtöisin olevaa infrapunavaloa, pääasiassa lämpöä. Boeing 747 SP:n korkein lentokorkeus on 13,7 km, joten jäihän siihen väliin vielä kilometrejä kerätä dataa myös stratosfäärin ylemmistä kerroksista.
Because SOFIA usually flew above the moist troposphere, there was a measurable amount of water vapor in the stratosphere, with densities of about 2 to 10 parts per million.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt koen sellaista myötähäpeää, ettei naaman kaksinkäsin hautaaminenkaan kuvaa sitä tarpeeksi!
SOFIA = Stratospheric Observatory for Infrared Astronomy
Astronomia = tähtitiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4htitiede
Taas koetat opettaa isääsi nussimaan lainauksillasi, joita et edes ymmärrä.
Kyllä olen erittäin tietoinen siitä, että B-747SP lensi viimeisillä taipaleillaan likipitäen coffin cornerissa (arkkunurkka). Maksimi lentopinnaksi koneelle vakiona ilmoitetaan 451, joka ylittää aika kivasti sen 12km.
Minulta on turha kysyä putouksen hahmoista tai ”vain elämää”-ohjelmasta mutta sähkömagneettisen säteilyn kohdalla olen unohtanut enemmän, kuin olet ehtinyt oppimaan…
Ilmoita asiaton viesti
Myötähäpestä puhuttaessa, puheet yli 10 km korkeuksista (sopivan laaja toleranssi), aina pakkasella jne… Ainoana tarkoituksena sotkea keskustelua Hunga Tongan pläjäyttämästä vesihöyrypatsaasta aina 50 km korkeudelle asti, jossa lämpötila on btw siinä 0 °C, jota mielikuvaa korkeuksista blogisti lähti hieman lapinlisäämään puhumalla mesosfääristä unohtamalla sopivasti leveysateet missä ko. pläjäys tapahtui. Edelleen joku joka-asiantuntija tunki väliin potaskaa, että suihkuvirtaukset pistivät välittömästi höyrypilven niin kovaan liikkeeseen ettei se kerkiä vajota alaspäin kuin joskus ties kuinka monien vuosien kuluttua. Ja vitut suihkuvirtaukset (jet streams) vaikuttaa tropopaussissa jossa ei olla lähelläkään mainittuja korkeuksia, ei vaikka miten joku porukka peukuttaisi toisiaan.
And btw, ne löttöpaperit, polttolasit ja lämpökamerasi voit työntää vaikka syvälle itseesi. Taisi olla pettymys, kun aivan kaikki ei onnistunutkaan ihan kotipihalta käsin Havukka-aho tyyliin funtsimalla…
Kunnes kaiken huippuna, lähestulkoon kaiken salliman toleranssin rajoista päädyttiin, Huom! taas kerran pilkkua nussimaan:
”SOFIA = Stratospheric Observatory for Infrared Astronomy”
Jo ajat sitten havaitun perusteella syntynyt johtopäätös: Liiallinen lähikontakti mikroaaltouunien kassa on näemmä vienyt säteilyn osalta käytännön asiantuntemuksen jonkun kohdalla tasolle jolle en tosiaankaan halua päästä ikinä 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Nea se sitten jatkaa väärin ymmärtämistä.
Stratosfääri on aika laaja käsite korkeuden suhteen ja se millainen lämpötila on sen yläreunassa on aivan toinen asia, kuin se mitä se on keskimäärin stratosfäärissä. Kukaan ei missään vaiheessa väittänyt, että se huga tongan purkauksen vesi meni sinne stratosfäärin yläosaan.
Kuten minäkään en väittänyt, että james webb tuijottaisi maata kohden tai SOFIA, sillä ne ovat teleskooppeja, eivätkä tellusta tuijottavia instrumentteja, joita kiertelee tellusta jo ihan riittävästi.
Suihkuvirtauksistakin väänsit asian aivan katolleen, lienen La petite mortem vaikuttanut tajuntasi tilaan.
Suihkuvirtaukset stratosfäärissä sitten kuljettavat kaikkea sinne joutunut kosteutta/pölyä ympäri tellusta, mutta siellä ei esiinny juurikaan pystysuuntaisia virtauksia sen suuremmin.
Lisäksi ~10km korkeudessa (troposfäärissä) suihkuvirtauksen suunta/muoto on täysin toisenlainen kuin ylempänä stratosfäärissä, mikä omalta osaltaan eristää sinne joutuneen aineksen alemmasta ilmakehästä.
Alunperin puutuin perättömään (laihilaista pellon lannoitusta) väittämääsi siitä, että stratosfääriin joutunut kosteus tulisi sateena pika puoliin alas. Ihan mainitakseni, RH pyörii stratosfäärissä noin reilusti alle 100%, ylempänä lähempänä 0%.
Ainoa paikka jossa ~15km korkeudessa RH voi nousta 100% tällä hetkellä on Antarktis.
Minulla ei ole tapanani insertoida esineitä itseeni, se enemmän taitaa olla feminiinisen osapuolen hommia. Mutta se menee jo makuukammarin hommiksi, eikä tässä keskustella niistä, vaan stratosfääriin joutuneesta vedestä, jota siellä ei normaalisti ole juuri lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Teikäläinen toi tapansa mukaan myöskin tähän Hunga Tongan purkauksen aiheuttamaa vesihöyrylastia käsittelevään keskusteluun asiaankuulumatonta sälää kuten esim. James Webb teleskoopin & SOFIA jumbojetin tarkoituksena sekä hieman sotkea keskustelua että lievästi elvistellä, joten sen pituinen se.
Ilmoita asiaton viesti
Naamapalmu!
Minun ei tarvitse elvistellä (en muuten tykkää elviksestä), mutta mieleesi ei ole juolahtanut mitenkään sellainen seikka, että saatan tehdä ammatikseni jotakin joka saattaa mahdollisesti sivuta aihetta ja omaan siksi jonkinmoisen määrän tietoa luulemisen sijaan aihepiiristä?
Pointtini SOFIAssa oli se, että se muuttuisi sokeaksi Hunga Tongan purkauksen myötä (jos olisi käytössä). Jos ymmärsit ilmakehän opasiteettia eri aallonpituuksilla, ymmärsit samalla sen, että se vesihöyry mitä purkaus puhalsi ilmakehään aiheuttaa vaikutuksia, joita voimme mittailla vuosien saatossa. Koska se hiilen di-oksidi ei ole ainoa aine ilmakehässä, jolla on vaikutuksia asioihin.
Jos minua sattuu kiinnostamaan myös lentokoneet, niin onko se ”elvistelyä”, että mainitsen aihepiirin?
Mutta siinäkin missaat taas pointin loistavasti!
SOFIA on pirun nerokas keksintö ja (stanasti halvempi) kuin Webb, jolla voitiin hoitaa merkittävästi havaintoja ilman avaruuteen lähettämistä. Jos olisit katsonut asiaa ilman värillisiä laseja, keskustelu olisi saattanut olla yllättävän hedelmällistä.
Meillä on muutaman vuoden kuluttua mitattua tietoa stratosfäärin vesihöyrystä Hunga Tongan purkauksen vuoksi, eikä käpyisiä mallinnoksia, joiden tulokset sisältävät niin suuren epävarmuuden, ettei moisilla tuloksilla voi pyyhkiä edes rektumia.
Mutta värilliset silmälasit estävät värien näkemisen!
Ilmoita asiaton viesti
Mikalle kysymys hieman aiheen vierestä (tai sitten sen keskipisteestä).
Kysymys: lämpötilan 2m mittaus avaruudesta vs. vesihöyry ilmakehässä.
Copernicus:
”Air temperatures at 2 m above the earth’s surface approximate most closely to the conditions a person would most likely experience. 2 m air temperatures are a post-processed product that is derived by non-linear interpolation between model air temperatures at the lowest model level (at about 10 m above the surface) and temperatures forecast at the model earth’s surface”.
Eli kyseessä olisi mallinnettu tulos, joka perustuu satelliittimittauksiin 10 m korkeuteen saakka. Satelliitit eivät näe maanpintaa IR-alueella johtuen vesihöyrystä.
Ja nyt on extra vesihöyryä välissä ja lämpötilat ovat tapissa.
Mutta mittausasemakohtaisiin tuloksiin perustuva lämpötila ei pahemmin reagoi?
https://beam.venngage.com/public/d75ba9c0-c4fa-4ee9-ada5-32e345a211f1
Ilmoita asiaton viesti
Satelliitit näkevät maanpinnan termisessä säteilyssä (infrapuna) aallonpituusväleillä 3-5µm ja 7-14µm. Noiden spektraalisesta jakaumasta pystytään toteamaan maanpinnan lämpötila aukottomasti, joka kattaa lämpötilat +1500C – -150C väliltä.
Meinasin juuri mennä ulos ja katsoa kuuta lämpökameralla, mutta pilven perskatit peittivät taivaan ja lämpökamera ei kuuta näe pilvien lävitse. Silmällä kyllä pystyi päättelemään kuun sijainnin taivaalla mutta lämpökameralla ei sitä vähääkään.
Kyllä, copernikuksen mittaukset ovat mallinnuksia 2m korkeudesta, eivätkä suoria mittaustuloksia. Pintalämpötila voidaan mitata termisestä ikkunasta (7-14µm) tai sitten radioikkunasta alimillimetri/millimetri-aalloilla, jolloin veden vaikutus voidaan eliminoida. Samoilla tekniikoilla nähdään myös metsäpalot ja muut energeettiset tapahtumat telluksen pinnalla.
Eli vastaus kysymykseesi on:
Satelliitit näkevät ilmakehän ”ikkuna” aallonpituuksilla telluksen pinnan oikein hyvin. Oli se ikkuna sitten radio- tai termisen infrapunan säteilyn ikkuna. Termisessä ikkunassa pilvet tekevät liki täydellisen ”peiton”, radio-ikkunassa se voidaan ohittaa suhteellisen hyvin. Ikkuna aallonpituuksien ulkopuolella taivaalta näkee vain ilmakehän vesihöyryn/pilvet eri korkeuksilla, riippuen ilmakehän kulloisestakin opasiteetista kyseisellä aallonpituudella.
Joten 2m korkeuden lämpötila on puhtaasti laskennallinen suure, kun satelliiteista mitataan. Telluksen pintalämpötilan mittaus on absoluuttinen tulos mutta onko se todellisuus 2m korkeudella onkin täysin toinen tarina (= mallinnoksen tulos).
Ilmoita asiaton viesti
Asia harvinaisen selvä.
Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Sinne yläimoihin lensi myös tonnikaupalla suolaa, mitähän vaikutusta sillä mahtaa olla ”keleihin” ?
Ilmoita asiaton viesti
No tietysti suolaava 🙃
Ilmoita asiaton viesti
Voi Otsoni raukkaa:
– vesihöyrystä muodostuu OH-radikaali, joka tuhoaa otsonia
– kloridi tuhoaa otsonia
– mutta varsinkin bromidi (jota on aina tulivuorten purkauksissa) on katastrofi otsonille.
Otsonin tuhoutuminen on heterogeeninen reaktio, joka vaatii alustan, jossa reagoivat aineet pääsevät kosketuksiin. Tällainen alusta on esim. jääkide, joista muodostuu helmiäispilviä (polaaristratosfääripilvi), Polar Stratospheric Clouds (PSC)
Breaking News!
Otsonireikää pukkaa Etelämantereella. Hunga Tonga mainitaan
https://atmosphere.copernicus.eu/cams-data-show-one-largest-antarctic-ozone-holes-record-august
Ilmoita asiaton viesti
Perjantai illan – Lauantain välinen sadekertymä 42 mm.
Pelloilla seisoo vesi. Alikäytävät vettä täynnä, palolaitoksella kymmeniä hälytyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan samaa luokkaa oli sadekertymä tällä puolen Pohjanlahtea. Kerran kävin sademittarin kertymän tyhjentämässa (50 mm).
Ilmoita asiaton viesti
Pienen lapsuksen korjaus. Vettä höyrystyy maan ja meren pinnalta vuosittain varsin tarkkaan yhden metrin vesikerros (ja saman verran myös sataa) ja se vaatii energiaa 91 W per neliömetri. Tätä voi verrata maanpinnan säteilyn energiamäärää 395 W/m2. Molemmat energiavirrat jäähdyttävät maan pintaa ja lisäksi kuuman ilman kumpuaminen 24 W/m2. Yhteensä siis jäähdytysteho on 395+91+24 = 510 W/m2.
Saman verran pitää tulla energiaa maanpinnalla, tai muuten pinnan lämpötila joko nousisi tai laskisi, mutta sehän on harvinaisen stabiili. Maanpinnalle tulee vain kaksi energiavirtaa, jotka molemmat voidaan varmistaa mittaamalla: auringon energiaa 165 W/m2 ja ilmakehän infrapunasäteilyä 345 W/m2. Niiden summa on tuo sama 510 W/m2. Det stämmer.
Siellä ilmakehässä vesihöyry tiivistyy takaisin nestemäiseen muotoon ja vapauttaa latenttienergiansa eli sen 91 W/m2. Tämä energiamäärä siis lämmittää ilmakehää – ei jäähdytä.
Noista luvuista pystyy myös laskemaan, että höyrystynyt vesimolekyyli viipyy ilmakehässä keskimäärin 8-10 päivää. Sillä sinänsä ei ole paljon merkitystä, koska ilmakehän vesimäärä on myös maapallon ilmakehässä lähes vakio.
On väitetty, että Honga-Tongan purkaus vapautti vesihöyryä stratosfääriin asti. Ihmettelen, että miten se selvisi sinne höyrymuodossa, kun troposfäärin yläosan lämpötila on noin -40 …. -50 astetta Celsius.
Ilmoita asiaton viesti
Blogista: ”Tämä tarkoittaa, että kerralla ilmakehään tullut energialisäys lämmittää ilmakehää seuraavan kymmenen vuoden ajan sateiden muodossa.”
Tarkistin ennen blogikirjoitukseni julkaisemista tuon vesimäärän ja mille korkeudelle se on noussut. Tuossa tutkimuksessa puhutaan, että vesi tunkeutui mesosfääriin asti.
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2022GL099381
”Abstrakti
Tammikuun 15. päivänä 2022 tapahtuneen Hunga Tonga-Hunga Ha’apai -purkauksen jälkeen useat Aura Microwave Limb Sounderin (MLS) mittaamat hivenkaasut osoittivat poikkeavia stratosfääriarvoja. Liikeradat ja säteilysimulaatiot vahvistavat, että purkauksen aiheuttama H2O-, SO2- ja HCl-lisäykset ruiskutettiin. Edellisiin purkauksiin verrattuna SO2- ja HCl-massainjektiot olivat poikkeuksellisia, vaikka ne saavuttivatkin korkeampia korkeuksia. Sitä vastoin H2O-injektio oli ennennäkemätön sekä suuruudeltaan (yli paljon aiemmat arvot 17 vuoden MLS-mittaustuloksessa) että korkeudeltaan (tunkeutui mesosfääriin). Arvioimme stratosfääriin ruiskutetun H2O:n massan olevan 146 ± 5 Tg eli ~10 % stratosfäärin kuormituksesta. Voi kestää useita vuosia, ennen kuin H2O-pilvi hajoaa. Tämä purkaus voi vaikuttaa ilmastoon ei sulfaattiaerosolien aiheuttaman pinnan jäähtymisen kautta, vaan pikemminkin pinnan lämpenemisen kautta, joka johtuu ylimääräisen stratosfäärin H2O:n aiheuttamasta säteilyvoimasta.”
Ilmoita asiaton viesti
Poistaako se sen lämpenemisen joka aiheutuu ilmakehän CO₂ pitoisuuden kohoamisesta (riippumatta CO₂ pitoisuuden nousun aiheuttajasta)?
Ilmoita asiaton viesti
Lue tuosta ja kerro johtopäätös.
http://science.sciencemag.org/content/327/5970/1219
”Abstrakti
Stratosfäärin vesihöyrypitoisuudet laskivat noin 10 % vuoden 2000 jälkeen. Tässä osoitetaan, että tämä hidasti maapallon pintalämpötilan nousua vuosina 2000–2009 noin 25 % verrattuna siihen, mikä olisi tapahtunut pelkästään hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vuoksi. Rajaisemmat tiedot viittaavat siihen, että stratosfäärin vesihöyry todennäköisesti lisääntyi vuosien 1980 ja 2000 välillä, mikä olisi lisännyt 1990-luvun dekadaalista pinnan lämpenemisnopeutta noin 30 % verrattuna arvioihin, joissa tämä muutos jätettiin huomiotta. Nämä havainnot osoittavat, että stratosfäärin vesihöyry on tärkeä tekijä vuosikymmeniä kestäneessä globaalissa pintailmastonmuutoksessa.”
Ilmoita asiaton viesti
Voi voi. Se nyt on kuitenkin varmaa, että ilman stratoa emme olisi edes kusessa, meitä ei olisi olemassa 🙃
Ilmoita asiaton viesti
Hunga Tongan 13 prosentin lisäys ilmakehän vesimäärään oli todella lisäys normaaliin. Niin myös vesihöyryn mukana tuleva latentti energia oli lisäys normaaliin tilanteeseen. Näyttää siltä, että tuo vesimäärä alkaa todella sataa alas. Onko kellään kommentoijalla tähän mitään vastaan sanomista?
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole. Onhan se voda roikkunut siellä jo hyvän aikaa. Almost about several decades 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat vuosikymmenillä.
Ilmoita asiaton viesti
Several decades 🙃
Ilmoita asiaton viesti
No niinpä, kun vesi on kerran päässyt Stratosfääriin, tulee se sieltä myös alas, vaan voi kestää jonkin aikaa, arvio Hunga Tongan ruiskuttamalle vedelle on 10 vuotta.
Ollila ihmetteli veden pääsyä Stratosfääriin. Tilayhtälö osoittaa, että paine kertaa tilavuus jaettuna absoluuttisella lämpötilalla (kelvineitä) on vakio. Kun paine laskee kovin alas, lähes kaikki aineet höyrystyvät enemmän tai vähemmän (metallit vähemmän). Tämä oli avaruusalusten kehittämisen suuri ongelma (1960-luvulla) eli löytää sellainen liikkuvien osien voitelu, jossa voiteluaineet eivät höyrystyisi avaruuteen.
Ilmoita asiaton viesti
If they don’t know it yet, they should ask Willie $oon, a Ph.D. in Aerospace Engineering whose dissertation was on non-equilibrium kinetics in high-temperature gases. Because he’s also had a lot to do with oil after that, at least with oil companies, he’d probably know at least something about spacecraft lubricants.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys.
Miten tarkka Mars, Maapallo ja Kuu linjautuma oli 15.1.2022?
Jäikö Mars Maapallon taakse Kuusta katsottuna?
Jos, aktivoiko pimeä energia Maapalloa sisältä käsin siten että kaasujen ja vesimolekyylien virtaus työntyi kohti Maapallon pintaa juuri sillä alueella jossa Hunga Tonga sijaitsi?
🤔
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys!
Kieltämättä tämä on ihan järkevä selitys tapahtumien kulusta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tässä sulle linjausta: Hunga Tonga’s eruption captured by GOES-17.
Ilmoita asiaton viesti
Savoriselle. Ei tieteen kanssa mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Mies joka on joutessaan ratkaissut sen kuinka muailmankaikkeus toimii ei voi toki mitenkään olla väärässä ylivedon kaikenkattavan propulsioteoriansa kohdalla 🤪
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tiedät?
Kuu tekee vuorovesi-ilmiön vetovoimallaan, joka on siis iso.
Perustuen kuun kiertoihin vuoden 2015 El Nino ennustettiin 7 vuotta aikaisemmin.
Jne.
Ilmoita asiaton viesti
Käymällä läpi Einsteinin kenttäyhtälöt!
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten meillä on tämä QBO-ilmakehän virtaus, joka sekoittaa asioita.
Ohessa muutama poiminta lähteestä:
https://acd-ext.gsfc.nasa.gov/Data_services/met/qbo/qbo.html
Vettä löytyy HT jäljiltä:
https://acd-ext.gsfc.nasa.gov/Data_services/met/qbo/mls_h2o_qbo_profile_Equator.pdf
Lämpötila:
https://acd-ext.gsfc.nasa.gov/Data_services/met/qbo/Singapore_t.pdf
Otsoni:
https://acd-ext.gsfc.nasa.gov/Data_services/met/qbo/toz_qbo_daily_vs_lat.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Laskeskelin Honga-Tongan vesimäärän lisäystä suhteessa ilmakehässä jo olevaan vesimäärään. Ilmakehässä on keskimäärin vesihöyryä vedeksi muutettuna 2,6 cm:n kerros eli 0,026 m. Maapallon pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä eli 510 * 10^6 km2 eli 510 *10^12 m2 eli 510 tera neliömetriä.
Tästä saadaan ilmakehän vesimäärän painoksi 0,026 m * 510*10^12 m2 = 13200 * 10^9 m3 eli 13 200 Gm3 eli 13200 gigatonnia. Honga-Tongan purkaus vapautti vesihöyryä stratosfääriin 146 Mt eli 146*10^6 eli 0,146 Gt. Kun verrataan keskenään lukuja 0,146 ja 13200, niin prosentuaalinen veden lisäys on on 0,001 % eli ei mitään.
Vertailun vuoksi ilmakehän hiilidioksidimäärä lisääntyy vuosittain nykyisin noin 5 Gt eli noin 30 kertaa enemmän. Vaikka vesihöyry on nykyilmakehässä noin 12 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2, niin näin mitättömän vesimäärän lisäys ei tunnu missään, kuten ei tunnu vuosittainen CO2-lisäyskään, vaikka sen laskisi IPCC:n tavalla (0,015 astetta).
Vesihöyryn määrän lisäys on näiden lukujen valossa täysin mitätön eli nolla. Vain veden kokonaismäärällä on lopulta merkitystä, jotta sillä olisi infrapunasäteilyn absorptioon vaikutusta eli mielestäni Honga-Tongan purkauksen vesimäärällä ei ole vaikutusta maapallon ilmastoon. Muilla aineosilla voi olla.
Ilmoita asiaton viesti
Veden kokonaismäärään ilmakehässä vaikutus on toki vähäinen, mutta stratosfäärissä muutos on merkittävä, purkauksen aiheuttama lisän vesihöyryn määrässä ollen 10-15%.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän 146 mega tonnia vettä on tuntuva lisäys stratosfäärissä. Kysymys on siitä, että maanpinnan emittoiman infrapunasäteilyn absorptio alkaa heti ilmakehän alaosassa ja kokonaisabsorptio etenee nopeasti. Yhden kilometrin korkeudessa on tapahtunut absorptiosta jo 90 %, kahden kilometrin korkeudessa 95 % ja troposfäärin ylärajalla 98 %. Stratosfäärissä tapahtuvasta absorptiosta otsonin osuus on noin 62 % ja veden 36 % ja loput jää metaanille ja typpioksiduulille. Stratosfäärissä oleva vesimäärän lisäys on kuitenkin kokonaisvesimäärään nähden niin pieni, että vesi on jo absorboinut, mitä se pystyy, alemmissa korkeuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun statosfäärissä fotoni matkaa ylöspäin ja se törmää siellä kasvihuonekaasumolekyyliin jota siellä ennen tulivuorenpurkausta ei ollut, niin absorptio tulee mahdolliseksi. Tuo fotoni voi olla myös emittoitu ilmakehän alemmista kerroksista.
Ilmoita asiaton viesti
Näköjään edustat Sinivirran käsitystä, että niitä fotoneita vaan ilmestyy jostain, vaikka vesi ja CO2 olisivat jo absorboineet kyseisen aallonpituusalueen fotonit. Energiaa ei synny tyhjästä.
Olen suorittanut kymmeniä LBL-laskuja ja sen vuoksi minulla on hieman henkilökohtaista kokemusta, miten ne nämä asiat toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos fotoni menee avaruuteen, sen energia on mentetetty. Jos se ei mene avaruuteen, sen energia säilyy ilmastojärjestelmässä. Ihan selkeä juttu. Vrt jos lisäät taloon kerroksen eristettä ja säilytät lämmittimen tehon ennallaan, lämpötila talon sisällä nousee. Ei sekään lisäenergia tyhjästä synny.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin sanot, ettei lämmittimen tehoa lisätä. Silti väität, että syntyy lisä energiaa. Miten tämän voi edes tajuta näin väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Lämpötilahan on intensiivisuure.
Eristeen k-arvoa kasvattamalla ja pitämällä lämmitysteho samana seurauksena on sisälämpötilan nousu. Kunnes deltaT kasvu kompensoi paremman eristeen k-arvon.
Ilmoita asiaton viesti
Ollillalle. Maan emittoimat ja ilmakehästä maahan takaisin emittoituvat fotonit eivät lopu kesken. Fotonivirta on jatkuva niin kauan kuin auringosta riittää energiaa. Vai oletko Ollila sitä mieltä, että maa jostain tuntemattomasta syystä ”jemmaa” niitä fotoneja johonkin käsittämättömään ”mustaan aukkoon”, mistä meillä muilla ei ole harmainta aavistustakaan, ja sylkee ne vain tarvittaessa ulos jossakin sopivassa tilanteessa, niinkuin sinun LBL-laskelmasi niin osoittavat, tai sitten eivät ollenkaan? Ilmeisesti olemme siirtymässä johonkin aivan uuteen fysikaaliseen ilmiöön, jota voisimme kutsua nimellä ”fotonikato”?
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksesi osoittaa todeksi sen, mitä jo totesin, että Sinivirta on sitä mieltä, että fotoneita riittää aina vaan. Kerron seuraavat tosiasiat niille, jotka haluavat oppia jotain asiasta.
Muistutan vaan siitä tosiasiasta, että suurin osa maapallon säteilemästä aallonpituusalueesta 3-120 mikrometriä tulee täysin absorboiduksi jo troposfäärissä. Täysin absorboitumatonta aallonpituusaluetta on välillä 7-14 mikrometriä. Hiilidioksidin lisäys kasvattaa absorptiota lähinnä alueella 12-14 mikrometriä.
Stratosfäärissä etupäässä otsoni pystyy lisäämään kokonaisabsorptiota, koska sillä on voimakas ja kapea absorptioalue 9,5 – 10,5 mikrometriä. Asiaa auttaa oleellisesti se seikka, että otsonin konsentraatio on jopa 100 kertaa suurempi kuin troposfäärissä ja sen kanssa absorptiosta kilpailevan vesihöyryn pitoisuus on tavattoman pieni ja sen kyky absorboida juuri tuolla aallonpituusalueella on minimissään.
Mitä siis tapahtuu stratosfäärissä, kun vesihöyryn määrä lisääntyy? Veden absorptio lisääntyy, mutta se on samalla pois otsonilta, koska tuon aallonpituusalueen 9,5 -10,5 troposfääristä saapuvien fotonien määrä on vakio. Lopputulos on, että kokonaisabsorptio pienenee, koska otsoni on paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin vesi.
Fotonin absorptiovaikutus on kahden tekijän summa jokaisen kasvihuonekaasun kohdalla: kasvihuonekaasun pitoisuus ja fotonin absorption aiheuttama molekyylin sisäisten mekaanisten sidosten välinen värähtelyliike atomien välillä, josta aiheutuu lämpötilan nousu.
Jos vettä on vaikkapa 30 kertaa enemmän ilmakehän alaosassa kuin CO2:ta, niin fotoneja absorboituu 30 kertaa enemmän vesimolekyyliin kuin CO2-molekyyliin, jos fotonin aallonpituusalue on molemmille sopiva.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä Ollila. Fotonivirta on jatkuvaa niin kauan kuin Maa saa energiansa auringosta. Näin perustavaa laatua olevassa asiassa, dosentti joka ei ymmärrä tätä fysiikan perusprinsiippiä, pitäisi dosentuurinsa heittää kankkulan kaivoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka aurinko sammuisi, maapallo säteilisi edelleen fotoneja jäähtyen hissukseen.
Ilmakehässä absorboitu fotoni on menetetty, mutta energia säilyy.
”All absorbed radiation is thermalized i.e. the absorbed energy is shared with surrounding molecules. Only WV molecules can absorb/emit radiation in the wavenumber range 25 to 550/cm.
At the tropopause it is very cold, about 50 degrees Celsius below zero (-58 °F). At this low temperature nearly all WV molecules have condensed (or cooled by radiation and descended) leaving only about 149 ppmv WV above this altitude compared to a global average of about 10,000 ppmv at ground level. Accounting also for reduced pressure to about 0.26 atm results in a WV population per unit volume above the tropopause of 149/10000 * 0.26 ≈ 1/258 of what it is at ground level. This huge gradation in WV molecules favors outward radiation; with increasing amounts escaping directly to space with increasing altitude.
Although WV is reduced to 149 ppmv above the tropopause, CO2 remains at its ground level ppmv value. Therefore, above the tropopause most of the remaining thermalized energy is reverse-thermalized to CO2 molecules which emit it to space”.
Tuota reverse-thermalized käsitettä en oikein sulata.
Miten saman lämpöinen kaasu voi lämmittää CO2- molekyyliä?
Koska CO2-molekyyli ei ole virittynyt korkeammalle energiatasolle, ei se voi lähettää spontaanisti fotonia.
Ilmoita asiaton viesti
Auringon fotonit ovat absorboituneet joko ilmakehässä tai maanpinnalla ja n. 30 % heijastunut takaisin avaruuteen. Sinivirta on taa täysin siellä ulkokehällä, koska nyt on kyse maanpinnan säteilemistä fotoneista. Jos tietyn aallonpituusalueen fotonit on absorboitu, niin silloin niitä ei enää ole. Sinivirran mukaan niitä tuntuu riittävän rajattomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Aron linkkaama lähde puhuu stratosfäärin saamasta vesihöyryn lisäyksestä, joka olisi 10 -13 %. Siellähän lisäys on huomattava, ainakin %ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi oli 3 minuuttia nopeampi!
Ilmoita asiaton viesti
Tuo blogikirjoitukseni toi esille ylimääräisestä lämmöstä ilmakehään, joka tulee maan sisuksesta.
Ylimääräinen vesihöyry yläilmakehässä aiheuttaa maapallon lämpenemistä kun vesihöyrystä moudostuu Cirrus-pilviä, jotka päästävät auringon lyhytaaltoista säteilyä läpi, mutta pidättävät maanpinnalta tulevaa pitkäaaltoista säteilyä.
Lisäksi on uutta tutkimusta far infrared radiationin (FIR) aikaisemmasta suuremmasta merkityksestä maapallon energiataseessa. FIR on erityisen herkkä troposfäärin puolivälin vesihöyrylle ja Cirrus-pilville. Katso tutkimus.
”Lopuksi huomauttaisimme myös siitä, mikä meidän mielestämme on suuri puuttuva osa ymmärryksessämme maapallon energiabudjetin reagoinnista ilmastonmuutokseen. Vaikka maailmanlaajuisessa keskiarvossa noin puolet maapallon ulosmenevän pitkäaaltoisen säteilyn (OLR) -alueesta sijaitsee yli ~15 μm:n aallonpituuksilla ns. kaukoinfrapunana (FIR). FIR on erittäin herkkä troposfäärin puolivälissä sijaitsevalle vesihöyryille ja Cirrus-pilville, jotka molemmat vaikuttavat kriittisesti maapallon säteilybudjettiin ja ilmastoherkkyyteen. Lisäksi hyvin tuore tutkimus on ehdottanut että FIR:llä voi olla aiemmin tunnustettua tärkeämpi rooli korkean leveysasteen ilmastovasteen ja tulevaisuuden muutosten moduloinnissa.” = vesihöyryn voimakkaasti ohjaaman OLR-spektrin mittaamattoman osan merkitys on aliarvioitu.
https://link.springer.com/article/10.1007/s40641-016-0039-5
Ilmoita asiaton viesti
”2022 is the 8th consecutive year (2015-2022) that annual global temperatures have reached at least 1°C above pre-industrial levels, according to all datasets compiled by WMO. 2015 to 2022 are the eight warmest years on record.”
https://public.wmo.int/en/media/press-release/past-eight-years-confirmed-be-eight-warmest-record
Aro valehteli toisessa blogissaan, ettei maapallon lämpötila muka enää 2000-luvulla lämpenisimi muuten kuin El Nino -ilmön takia. Se on täyttä puppua. Samoin täyttä toiveajattelua on tämän blogin vihjailu siitä että lämpenemisen syy olisi muka yksittäinen tulivuoren purkaus. Miten yksittäinen tulivuoren purkaus voisi olla jo pitkään (vuosisatoja) jatkuneen lämpenemisen syy? No ei mitenkään.
Mutta kysytään silti:
Hunga Tongan purkaus tapahtui alkuvuodesta 2020. Miten on mahdollista, että 8 viimeisintä vuotta (2015-2022) ovat olleet globaalisti mittaushistorian lämpimpiä? Noista vuosista suurin osa on ollut ennen Hunga Tongan purkausta. Tähän mennessä kuumin vuosi, 2016, on ollut ennen ko. tapahtumaa. Mikä lämmitti maapallon ilmastoa tuona vuonna?
Ilmoita asiaton viesti