Ihminen estänyt toiminnallaan uuden jääkauden alkamisen

Vilu viljan kasvattaa<

Enää ei ole mikään salaisuus, että maapallo on viilentynyt 2000-luvulle tultaessa, ainostaan parin voimakkaan El Niñon ansiosta on pysytty lämpötilakehityksen osalta plussan puolella, viimeiset 7 vuotta on kuitenkin menty jo viileämpään suuntaan.

Moni pohtii jo kasvihuoneilmiötä ja ihmisen osuutta siinä. Hiilidioksidin (CO2) rooli on tuottaa kasvillisuutta maalla ja merissä. Merissä kasviplankton on kaiken merellisen elämän ylläpitäjä, kuten kasvit maalla. Fotosynteesi toisin sanoen yrittää tehdä parhaansa, jotta ilmakehän hiilidioksidi tulisi parempaan käyttöön. Kesällä hyvässä kasvussa oleva vehnäpelto käyttää ilmakehästä kaiken tarjolla olevan hiilidioksidin yläpuoleltaan aina 600 metriin asti.

Fotosynteesistä ihmisten pitäisi olla huolissaan. Kasvien fotosynteesi onkin lisääntynyt, mikä voidaan satelliittimittauksilla todeta ns. lehtialaindeksin (LAI) avulla. Mikä ei näy satelliiteista, on mikrobien toiminta maaperässä ja merissä, joka on oletettavasti kasvanut kasvikunnan kanssa samaa tahtia. Merissä on liukoista orgaanista hiiltä jo melkein samanverran kuin on ilmakehässä on hiiltä, ja maaperässä on orgaanista hiiltä kolme kertaa enemmän kuin ilmakehässä hiiltä jne. Eli hiilenkierto on laajenemassa, koska fotosynteesi kierrättää sitä.

Fotosynteesi vaatii myös lämpöä. Jääkausien aikana ilmakehän hiili menee meriin, myöskin maaperä ja jäätiköt pidättävät enemmän hiiltä kun ilma on viileämpää. Joten lämpö tuo hiiltä ilmakehään, ihmisen osuus on loppujen lopuksi pientä, vain 4 % luonnon omaan kiertoon verrattuna.

Auringon aktiivisuus on ollut merkittävä tekijä myöskin fotosynteesin edistäjänä maapallolla. Aurinko on ollut nyt 1900-luvulla kirkkaampi kuin 1000 vuoteen, jotkut tutkija sanovat 8000 vuoteen.

Auringon käyttäytymistä aletaan ymmärtämään vähitellen. Vielä riittää työtä ja tarvitaan pidempiä seurantajaksoja avaruudesta käsin, sateelliittien avustuksella.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009RG000282

”Abstrakti [1] Auringon vaihtelun vaikutuksen ymmärtäminen maapallon ilmastoon vaatii tietoa auringon vaihtelevuudesta, auringon ja maan välisistä vuorovaikutuksista sekä mekanismeista, jotka määräävät maapallon ilmastojärjestelmän vasteen. Tarjoamme yhteenvedon nykyisestä ymmärryksestämme kaikilla näillä kolmella alueella. Kuvataan havaintoja ja Auringon vaihtelun mekanismeja, mukaan lukien auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelut sekä vuosikymmenen että sadan vuoden ajan mittakaavassa ja niiden suhde galaktisiin kosmisiin säteisiin. Vastaavia havaintoja maapallon ilmaston vaihteluista niihin liittyvillä aikaskaaloilla kuvataan, mukaan lukien vaihtelut otsonissa, lämpötiloissa, tuulessa, pilvissä, sateessa ja alueellisissa vaihtelumuodoissa, kuten monsuunit ja Pohjois-Atlantin oskillaatio. Tarjolla on keskustelu käytettävissä olevista aurinko- ja ilmastoprokseista. Näiden ilmastohavaintojen selittämiseen ehdotettuja mekanismeja kuvataan, mukaan lukien auringon säteilyn vaihteluiden ja varautuneiden hiukkasten vaikutukset. Lopuksi keskustellaan auringon vaihteluiden vaikutuksista viimeaikaisiin globaalin ilmastonmuutoksen havaintoihin.”

 

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu