Ihmisen aiheuttamat CO2-päästöt voidaan sitoa maaperään

Ratkaisu on olemassa väitettyyn hypoteesiin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, joka nojaa vahvasti teollisen vallankumouksen jälkeisiin CO2-päästöihin, johtuen fossiilisten polttoaineiden poltosta, sementin valmistuksesta ja metsien hävittämisestä.

https://www.nature.com/articles/s41467-021-24192-8

”Viime vuosikymmenten aikana on käynyt ilmeisemmäksi, että luontainen kemiallinen uusiminen on vähemmän tärkeää maaperän orgaanisen aineen (SOM) pysyvyydelle verrattuna maaperän rakenteeseen perustuviin mekanismeihin, jotka perustuvat maaperän koostumukseen ja reaktiivisten mineraalipintojen saavutettavuuteen9,10. Maaperähiilen (C) on enimmäkseen varastoituna kahteen suureen altaaseen: hiukkasmaisena OM:na (POM; hiukkasmaiset orgaaniset jäämät enimmäkseen kasviperäisinä) ja mineraaleihin liittyvänä OM:na (MAOM; OM tarttuu mineraalipintoihin)11,12. Fysikaaliset mekanismit, kuten OM-yhdisteiden kyky tarttua mineraalipintoihin13 tai substraattien saatavuus mikro-organismeille3, antavat nyt tietä paremmalle ymmärrykselle OM-kierrosta ja pysyvyydestä maaperässä. Tätä maaperän C:n pysyvyyttä säädellään mikromittakaavan pesäkkeissä14, joissa mikro-organismit muuttavat kasviperäisen OM:n SOM15:ksi. Biogeokemiallisten rajapintojen toiminta kasvien karikkeen substraattien, mikro-organismien ja maaperän mineraalipintojen välillä edellyttää, että konsortiossa on otettava huomioon kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät.”

USA:ssa presidentti Bidenin hallinto on ajanut tätä asiaa vahvasti heti Bidenin virkaanastujaisista lähtien.

EU:n komissio on menossa mukaan ja suunnittelee jo rahoitusinstrumentin käyttöönottoa vuoden loppuun mennessä, jotta asia saadaan etenemään jäsenvaltioissa.

Suomi on EU:n jäsenvaltio.

Varmaankin ovat jo ohjeet olemassa suomalaisille viljelijöille tulevien kasvukausien osalta valmiina käyttöönottoa varten.

Julkiset keskustelut on jo käyty useassa maassa asian tiimoilta ja toimintaohjeet ovat valmiina, seuraavassa esimerkki Ranskasta.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/agec.12619

”Abstrakti
Maaperän orgaanisen hiilen sitomistoimenpiteet aiheuttavat kustannuksia viljelijöille, joilla on erilaiset yksilölliset ominaisuudet ja jotka sijaitsevat eri alueilla. Kustannustehokas analyysi, jossa otetaan huomioon nämä heterogeenisyydet, on ratkaisevan tärkeää tehokkaan julkisen politiikan kehittämiseksi, jolla pyritään lisäämään hiilen sitomista. Suoritamme tällaisen analyysin keskittyen kolmeen maaperän orgaanisen hiilen sitomistoimenpiteeseen: suorakylvö, tilapäisten niittyjen laajentaminen ja pensasaidat. Ranskassa sovelletun optimointimallin avulla tulokset osoittavat, että vain tilapäisten niittyjen laajentaminen voi varastoida hiiltä alhaisin kustannuksin, vaikka niiden potentiaali hiilen sitomiseen on myös vähäinen. Kunnianhimoiseen hiilensidontatavoitteeseen tarvitaan suorakylvö- ja pensasaitoja.”

EDIT: Tietoa on luvassa lisää heti ensi vuoden puolella uusista vaihtoehdoista sitoa hiiltä maaperään.

Kun niitä epäileviä tuomaksia aina ilmaantuu blogeihin ja hyvä niin, tällä kertaa vähemmän, mikä kertoo siitä, ettei oikein edes uskota menetelmän toimivan tai on siinä se pieni mahdollisuus, että uskotaan.

Tiede on meille jo osoittanut faktat maaperähiilen suhteen, hiili parantaa maaperän tuottavuutta, puhdista vettä ja pitää ravinteet maaperässä. Eli pelkästään hyviä asioita ruuantuotannon ja ympäristön kannalta.

Eikö se sitten ole maanviljelijöiden etu, että hiiltä saadaan maaperään.

Nimenomaan on, ja se on kaikkien etu ja ennenkaikkea se on ympäristölle etu. Voiko tällaista olla edes olemassa.

Nämä eivät ole ihan uusia asioita, tutkimusta on olemassa. Ja jotakin kertoo asiasta sekin, että Bidenin hallinto on lähtenyt vahvasti tukemaan asiaa.

Jotta kaikkia keinoja ei otettaisi käyttöön ilman tutkimusta, on lähdetty selvittämään vielä lisää asioista, joista saattaisi ilmetä jotakin haittaa. Näistä asioista on luvassa tutkimustulosta vielä lisää.

”Basaltti sisältää muun muassa magnesiumia, kalsiumia ja piidioksidia. Kun kivi jauhetaan ja levitetään maaperään, magnesiumia ja kalsiumia vapautuu piidioksidista ja liukenee veteen sen liikkuessa maaperän läpi. Maaperän mineraalit reagoivat veden ja hiilen kanssa, jotka muutoin menisivät takaisin ilmakehään, muodostaen bikarbonaatteja, jotka voivat viipyä vedessä tuhansia vuosia ja lopulta päätyä valtameriin, joissa ne voivat saostua kalkkikivinä ja pysyä merenpohjassa miljoonia vuosia.

Kivipölyn lisääminen maatalousmaille nopeuttaa kemiallisia reaktioita, jotka sitovat hiilen – tuhansiksi vuosiksi – maaperään. Jos kivipölyä levitetään viljelysmaille maailmanlaajuisesti, se voi teoriassa auttaa imemään arviolta 2–4 ​​miljardia tonnia hiilidioksidia ilmasta vuosittain, mikä on 34–68 prosenttia maatalouden vuosittain tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tiedemiehet kuitenkin punnitsevat edelleen tällaisten sovellusten kustannuksia ja hyötyjä, mukaan lukien materiaalin kuljetuskustannukset ja hiilen varastointi- ja sadonlisäysten paremmat laskelmat. Tutkijoilla voi olla enemmän tietoja hyödynnettäväksi pian: Houltonin ja Beerlingin paljon suurempien kokeiden tulokset voidaan julkaista heti ensi vuonna.”