Ilmakehän hiilidioksidista on vain hyötyä, osa III
Myöskin kasvihuonekaasumolekyylit, kuten CO2 ja metaani (CH4) absorboivat pieniä määriä auringosta lähteviä fotoneja. Näillä fotoneilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä kasvihuonekaasujen pitkäaaltoisen säteilyn fotoniabsorptioon verrattuna. Pyrkiessään eroon absorboimasta fotonista CO2 voi emittoida absorboimansa fotonin myöskin lyhyemmällä aallonpituudella suoraan avaruuteen auringosta absorboimalla fotonin energialla.
Kun CO2 on kuitenkin yksi kasvinhuonekaasuista, NASA on tutkinut keinoja saada hiiltä sidottua enemmän maaperään. Luomalla suotuisat olosuhteet kasvien fotosynteesille, ottavat kasvit enemmän hiilidioksidia ilmakehästä ja kuljettavat hiiltä kasvien juuriin ja maaperään, pitkäaikaista varastointia varten.
Ilmakehän aerosoleilla (hiukkasilla) on oma ratkaiseva merkitys tämän prosessin etenemisessä. Pilvet heikentävät fotosynteesiprosessia heijastamalla auringon säteitä takaisin avaruuteen, kun taas ilmakehän aerosolit sirottavat auringon valoa enemmän kasvien käyttöön.
”Tutkimus on tärkeä, jotta ymmärrettäisiin ilmastonmuutosta ja erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka paljon hiiltä siirtyy ilmasta maanalaisiin hiilinieluihin, joissa hiiltä varastoituu esimerkiksi maaperään.”
https://www.nasa.gov/vision/earth/environment/aerosol_carbon.html
”On hämmästyttävää, kuinka sidoksissa maailmamme todella on. Pienen pienet ilmassa leijuvat hiukkaset, kuten pöly tai noki, voivat vaikuttaa suuriin prosesseihin, kuten ilmastoomme.”
Viitannet tuolla CO2 molekyylin emissiolla 10,6µm emissioon?
Jos viittaat, niin se tapahtuu stimuloidussa emissiossa. Tellus, eikä aurikokaan säteile merkittävästi 4,3µm aallonpituuksilla, jolla CO2 molekyyli voisi absorboida energiaa pullauttaakseen fotonin tuolla 10,6µm aallonpituudella.
Se, mitä CO2 absorboi lämpösäteilystä, lähtee ulospäin THz ja GHz taajuuksilla, joita kuuntelevat radioastronomit. Tuolla tavoilla muiden planeettojen kaasukehien koostumusta on mitattu telluksesta käsin.
Sähkövirralla stimuloimalla (valokaari) CO2 molekyyli antaa säteilyä hyvin voimakkaasti tuolla 10,6µm aallonpituudella, jolla ilmakehä on läpinäkyvä. Valokaarella energiapumpattu CO2 on käytössä hiilidioksidilasereissa, joilla leikataan metallia tai hitsataan yms…
Mutta totta on sekin, että elämä on sopeutunut telluksella CO2 pitoisuuden vaihteluun mutta kuolee sen puuttuessa. Jopa ihmiselle CO2 on täysin välttämätön kaasu, sillä hengitysprosessi tarvitsee hiilidioksidia toimiakseen. Jos ihmisen laittaa suoraan 100% happi-ilmakehään, seuraus on kuolema, erittäin hitaasti totuttelemalla siinä voi elää tietyin edellytyksin.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmakehän molekyylit, mukaan lukien kasvihuonekaasut, absorboivat myöskin auringon lyhytaaltoisia fotoneja. Niistäkin fotoneista ilmakehän molekyylit pyrkivät eroon!
”In computer modeling of Earth’s climate under elevating CO2 concentrations, the greenhouse gas effect does indeed lead to global warming. Yet something puzzling happens: While one would expect the longwave radiation that escapes into space to decline with increasing CO2, the amount actually begins to rise. At the same time, the atmosphere absorbs more and more incoming solar radiation; it’s this enhanced shortwave absorption that ultimately sustains global warming.”
https://news.mit.edu/2014/global-warming-increased-solar-radiation-1110
CO2:n absorptiopiikki auringon lyhytaallon säteilyn puolella on noin 2 μm:n kohdalla.
https://scienceofdoom.files.wordpress.com/2010/03/net-solar-absorption-ghg-increase.png
Ilmoita asiaton viesti
Siitä ~2µm rikkonaisesta absorbtio piikistä ei riitä tarpeeksi energiaa, että CO2 jaksaisi kummoisesti fotoneita pukkailla siellä 10µm bandilla. Mutta kyllä sieltä sen verran energiaa tulee, että CO2 emitoi hyvin heikosti 8-10µm välisellä bandilla laajakaistaisesti.
10,6µm emissio tarvitsee aikamoisen stimuloinnin käynnistyäkseen kunnolla. CO2 lasereiden valokaaren pumppausjännite pyörii siellä +20kV luokissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa lisää, 0,7 µm:n osalta.
”Not all incoming solar radiation makes it to the Earth’s surface; in fact, almost half of it is deflected back into space by the outer layers of our atmosphere. Inside the atmosphere, it scatters and interacts with gasses and particles in different ways, depending on the size and composition of its wavelengths. For example, gamma rays, ultraviolet light, and x-rays of 200 nanometers in wavelength are absorbed by ozone and nitrogen is converted into heat energy. Ultraviolet rays of 200-300 nanometers in wavelength are absorbed by ozone in the stratosphere, while infrared rays of 700 nanometers in wavelength are partially absorbed by ozone, carbon dioxide, and water vapor in the lower atmosphere.”
https://www.climate-policy-watcher.org/global-climate-2/atmospheric-absorption-of-solar-radiation.html
Ilmoita asiaton viesti
”While one would expect the longwave radiation that escapes into space to decline with increasing CO2, the amount actually begins to rise. At the same time, the atmosphere absorbs more and more incoming solar radiation; it’s this enhanced shortwave absorption that ultimately sustains global warming.”
Google käännös”Vaikka avaruuteen pääsevän pitkäaaltosäteilyn voisi odottaa vähenevän hiilidioksidin lisääntyessä, määrä alkaa itse asiassa nousta. Samaan aikaan ilmakehä absorboi yhä enemmän tulevaa auringon säteilyä; se on tämä tehostettu lyhytaaltoabsorptio, joka lopulta ylläpitää ilmaston lämpenemistä.”
Mistäs se CO₂ lisä ilmestyy sinne ilmakehään, ei kait nyt ainakaan sentään siitä ilmakehän yhäti vain enenevästä lyhytaaltoabsorptiosta?
Ilmoita asiaton viesti
Lisääntyvällä ilmakehän lyhytaaltoabsobtiolla voi olla merkitystä, riippuen siitä mitä sille säteilylle tapahtuu edelleen, lämmittääkö maan pintaa, vaiko heijastuuko avaruuteen, esim pilvistä.
Fotosynteesi on aerosolien sirottaman auringon lyhytaaltoisen säteilyn lisääntyessä kehittynyt suotuisasti. Eikä sirottunut säteily lämmitä maanpintaa yhtä voimakkaasti kuin suora auringon porotus, joka kuivaa maaperää ja nostaa maaperän hiilen hiilidioksidina ilmakehään.
Kuumemmissa maissa maaperä pitäisi olla kasvien peittämänä, jotta maaperä ei pääse lämpenemään ja hiili nousemaan ilmakehään.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuumemmissa maissa maaperä pitäisi olla kasvien peittämänä, jotta maaperä ei pääse lämpenemään ja hiili nousemaan ilmakehään.”
Oletan, että tarkoitat kuumemmilla mailla myös kuivempaa alueita koska viittaat kasvillisuuden vähäisyyteen. Tällöin herää kymysys, että mitenkäs se hiili nousee sinne ilmakehään kun kuivilla aluiella lahoaminen, mikrobitoiminta, on melko vähäistä verrattuna kosteampiin alueisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuivemmissa alueissa, maaperän mikrobit yrittävät tehdä parhaansa sitoakseen hiiltä maaperään. Ilman kasvipeitteisyyttä se ei onnistu helposti. Lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tehnyt kylläkin mikrobeille homman helpommaksi. Kuivatkin alueet ovat alkaneet vihertyä.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan niin 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Metsitys on hyväksytty yhdeksi parhaista keinoista sitoa hiiltä maaperää. Boreaalinen metsä sitoo hiiltä maaperään enemmän kuin on tiedetty. 😉
”Hiilen kiertokulku maapallolla on luonnollinen prosessi, johon puuttumalla kovin radikaalilla toimenpiteillä vaikeuttaisi luonnollista toipumista hiilenkierron suhteen.
Hiili kuuluu maaperään, josta se on viimeisen 300 vuoden aikana päätynyt ilmakehään ja meriin. Suunnanmuutos olisi nyt haettava ehkä tätä kautta ja enemmän perinteisin keinoin?”
https://www.crowtherlab.com/wp-content/uploads/2019/07/bradford2016NCC.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon maaperä kykenee maksimissaan sitomaan hiiltä ja miksi siihen olisi edes tarvetta, siksikö että voitaisiin jatkaa fossiilisten polttoaineiden polttamista?
Ilmoita asiaton viesti
Maaperän humuksen hiili pidättää 3 – 4 kertaa painonsa verran vettä maaperässä. Humuksessa hiiltä on noin 60 %.
Maaperän hiili pidättää kosteutta maaperässä kauemmin kuivina kausina. Sateisina kausina vesi ei virtaa ojiin. Maaperän hiili pidättää ravinteet pellossa ja metsissä. Maaperän humus auttaa kasvia saamaan maaperän ravinteita kasvin käyttöön.
Lisää voit opiskella Helsingin yliopiston maaperäkemian osastolla.
Ilmoita asiaton viesti
En kysynyt sitä vaan lähinnä sitä, että tiedätkö edes sitä missä suhteessa hiiltä varastoituu/poistuu nykyisin maaperään/maaperästä? Nyt kun olet tunkemassa sitä 5GtC/yr extraa pyörimässä ilmakehässä maaperään niin kerro nyt ihmeessä kuinka paljon pinta-alaa pitäisi saada lisää vihreäksi, että se saataisiin alas ja maaperään.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän.
Tuosta linkistä voit tarkistaa tieteen näkemystä. 😉
https://www.crowtherlab.com/wp-content/uploads/2019/07/bradford2016NCC.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Minua ei nyt kiinnostanut tietää sitä mitä muut mahdollisesti tietävät vaan tiedätkö sinä. Ei liene liian vaikeaa näpytellä pinta-alaa vaikkapa sitten neliömaileina.
Ilmoita asiaton viesti
Maaperässä hiiltä on 2400 GtC.
Ihminen aikaansaa 10 GtC/vuosi.
10/2400 = 4 ‰.
Riittäisi kun ottaisi teollisesti viljellyt parhaat vehnän viljejelyalueet tarkasteluun, Venäjällä, Ukrainassa, Keski-Euroopassa, USA:ssa.
Niissä on vielä hiiltä maaperässä, mutta päästöt ovat luultavasti suuret.
Eli tarvitaan kiertovoljelyä syväjuurisimmilla viljakasveilla. Vehnällä juuret ovat pinnassa.
Lisäksi maanmuokkausta on vähennettävä, mahdollisuuksien mukaan pidettävä jatkuvasti kasvipeitteisenä ja maaperän mikrobitoimintaa tulisi elvyttää. Ranskassa esim. palautetaan pensasaidat peltojen laidoille.
Eli vehnämössösukupolvi on elintavoillaan vähentänyt maaperän hiilivarastoja.
Ilmoita asiaton viesti
Niin maaperässä on hiiltä mitä on. Mutta maapallon kasvillisuus imaisee ilmakehästä ~122 GtC/yr ja nyt jos se 5 GtC/yr ihmisen päästämää joka jää ilmakehään pyörimään pitäisi saada alas niin 5*100/122≈4,1%. Nyt kun se oltais saatu alas ja vietyä maaperään niin, että se myös pysyis maaperässä niin oiskohan syytä pikkuhiljaa alkaa ennallistamaan niitä humusrutakoita jne…
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa se on sanottu. Helpommin sanottu kuin tehty.
”Uudelleen hahmottamista sen suhteen, miten maaperän hiiltä muodostuu ja stabiloidaan korostaa kasvien hiilensaannin osalta tuotantopanoksia, joista mikrobit kasvavat tehokkaimmin johtaen suurempiin suojattuihin hiilivarastoihin maaperässä.”
Ilmoita asiaton viesti
Osaatko suurinpiirtein arvioida miten paljon maapallon kasvillisuuden pinta-alaa (km²) pitäisi lisätä, että tuo ilmakehään nyt jäävä 5 GtC/yr extra saataisiin alas ja hiilenkiertoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo fotosynteesin jako menee hatusta vetäen 50 GtC kasviplanktoniin ja maakasvillisuteen menee 72 GtC.
122x 4,1/100 = 5
5/72 = 7 % lisäys!
Ilmoita asiaton viesti
Sillä saadaan muutama km²
Ilmoita asiaton viesti
No ilmakehän kaasuseoksesta ei tule 100% happea vaikka CO₂ häviäisi täysin pois ilmakehästä, joten vertaus on lievästi sanoen tökkö! Nisäkkäät eivät kuolleet sukupuuttoon ilmakehän CO₂-pitoisuuden ollessa jotain 200 vuotta ja rapiat siten ~280 ppm, joten nisäkkäät eivät hengityksen kannalta hyödy mitenkään extra määristä CO₂-kaasua ilmaseoksessa. Toisaalta elimistön kannalta CO₂ on pelkkä jäte joka siirtyy verenkirron kautta keuhkoihin ja poistuu uloshengittässä. CO₂:a syntyy myös solunsisäisesti joka poistuu elimistöstä aivan samalla kaavalla.
”When you inhale (breathe in), air enters your lungs, and oxygen from that air moves to your blood. At the same time, carbon dioxide, a waste gas, moves from your blood to the lungs and is exhaled (breathed out). This process, called gas exchange, is essential to life.
The lungs are the centerpiece of your respiratory system. Your respiratory system also includes the trachea (windpipe), muscles of the chest wall and diaphragm, blood vessels, and other tissues. All of these parts make breathing and gas exchange possible. Your brain controls your breathing rate (how fast or slow you breathe), by sensing your body’s need to get oxygen and also get rid of carbon dioxide.”
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin: ”Jos ihmisen laittaa suoraan 100% happi-ilmakehään, seuraus on kuolema, erittäin hitaasti totuttelemalla siinä voi elää tietyin edellytyksin. ”
Luetun ymmärrys?
Apollo 1 käytti 100% happi-ilmakehää ja sen seuraukset olivat aika karmeat, minkä vuoksi siitä luovuttiin. Samaten tietyissä syväsukelluksissa hapen määrä on ollut huomattavan korkea ja siellä on käytetty vetyä/heliumia hapen kanssa.
~280ppm CO2 pitoisuudet tarkoittavat kaikkien yhteyttävien organismien huutavaa nälkätilaa.
Eipä sen puoleen tellus käristynyt vaikka CO2 pitoisuus oli 4000ppm.
Nisäkkäille moinen (4000pm) pitoisuus on täysin elinkelpoinen ympäristö.
Jos telluksen ilmakehän happipitoisuus nousisi edes sinne 30% luokkaan, niin metsäpalot yleistyisivät ja itikatkin olisivat variksen kokoluokassa. Sudenkorennot olisivat maakotkan kokoluokassa.
100% happpi-ilmakehässä täällä olisi jatkuvasti rajuja paloja ympäri tellusta. Tosin 100% happi-ilmakehä on telluksella täysi mahdottomuus kaikelle elämälle.
Ps. olet sinä Nea melkoinen vekkuli, sillä muokkasit viestiäsi sillä aikaa kun kirjoitin ylläolevaa….
Pps. Kannattaa tutkia, miten CO2 on välttämätön ihmisen hengitykselle ja sen puute aiheuttaa tukehtumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Tapahtuiko siinä Apollo ykkösen 100% happi-ilmakehä kokeessa kenties niin, että tulikin yllättäen siitä ympäröivästä kaasukehästä enempi CO₂ pitoista, eli happi molekyylit (O₂) menivät ja ylläri ylläri yhtyivät hiiliatomeihin (C)?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siitä atmosfääristä tuli sellainen soppa, ettei mikään ilmaa tai happea käyttävä elämän muoto pysty sitä hengittämään.
En tiedä ainuttakaan olentoa, joka pärjää typen oksideissa, jossa on runsaasti kuparioksidia ja muita metallien oksidelta, HCL yhdisteestä puhumattakaan.
Silloin ymmärrettiin, ettei 100% happi-atmosfääri ole kovin järkevä, vaikkakin se olisi säästänyt laukaisupainoja.
Jos olisit lukenut TIEDE-lehteä viime aikoina, olisit huomannut artikkelin siitä, että lääke on myrkky, kuten monikin normaali ympäristössämme esiintyvä aine, kyse on vain annostuksesta. Vesikin on puhtaana tappavaa vety-dioksidia. Höystettynä pienillä määrillä tiettyjä suoloja se on elämän edellytys.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen keksi maanviljelyn kun CO2 oli 280 ppm.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kaveri osti ensimmäisen autonsa vaikka hällä ei ollut kuin 500 markkaa rahaa.
Ilmeisesti kumpikaan esimerkki ei tuottanut kovin häävejä tuloksia.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaus ei voisi enempää enää ontua 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Ja milloin tämä tapahtui mielestäsi?
Onko sinulla viite mittauksiin sen kyseisen ajankohdan CO2 pitoisuuksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Mika Niemelä: ”Onko sinulla viite mittauksiin sen kyseisen ajankohdan CO2 pitoisuuksiin?”
Myös Mika Niemelä: ”Eipä sen puoleen tellus käristynyt vaikka CO2 pitoisuus oli 4000ppm”
Ilmoita asiaton viesti
Jäikö vastaus maaviljelyksen aloituksesta jonnekkin?
Sillä lainaat ainoastaan lauseitani.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljelyn_synty_L%C3%A4hi-id%C3%A4ss%C3%A4
Ilmoita asiaton viesti
Oletko itse lukenut linkkisi ajatuksella?
Kysyin mielipidettäsi maanviljelyksen aloituksen ajankohdasta ja sinä vastaat yleisellä linkillä, joka jättää aikahaarukaksi yli 5000 vuotta?
Eikö sinusta ole outoa, että maanviljelyksen ajoitus on tuhansien vuosien aikahaarukassa?
Oletko miettinyt sitä, kuinka nopeasti jäljet erilaisista työkaluista katoavat viljavassa maassa, pois lukien kiviset työkalut.
Wikin mukaan Göbekli Tepe on rakennettu mukamas metsästäjä-keräilijöiden toimesta aikajanalla 10 800-9500 vuotta sitten mutta kuinka todennäköistä on se, että liikkuvat hajanaiset ihmisryhmät olisivat rakentaneet moisen temppelirakennelman ja pitäneet yhteisen kielen ja/tai uskonnon tms. toisistaan riippumatta?
Lainaan astronomia: ”Nykytaivaan kirkkain tähti Sirius ponkaisi horisontin takaa ihmisten näkyviin vuoden 9300 paikkeilla e.a.a. ”
Omituinen ristiriita, jos temppeli on rakennettu ennen siriuksen näkymistä, eikö?
https://yle.fi/a/3-6781889
Eikö sinua häiritse se, että ajoitukset ihmisen tekemisistä ovat erittäin hajanaisia viimeisen parin kymmenen vuoden sisällä?
Suhteellisen tarkkoja aikajanoja on pystytty muodostamaan vasta kirjoitetun historian ajalta vaikka C14 ajoitus on aika tarkka 50 000 vuoden aikajanalla.
Eli jos aikahaitarisi on vuosituhansia ja nean itse linkkaaman käppyrän mukaan Co2 pitoisuus on vaihdellut melkoisesti menneen 12 000 vuoden aikana, niin lienen ihminen jo silloin aiheuttanut ilmastonmuutosta…
Jokainen terveen ajattelukyvyn omaava alkaa ihmetellä aikajanojen epämääräisyyttä, mutta uskovia se ei haittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka maanviljelyn aloituksessa olisikin eri arvioiden mukaan tuhansien vuosien aikahaarukka, CO2 silti oli noin 280 ppm kun maanviljely aloitettiin.
https://u4d2z7k9.rocketcdn.me/wp-content/uploads/2020/08/Co2-levels-historic.jpg
Ilmoita asiaton viesti
käppyrä
Ilmoita asiaton viesti
”Eipä sen puoleen tellus käristynyt vaikka CO2 pitoisuus oli 4000ppm.
Nisäkkäille moinen (4000pm) pitoisuus on täysin elinkelpoinen ympäristö.”
Hmm. En ehkä lähtisi kokeilemaan mitä Telluksen eliöille, varsinkin merieliöille tapahtuu tuollaisilla ilmakehän CO2 -pitoisuuksilla.
Tässä näkyy massasukupuuttojen ja CO2-pitoisuuspiikkien yhteys:
https://johnenglander.net/co2-levels-and-mass-extinction-events/
CO2-pitoisuuden nousu linkittyy merien happamoitumiseen, laajojen merialueiden happikatoon sekä meriveden lämpötilan nousuun. Jotka kaikki ovat potentiaalisia (ja todettuja) massasukupuuttojen kiihdyttäjiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Anoxic_event
Ilmoita asiaton viesti
” 1.6 Raja-arvoja
Työhygieeniset raja-arvot
HTP (2020)
(työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) 5000 ppm (9100 mg/m3) /8 h
IDLH-arvo
(Immediately dangerous to life and health, USA) 40 000 ppm (72 000 mg/m3) /30 min
IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja.
Sisäilman ohjearvo hiilidioksidille 1500 ppm (2700 mg/m3)”
Tämä lainaus avannee asiaa hitusen?
Mitä tulee noihin sukupuuttotapahtumiin, niin kosmisella kolarilla on taatusti seurauksia ja syitä on turha hakea mistään kaasusta, ellei puhuta höyrystyneestä kallioperästä…
Meren happamoitumisesta kannattaa selvittää ihan merien kemian perusasiat itselleen…
Ilmoita asiaton viesti
Pari oikaisua. Kun kasvihuonekaasumolekyyli absorboi fotonin vakkapa aallonpituudella 15 mikrometriä (um), niin sen emittoiman fotonin aallonpituus pitää olla pitempi ja taajuus alhaisempi.
Aro on oikeassa, että aerosolien aiheuttuma auringon valon hajonta eli valoa tulee kasvien lehtiin muistakin suunnista kuin suoraan auringosta, lisää yhteytyksen määrää.
Pinatubo-tulivuoren purkaus 1991 samensi koko maapallon ilmakehää noin 4 vuoden ajan ja aiheutti globaalin lämpötilan laskua jopa 0.5 C. Tutkijoille tuli yllätyksenä, että CO2 pitoisuus laski globaalisti. Syynä yhteyttämisprosessin tuntuva tehostuminen joka ylitti valon määrän pienenemisen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista.
Tutkijoille selvisi, että avaruuteen poistui pitkäaaltoista säteilyä enemmän kun odotukset ilmakehän CO2 pitoisuuden kasvaessa olisi ollut avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn väheneminen.
No kun maapallo on lämmennyt, pitää pitkäaaltoista säteilyä poistua enemmän, jotta energiatase olisi tasapainoinen.
Mutta vielä kun ilmakehä oli absorboinut enemmän auringon lyhytaaltoista säteilyä, joka itse asiassa oli lämpenemisen aiheuttaja, eli kasvihuoneilmiönä tunnettu ilmiö olikin johtunut auringonsäteilyn absorboitumisen lisääntymisestä ilmakehässä, tutkijoille selvisi.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit tällä kertaa mainita, että tämä tehostettu lyhytaaltoabsorptio johtui siitä ilmakehän CO₂-pitoisuuden kohoamisesta, jonka tutkijat myöskin havaitsivat 😁
Ilmoita asiaton viesti
Sehän näkyy Keeling-käyrästä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, Keelingin käppyrästä näkyy lähes kaikki oleellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kommentti tuosta CO2-pitoisuuden muutoksesta eli Keeling-käyrästä. Sitä tietoa on netti pullollaan, mutta hyviä trendikäyriä vähän omiani lukuun ottamatta. Tällä kertaa viite World Economy Forum – sivuston käyrään, koska se on tarpeeksi hyvä.
https://www.weforum.org/agenda/2018/05/earth-just-hit-a-terrifying-milestone-for-the-first-time-in-more-than-800-000-years
Käyrästä näkyy CO2-pitoisuuden lasku n. 1991 ja sitten sen palautuminen hiljalleen normaalitasolle vuoden 1995 paikkeilla, kun Pinatubon aerosoli lisäys ilmakehään ei enää vaikuttanut. Viite omaan blogikirjoitukseen osoittaa, että lämpötilan lasku ja sen käyttäytyminen oli samanlainen.
Lopputulos: Tulivuoren tuhka laski lämpötilaa, ja yllätys, yllätys, CO2-pitoisuus laski sen vuoksi, että kasvit yhteyttivät enemmän diffuusin valon vuoksi, jota kasvit saivat siis enemmän määrän laskusta huolimatta. Voimakkaan purkauksen alueella hiukkasmäärät lisäävät auringon valon diffuusiota niin paljon, että esineet eivät luo enää varjoja maanpinnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Meren lämpötilalla ja tulivuorenpurkauksilla on kummallakin vaikutusta ilmakehän CO2-pitoisuuteen.
Tuhatvuotiskautena 801 – 1800 tulivuorenpurkauksia oli taajaan, mistä johtuen meret viilenivät ja ilmeisesti kasvien fotosynteesi oli tehokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Varmuuden vuoksi pari täsmennystä.
Auringon lyhytaaltoinen nettosäteily maapallolle on 240 W/m2 ja sen absorptio ja sitä kautta lämpötilavaikutus jakaantuu ilmakehään n. 75 W/m2 ja pinnalle suoraan 165 W/m2. Tuo 75 W/m2 tulee myös pienellä viipeellä pinnalle, koska ilmakehästä tulee 345 W/m2 pinnalle ja tuo arvo sisältää neljä lähdettä, jotka lämmittävät koko ajan ilmakehää: pinnan säteilemästä infrapunasäteilystä absorptiona 155 W/m2, veden lantenttilämpönä 91 W/m2 ja kuuman ilman vaikutus 24 W/m2 ja tuo auringon osuus 75 W/m2.
Pinatubon purkauksen hiukkaspäästöt stratosfääriin eli aerosolien lisäys aiheutti auringon valon kokonaismäärässä pinnalla noin 1,5 W/m2 pienenemisen ja siitä aiheutui n. 0,5 asteen lämpötilan lasku.
Tässä linkki blogikirjotukseeni, jossa asiaa on käsitelty julkaisemani artikkelin tietojen perusteella:
https://www.climatexam.com/single-post/2016/03/07/positive-water-feedback-not-found-in-the-mt-pinatubo-eruption
Blogissa on myös analyysi, kuinka tunnetut tutkijat Soden et al: väänsivät mittaustietoja manipuloiden myös tästä tapahtumasta näytön, että lämpötilan muutoksessa olisi veden positiivinen takaisinkytkentä ollut mukana. Toisin sanoen tällä kertaa vesi olisi tämän teorian mukaan voimistanut lämpötilan laskua. Osoitin artikkelissani, miten tämä temppu tehtiin. Korruptoitunutta tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin se on. Tulivuorenpurkauksillan on vaikutusta!
https://www.visionlearning.com/img/library/large_images/image_9439.jpg
Ilmoita asiaton viesti