Ilmakehän hiilidioksidista on vain hyötyä, osa IV
Merissä liukoinen orgaaninen hiili laskeutuu sedimentteihin enemmän kylminä kausina, eli ennen vuotta 1850 ilmakehästä on poistunut CO2:ta enemmän sedimentteihin kuin vuoden 1850 jälkeen, jolloin meret ovat alkaneet lämmetä.
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmars.2020.00466/full
”Kaiken kaikkiaan valtameren lämpenemisen välittömien vaikutusten mikrobiprosesseihin odotetaan nopeuttavan liukoisen organisen hiilen (DOC) liikevaihtoa, vähentävän vientiä syvälle valtamereen ja siten hiilidioksidin menetystä valtameren DOC-altaasta ilmakehään.”
Tässä on se dynamiikka, jonka aikaansaavat merten mikrobit.
Aktiivinen tulivuorten purkautuminen kesti vuodesta 800 vuoteen 1800, jolloin meret jäähtyivät.
”Yksittäisiä ja kumulatiivisia pakotteita käyttävät ilmastosimulaatiot viittaavat siihen, että valtameren pinnan jäähtymistrendi 801:stä 1800:een CE (Common Era CE) ei ole ensisijaisesti vastaus orbitaalisesta pakottamisesta, vaan se johtuu tulivuorten purkausten suuresta taajuudesta. Tuloksemme osoittavat, että toistuvat tulivuorenpurkausten ryhmittymät voivat aiheuttaa negatiivisen nettosäteilyn pakotteen, joka johtaa satavuotiseen ja maailmanlaajuiseen viilenemistrendiin laskiessa valtameren sekoitekerroksen lämpöpitoisuutta.”
https://www.nature.com/articles/ngeo2510
Meret lämpenevät kolmesta syystä, auringon aktiivisuudesta johtuen 1750 lähtien ja tulivuorten purkausten vähyydestä johtuen vuodesta 1850 lähtien.
Kolmantena syynä kasviplanktonin väheneminen teollisen valaanpyynnin seurauksena melkein 3 miljoonaa valasta pyydystettiin viime vuosisadalla.
”Kuollessaan valaat kuljettavat massiivisiin kehoihinsa varastoitunutta hiiltä tonneittain lepäämään merenpohjaan, missä se voi pysyä vuosisatojen ajan.
Valaiden ulosteet lannoittavat merta ja tuottavat suuria kasviplanktonin kukintoja, jotka imevät valtavia määriä hiilidioksidia.
Tutkijat huomauttavat, että valaspopulaatioiden toipuminen aiemmasta ylikorjuusta voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästä.”
https://news.mongabay.com/2021/03/to-fight-climate-change-save-the-whales-some-scientists-say/
Kasviplankton kehittää viilentäviä pilviä erittämällään dimetyylisulfidilla ja koska kasviplankton on vähentynyt viilentävät matalat stratokumuluspilvet ovat vähentyneet ja meret ovat lämmenneet, jolloin merten mikrobit ovat palauttaneet CO2:ta ilmakehään.
https://link.springer.com/article/10.1007/s40974-016-0034-7
”Fotosynteettiset mikrobit kuluttavat ilmakehän hiilidioksidia, kun taas heterotrofit hajottavat orgaanista ainetta päästääkseen kasvihuonekaasuja. Näiden kahden prosessin välinen tasapaino on päätekijä nettohiilivirralle, joka vaihtelee eri ekosysteemien välillä ilmasto-olosuhteiden, kuten lämpötilan, mukaan. Tämä tekee mikrobivasteista olennaisen tärkeän osan hiilivirrasta maan päällä (Weiman 2015), koska ne eivät vain lukitse, vaan myös vapauttavat valtavia määriä hiiltä (Zimmer 2010). Tässä on korostettava, että kasvihuonekaasut, kuten CO2, CH4 ja N2O, ovat pääosin peräisin mikrobeista (Singh et al. 2010). Mikrobimaailma on hiilen ja muiden biogeokemiallisten kierrosten ratkaiseva kokonaisuus, ja niiden rooli ilmastonmuutoksen suhteen vaatii huomiota (Walsh 2015). Mikrobit ovat kuitenkin poissa useimmista ilmastonmuutosta koskevista keskusteluista (Dupré 2008; Walsh 2015). Itse asiassa se on riittämättömän ymmärryksen puute, minkä vuoksi mikrobien toimintaa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon useimmissa ilmastonmuutosmalleissa (Dupré 2008).”
No kertakaikkiaan, totaalin yliahne valaiden lahtaaminen muuttui näemmä blogistinkin kaunistelutermistössä muotoon ylikorjuu Valaiden massalahtaaminen ja sen vaikutus valaanpaskan puutokseen on kuitenkin käsitelty niin moneen kertaan jo aiemmin, että jääköön se nyt tässä väliin 😵💫
Kuten niin monasti aiemminkin samainen tarinoiden oikopolkaisun expertti sivuuttaa taaskin oleellisia kokonaisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten dissolved inorganic carbon (DIC), joka on erittäin tärkeä elementti kun puhutaan CO₂ päästöistä, vulkaanisesta toiminnasta & valtamerikemiasta samassa kontekstissa.
On nimittäin niin, että CO₂- kaasun jota vapautuu tulivuorten purkauksissa molekyylien rakenteessa vallitseva/ hallitseva hiilen isotooppi on ¹³C joka on nk. epäorgaanista hiiltä. Edelleen on niin, että tämä em. epäorgaaninen hiili liukoistuu huomattavasti helpommin kuin orgaaninen hiili, jota vapautuu esim. polttamalla fossiilisia polttoaineita. Asian näin ollessa loppupeleissä tämä raskas eli epäorgaaninen hiili paremman liukoisuutensa ansiosta vaikuttaa niin, että kun tätä liukoistunutta epäorgaanista hiiltä (DIC) on läsnä valtamerien pintavesissä niin meriveden happamuusasteesta (pH) riippuen joutuessaan kosketuksiin ilmakehän hiilidioksidin kanssa tapahtuu nk. Revelle ilmiö ja alkaa muodostua hiilitrioksidia (CO₃) ja/tai vety- eli bikarbonaattia (HCO₃) jolloin hiilidioksidia poistuu sekä ilmakehästä että valtamerten pintavesistä. Tästä voimme päätellä, että tulivuorten purkaukset joilla on yleensä ilmastoa viilentävä vaikutus sekä Revelle ilmiön aikaansaama hiilidioksidia poistava vaikutus on pitkässä juoksussa yleensä edullinen ajatellen ilmaston tilaa kunhan tulivuorten purkaukset eivät äidy aivan supermassiivisiksi.
Johtopäätös: Ei onnistu manipulointi, jonka tarkoitus on yhdistää ja osoittaa nyt käynnissä oleva ilmaston jatkuva globaali lämpeneminen, joka siis johtuu ihmisen aiheuttamista CO2-päästöistä ilmakehään polttamalla fossiilisia polttoaineita sekä metsien hävittämisestä & maankäytöstä, jotka kaikki yhdessä rasittavat luonnollisen hiilenkierron balanssia, vähintäänkin osittain vulkaanisen toiminnan aiheuttamaksi luonnolliseksi tapahtumaksi liittämällä blogitekstin ylle valikoitu diagrammi luomaan mielikuvaa tulivuorten purkausten yhteydestä lämpenemiseen, mitä yhteyttä ei nyt vain ole eikä ole edes indikaattori.
Ilmoita asiaton viesti
Lue tuo naturen tutkimus. Perättäisillä tulivuorenpurkauksilla on meriä jäähdyttävä vaikutus (ensin ilmakehä jäähtyy pari – kolme vuotta ja siten jäähdytysvaikutus siirtyy meriin).
Ilmoita asiaton viesti
Ennen pureutumista naturessa julkaistun paperin saloihin niin käsitelläänpäs tuo ensimäinen linkki, joka johtaa frontiersin.org sivustolle jossa on 23.6.2020 julkaistu katsaus (review) artikkelista, jota ei siis ole vielä *vertaisarvioitu – hyväksytty:
Tutkijoiden oma johtopäätös:
Tässä scenariossa tutkimme joitain mahdollisia globaalien muutosten aiheuttajia, jotka voivat vaikuttaa tulevaan DOC-kiertoon, mutta yllä olevissa osioissa on myös tuntemattomia ja epävarmuustekijöitä. Tämä tekee yksinkertaisista ennusteista haastavia, mutta joitain yleisiä kaavoja ilmeni.
Kerrassaan vakuuttavaa, tyypit viittaavat lähdemateriaalina käytettyhin aiemmin julkaistujen tutkimusten tuloksiin (jaksoin scrollata ensimmäiset 100 nimeä) 1990-luvun alkupuolelta lähtien eivätkä ole saaneet aikaan juuri muuta tulosta kuin filosofista pohdiskelua epävarmuuden tekijöistä.
(*REVIEW article Front. Mar. Sci., 23 June 2020
******
Sec. Marine Biogeochemistry Received: 23 March 2020; Accepted: 26 May 2020; Published: 23 June 2020.)
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuta kuin kaikki tuottamaan hiilidioksidia ihan kuten johtavat öljyntuottajat. Siellä ne metsät kasvaa. Voi kissan vittu.
https://www.globalis.fi/Tilastot/co2-paeaestoet-per-asukas
Ilmoita asiaton viesti
NASA on tehnyt oikein Känsälää varten ja vastaaville videon maapallon vihertymisestä.
😀
https://youtu.be/zOwHT8yS1XI?si=4v8Abq3IVuQCwKz0
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko kertoa kuinka Qatarissa tai Siperian rannikolla kotkansiivet viheriöivät? Raukka.
En nyt olisi Sinusta ihan pöpiä kuvitellut kuoriutuvan.
Ohitit faktat vinoilun kautta. ….
Ilmoita asiaton viesti
Tuon näki intialaisetkin,tai ainakin suurin osa heistä Koronan aikaan. Moni,tai suurin osa Delhin asukkaista ei edes tiennyt Intiassa olevan vuoria. Nyt ne nousivat horisonttiin kauniin sinisinä.
Intia ja Kiina ovat sylkeneet hiilivoimaloistaan paskaa ilmakehään vuosikymmeniä. Sieltä se on kulkeutunut etelätuulten johdattamana Jäämerelle Beringin salmen kautta.
Kaikkien meistä luulisi ymmärtävän sen,että musta aiheuttaa lämmön lisääntymistä. Se ei palaudu takaisin kuin kirkkaasta jäästä.
!800-luvun lopulla jo norjalainen Fritfjord Nansen tiesi, Että mikäli haluaa purjehtia(olla jäissä) Pohjoisnavan kohdalla pitää pyrkiä riittävän koilliseen. Hän ei sinne päässyt,Mutta Framin matka oli historiallinen. Se päätyi Grönlantiin.
Sinne päätyy myös Intian ja Kiinan noet (hiilidioksidipäästöt).
Tämän luulisi jokaisen ymmärtävän maalais/kaupunkijärjellä ilman Aron jostain hevonpersestä vedetyistä selityksistä jostain paremmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Aro on kertonut kuinka Nasakin on huomioinut kommenttini. Ei se kuitenkaan kertonut sitä,kuinka paljon me katastrofeja jatkossa tarvitsemme?
Melkeen voisin uskoa niin,ettei nasa ole niitä minun takiani tehnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpismi, tuulimyllyt, ilmastonmuutos.
Kun aina haluaa olla kaikkea vastaan…….
Ilmoita asiaton viesti
Juu. X-sta poimittu twiitti, jossa NASA tunnustaa maapallon vihertymisen 35 vuoden aikana vastaavan 2 kertaa USAn pinta-alaa!
” 25-50% of Earth’s vegetated lands has shown significant greening over the last 35 years largely due to rising levels of atmospheric CO2. The greening represents an increase in leaves on plants equivalent in area to 2 times the continental US.” – NASA
Ilmoita asiaton viesti
Joo, NASA kertoo totuuden perustuen satelliittimittauksiin.
Toisaalta NASAkin kiinnittää huomiota hiilidioksidimäärään ilmakehässä, mistä maapallon vihertyminen johtuu pääosin, mutta huomauttaa, ettei nykyisen kaltaista hiilidioksipitoisuutta ilmakehässä ole nähty puoleen miljoonaan vuoteen.
Kuten blogissa on tuotu esille, kolme (3) merkittävää asiaa on sattunut viimeisen 300 vuoden aikana, joilla on vaikutusta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. 1. Auringon aktiivisuuden lisääntyminen vuodesta 1750. 2. Perättäisten tulivuorenpurkausten väheneminen vuodesta 1850. 3. 3 miljoonan valaan pyydystäminen viime vuosisadalla on vähentänyt kasvuplanktonin kukintoja 1 %:lla vuosittain.
Tietysti ihmiselläkin on vaikutusta, populaatio on kasvanut 1 miljardista 8 miljardiin.
Mutta kaikkein huolestuttavin asia liittyy mikrobeihin, niiden vaikutusta ilmastoon ei ole ymmärretty Ilmastomallinnuksissa vielä.
Ilmoita asiaton viesti
But this greening has not been able to remove the 5 GtC/yr (18.35 GtCO₂/yr) from the atmosphere, which disturbs the natural carbon cycle balance and causes global warming.
Conclusion:
That’s exactly the same as nothing in terms of global warming, especially if CO₂ emission and global deforestation aren’t stopped.
Ilmoita asiaton viesti
Kävi tuossa mielessä mikrobien kaksoisrooli hiilenkierrossa. Ne kuitenkin hallitsevat kasvihuonekaasujen tuottoa ilmakehään ja toisaaita kuluttavat suuria määriä ilmakehän hiilidioksidia. Ihmisen toiminta on kääpiömäistä verrattuna mikrobien toimintaan hiilenkierrossa.
Mitä jos mikrobit pitävä lämpimämmästä planeetasta.
Mikrobit kyllä selviävät pakkasessakin, mutta lopettava aktiivisuutensa – 17 °C:ssa. Kun lämpötila nousee, aloittavat taas aktiivisen toiminnan.
Tämä on myös se syy, ettei jääkairauksista voida koskaan saada 280 ppm:ää ylittävää lukemaa hiilidioksidipitoisuudelle!
Ilmoita asiaton viesti
Mikrobit toimivat tasan tarkkaan jo ennen kuin fossiilikamaa keksittiin alkaa polttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko, että maankamaran mikrobit pystyvät vaikuttamaan auringon toimintaan tai tulivuorenpurkausten taajuuteen.
Entä ihminen, vaikuttaako ihminen aurinkoon..
Tuosta metsien hävittämisestä ja fossiilisten polttamisesta olen kutakuinkin samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt vetelet skeidaa omasta hatusta. En tasan tarkkaan kuvittele, että mikrobit vaikuttaisivat auringon säteilytehoon tai tulivuorten purkausten tieheyteen ja piste.
Sen sijaan kukin voi ihan rauhassa mietiskellä myöskin sitä, että mitenkä paljon sitä mikrobitoimintaa on estynyt esim. metsien hävittämisen sekä soiden kuivaamisen myötä.
Ihminen kykenee ja myös vaikuttaa siihen tehoon jolla auringosta tulevan säteilyn synnyttämä lämpösäteily vaikuttaa (viipyy) ilmakehässä.
Ilmoita asiaton viesti
Ikäänkuin biologi astuisi ulos kuorestaan..
Mikrobit pitää huomioida ilmastonmuutosta tarkkailtaessa, tämä asia pitää saada menemään päättäjille asti. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Rajoitetaan GHG päästöt niin olemattomiin kuin mihin kyetään ja lopetetaan metsien tuhoaminen niin sen jälkeen voidaan keskittyä tarkkailemaan mikrobien toiminnan vaikusta ilmaston tilaan niin pitkään kuin ikinä mielenkiintoa riittää. Voidaan sitten vaikka pistää pystyyn mikrobitoimintaministeriö jos alkaa siltä tuntumaan 🥱
Joka tapauksessa, ihan mitä kautta tahansa ongelmaa lähestytäänkään niin ihmisen toiminta on ollut, on yhä ehdottomasti vaikuttavin tekijä nyt meneillään olevan ilmaston lämpenemisen aiheuttajana!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on melkoisen lujan uskon varassa luulla, että ihminen pystyy vaikuttamaan ilmaston muuttumiseen.
Huomasit sen jo OLR:n osalta. Kun planeetta lämpenee, ulosmenevä pitkäaaltoinen säteily lisääntyy ilmakehän yläosassa.
Kasvihuoneilmiö pitikin kirjoittaa uusiksi. Se onkin auringon lyhytaaltoinen säteily, joka lisääntyy ilmakehässä ja lämmittää maapalloa, kasvihuonekaasujen lisääntymisestä johtuen.
Tuolle nauraa jo aidan seipäätkin.
No ihminen vaikuttaa mikrobien toimintaan, mutta kuvittelin, että kykenet loogiseen päättelyyn tulivuorten purkausten osalta.
Kun tulivuorenpurkaukset jäähdyttävät maapallon meret, niiden puuttuminen lämmittää meret. Ei se oikein ajattelu näköjään kaikilta onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit taaskin sopivasti mainita, että tämä tehostettu lyhytaaltoabsorptio johtuu nimenomaan ilmakehän CO₂-pitoisuuden kohoamisesta, jonka nämäkin tutkijat mainitsevat havainneensa.
”While one would expect the longwave radiation that escapes into space to decline with increasing CO₂-, the amount actually begins to rise. At the same time, the atmosphere absorbs more and more incoming solar radiation; it’s this enhanced shortwave absorption that ultimately sustains global warming”
Englanninkielen sanalla sustain on muitakin merkityksiä kuin pelkästään ylläpitää, eikä mainitsemasi lyhytaaltoabsorptio ei ole aiheuttaja vaan juurikin CO₂ joka on myöskin sen kaikista vaikuttavimman tekijän eli ilmakehän kohonneen vesihöyrynpitoisuuden taustalla.
Ja edelleenkin ihminen on päätekijiä ilmakehän jatkuvasti kohoavan CO₂- pitoisuuden takana 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ilmakehässä on ilmeisesti sopivasti epälineaarisia toimintoja, jotka kumoavat toisensa. Hiilidioksidi ja muut kondensoitumattomat kasvihuonekaasut lämmittävät ja sitten on mainitsemasi kondensoituva vesihöyry, joka vastaa suurimmasta osa kasvihuoneilmiöstä, joka toimii kuitenkin planeetan termostaattina.
Ilmeisesti se on tämä kondensoituva kasvihuonekaasu, joka toimii planeetan viilentäjänä ja vastaa siitä, että yli puolet ulosmenevästä pitkäaaltosäteilystä menee kaukoinfrapunasäteilynä (FIR) avaruuteen.
Asiaa on käsitelty tieteellisessä kirjallisuudessa ja tutkimuksen julkaisijoista toinen sai heti professuurin Bekingin yliopistossa.
Ilmoita asiaton viesti
Voit työntää kondensaation syvälle sinne minne se lyhytaaltosäteily ei paista, kun vesihöyry kondensoituu se nesteytyy ja tulee sateena alas taivaalta, niin kauan kun vesihöyry ei kondensoidu se jarruttaa ilmakehän lämmön haihtumista avaruuteen ja on ihan ykköstekijä. Ja CO₂ ja sen pitoisuuden nousu on edelleenkin päätekijä vesihöyryn pitoisuuden nousulle ilmakehässä jonka kaiken takaa löytyy ihmisen toiminta 😂
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että selitit asian. Se on nimittäin niin, että troposfäärin puolivälin vesihöyry ja Cirrus-pilvet ovat erittäinkin herkkiä FIR:lle ja pidättävät melkein puolet OLR:stä.
Kun vesihöyry kondensoituu ja sataa alas FIR:llä on vapaa pääsy avaruuteen.
Tämä on myös se syy, miksei vetyä (metanolia) voida koskaan hyväksyä lentokoneisiin, se lisää troposfäärin vesihöyryä ja contrail cirrus-pilviä.
😮
Ilmoita asiaton viesti
No entä se lentoliikenne stratosfäärin rajoilla, vaikka ilman sitä metanolia, ufotko siellä etupäässä pörräävät?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt meillä on konkreettinen tutkimuskohde Honga Tungan merenalaisen tulivuorenpurkausten osalta, tammikuussa 2022. Empiria näyttää. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jää sekin ohimeneväksi ilmiöksi 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Tämä totta.
Tulivuorten purkauksien tiheydellä on merkitystä.
😄
Ilmoita asiaton viesti
Jäävät nekin ohimeneviksi ilmiöiksi, mikäli eivät niin sen jälkeen on aivan se ja sama, ei tarvitse ainakaan keskittyä saamaan päättäjiä ymmärtämään mikrobitoiminnan merkitystä 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Kun on kyse kumulatiivisesta vaikutuksesta, aivan samoin kuten jaksat painottaa CO2:n osalta.
CO2:n osalta kysymys, että kun liikevaihto kasvaa, eli hiilenkierto, niin eikö se useimmiten tarkoita taseen paisumista, hiilinielujen ja ilmakehän hiilivaraston paisumista.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on juurikin siitä, eli mitä siitä liikevaihdosta jää ahneiden taskuun!
Ilmoita asiaton viesti
Fossiiliset polttoaineet ovat muuttaneet maailmaa, eikä se C tule häviämään kovin nopeasti.
Järkevintä on tallettaa C maaperään.
Nimittäin ei ole kasvillisuutta ilman C:tä
Kasvien ja mikrobien kannalta yleisimmät lannoitteet ovat C-N-P-K, joista C tulee aina ensin, vaikka ei sitä säkissä myydä.
Kannattaa hakeutua Helsingin yliopiston maaperäkemian kursseille. Vähän olen huono opettaja, kun en saa ketään oppimaan. Olen opiskellut Sokrateen opattamiskeinoa, eli kyselemällä, joka saattaisi toimia tässä ilmastonmuutosteemassakin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ovat, ja lämpeneminen yhä vaan jatkuu… Siinä olet aivan oikeassa, että parempi on, että se extra hiili on siellä maan alla joka merkitsee myös sitä ettei sitä pidä lähteä vängällä haeskelemaan aina merenpohjia myöten ja sitten päästellä polttamalla ilmakehään 😜
Mielestäni mikään mikä elää ei voi sietää stressiä loputtomiin. Eli on enemmän kuin todennäköistä, että myös kasveilla on rajansa. Suojaus stressiä vastaan ja aktiivinen kasvun esto ovat kaksi toisiaan täydentävää strategiaa, joilla kasvit reagoivat ja kykenevät sopeutumaan niille ei luonnollisiin olosuhteisiin, kuten esim. pakotettuun kasvuun.
Aktiivinen kasvun esto on hyödyllistä kasvien selviytymiselle, mutta vähentää sadon tuottavuutta.
Osittain tunnetaan, kuinka kasvit puolustautuvat stressin aiheuttamia soluvaurioita vastaan, mutta siitä tiedetään vähemmän, kuinka stressisignalointi säätelee kasvien kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyiset C3 kasvit sietävät hyvin lisääntyvää hiilidioksidia toisin kuin C4 kasvit, joille ilmakehän lisääntyvästä hiilestä ei ole enää hyötyä.
Kasvit ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin olsuhteisiin. Arvata saattaa, että nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on alhainen kasveille, ovat siis tottuneet korkeampaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
Tässä on mahdollista, että kasvit ovat eläneet enemmän symbioosissa mikrobien ja sienirihmaston kanssa. Eli kun ilmakehän hiilidioksidi on käynyt riittämättömäksi, maaperän mikrobit ovat tuottaneet lisää, jolloin se on mennyt suoraan kasvin fotosynteesin tarpeisiin.
Ihminen on monessa suhteessa hölmö ja mitään tietämätön, vaikka omaakin isot aivot.
Maaperään olisi syytä palauttaa mikrobit ja kastemadot, jotka hoitavat maaperän kuntoon. Esim oljet on syytä jättää mikrobeille maahan. Yleensä satotaso kohenee maan kunnon kohentuessa, kun kuivuus, kosteus tai muukaan stressin aiheuttaja ei niitä kiusaa.
Ilmoita asiaton viesti
Missä ne kasvit ovat tottuneet korkeampaan CO₂- pitoisuuteen, Venuksellako? Nyt ei siis puhuta kasvihuoneissa – koeviljelmillä kasvatetuista kasveista.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kasvit kehittyivät oli tuolloin korkeampi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus.
New data and analysis show that plant life began colonising land 500 million years ago, during the Cambrian Period, around the same time as the emergence of the first land animals. These studies are also improving our understanding of how the plant family first evolved.26.2.2018
Ilmoita asiaton viesti
Muistaako ne sen mikä oli tilanne esim. 400 000 vuotta sitten?
Nythän tiedetään esim. se, että kun on ollut vulkaanitoimintaa joissa vaikutukset on ollu enempi paikallisia niin kasvit ovat alkaneet vetää säästöliekillä sulkenmalla stomatansa, ei lämpötilan, vaan sen takia, että ilmassa on leijunut liikaa kaikennäköstä partikkelia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kasvien kvanttimekaniikka on kehittynyt, kun vastausta et ainakaan US-blogeista saa. 😉
https://news.climate.columbia.edu/wp-content/uploads/2022/09/foster17_phanerozoic_CO2_v6-637×318.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin on toiminut maanviljely about sen 12 000 vuotta (- teollinen aika) ~280 ppm:llä mitä sitä on harrastettu, ei delannu ihmiskunta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan ole edes vastaan väittänyt.
Nyt oli kysymys siitä, että kasvit (C3) ovat sopeutuneet paljon korkeampaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
It’s not that simple.
To date, few research reports have provided any insight into the long-term effects of increasing carbon dioxide over several generations, and none have examined the molecular structure underlying such adaptation.
One reason for this is that it is difficult to break down the problem and find plants that have been exposed to predicted future conditions but are available today.
To solve this problem, the researchers used a unique resource, naturally high carbon dioxide sources where plants have been exposed to higher CO₂ concentrations over hundreds of years and several plant generations. Taking Plantago lanceolata plants from a source site in Bossoleto, Italy and comparing the molecular signature to the same plants from a nearby ”control” site (with current CO₂ levels) revealed striking differences in overall gene expression (the process by which certain genes are activated to produce the required protein).
The study showed that when plants were taken from these two sites, which represent the current and projected state of the atmosphere in the future (up to the year 2100), and placed them together in the same environment, the plants in the sampled sites were larger and their rate of photosynthesis was better. Most importantly, the plants at the source sites showed differences in the expression of hundreds of genes.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Kuitenkaan mitään hälyyttävää ei ole vielä siinä, että kasvien proteiinipitoisuus laskee korkeamman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vallitessa.
Lisäämällä typpilannoitusta kasvin kasvuvaiheessa saadaan esim. vehnän valkuaispitoisuutta nostettua. Yleinen käytäntö on jo nykyisin, että typpilannoitusta annetaan vehnälle kahdessa vaiheessa, keväällä ja alkukesästä.
https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/effects-of-rising-atmospheric-concentrations-of-carbon-13254108/
”Yhteenveto
Nykyiset todisteet viittaavat siihen, että vuodelle 2100 ennustetuilla ilmakehän CO2-pitoisuuksilla on merkittäviä vaikutuksia kasvien fysiologiaan ja kasvuun. Korkean CO2-pitoisuuden alaisena useimmat kasvilajit osoittavat nopeampaa fotosynteesinopeutta, lisääntynyttä kasvua, vähentynyttä veden käyttöä ja alentaneet kudosten typpi- ja proteiinipitoisuudet. Kasvava CO2 seuraavan vuosisadan aikana vaikuttaa todennäköisesti sekä maataloustuotantoon että elintarvikkeiden laatuun. Kohonneen CO2:n vaikutukset eivät ole tasaisia; Jotkut lajit, erityisesti ne, jotka käyttävät fotosynteesin C4-varianttia, osoittavat vähemmän vastetta kohonneelle CO2:lle kuin muut kasvityypit. Hiilidioksidin nousulla on siksi todennäköisesti monimutkaisia vaikutuksia luonnollisten kasviyhteisöjen kasvuun ja koostumukseen.”
Ilmoita asiaton viesti
Niin ettäkö apupaskan syytäminen kasveille ikäänkuin loputtomasti tasaisi kohoavan CO₂-pitoisuudeen niille aiheuttamaa simple dilution ja myös kaikkea muutakin haittaa?
Touhu ei eroa mitenkään vaikkapa esim. Rennien tai Balancid liuoksen jatkuvasta imeskelyn tarpeesta närästykseen. Lievittää pienen hetken, ikinä ei paranna. Homma on aivan tasan tarkkaan samalla pohjalla kuin muukin kapitalistinen kvartaaliahneus, ilman korjaussarjaa korjaussarjan perään ei pärjää enää millään.
Apupaskat ovat olleet avaintekijä nykyaikaisen maatalouden lisääntyneessä sadossa, mutta ne ovat myös yksi suurimmista globaalin maataloustuotannon GHG-päästöjen lähteistä, mikä johtaa merkittäviin typpioksiduulipäästöihin (N₂O), jolla on noin 300 kertainen ilmaston lämpenemispotentiaali hiilidioksidiin verrattuna.
Liiallinen typpi aiheuttaa lisäksi myös sen, että kasvit pyrkivät ylikasvamaan pukaten ylimeheviä lehtiä ja versoja, mikä edistää imevien hyönteisten ja punkkien juhlimista. Ylimääräinen typpi saa hedelmäkasvit tuottamaan suhteellisesti enemmän lehtiä, mikä vähentää niiden hedelmäntuotantoa ja viivästyttää hedelmien kypsymistä.
Pääasia että viheriöi…😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Lisättyä typpeä on valmistettu Haber-Bosch menetelmällä, mutta on jäänyt huomaamatta, että maaperässä on jo kaikki ravinteet. Haber-Bosch:in sijasta olisikin pitänyt panostaa humuksen kerryttämiseen. C-N-P-K, joista C tulee aina ensin. Nykyään joudutaan jo lisäämään rikkiäkin, kun taivaalta sitä ei enää tule.
Johdanto
Maaperän hiilen (C) varastoinnin suojeleminen ja lisääminen on maailmanlaajuinen haaste, jolla on vaikutuksia elintarviketurvaan ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen1. Historiallinen keskittyminen kasvien panosten määrään ja laatuun maaperän C:n varastoinnin keskeisinä säätiminä on vasta äskettäin siirtynyt tunnustamaan, että kasvin C:n assimilaatio mikrobien biomassaksi on tärkeä edeltäjä maaperän C:n stabiloitumiselle2,3. Tästä suhteellisen tutkimattomasta paradigman muutoksesta maaperän C stabilointiteoriassa puuttuu perustavanlaatuinen tieto. Tiedämme, että maaperän mikrobit omaksuvat kasvien C-syötteitä kasvua varten ja vapauttavat C:tä solunulkoisina tuotteina ja CO2:na (kuva 1A): tämän anabolian ja katabolian tasapaino on mikrobien hiilen käytön tehokkuus (CUE). Kuitenkin, kun maaperän mikrobit kuolevat, mikrobijäännökset (jäljempänä ”nekromassa”) voidaan kierrättää uutena substraattina mikrobien kasvulle (kuva 1B) tai stabiloida adsorptiolla maaperän mineraalipintoihin ja suojaamalla mikroaggregaateissa4,5. Koska nekromassa muodostaa 50–80 % stabiilista maaperän orgaanisesta C6,7,8:sta, tästä seuraa, että kasviperäisen C:n mikrobikäsittely, nekromassatuotannon absoluuttinen määrä ja mikrobien nekromassan kierrätys ovat tärkeitä maaperän C:n varastoinnin kontrolleja2,9, 10,11,12. Ehdotamme, että nekromassan kierrätyksen tehokkuus on kriittinen maaperän C varastoinnin määräävä parametri, jota ei ole aiemmin arvioitu. Nekromassan kierrätyksen tehokkuuden kvantifiointi verrattuna labiileihin kasvien syöttöihin antaa täydellisemmän kuvan maaperän kyvystä stabiloida C.
https://www.nature.com/articles/s43247-020-00031-4
Ilmoita asiaton viesti
If we’re being completely honest, so the study of crops in the previous century went in the following order:
1. How to make plants produce more crops and how to make them grow bigger in less time.
2. How to make them more resistant to weather, disease and pests.
3. How much plants tolerate insecticides.
4. Everything else was left undone or more or less went fucked up.
Btw, remove the reference numbers from the text before translating) 😉
Ilmoita asiaton viesti