Ilmakehän hiilidioksidista on vain hyötyä

Troppisilta meriltä tulee ne suuret hiilidioksidipulssit ilmakehään. Toisaalta planeetan suurin hiilinielu sijaitsee myös tropiikissa ja eteläisillä valtamerillä. Ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä noin puolet on mennyt tropiikin meriin ja eteläisiin valtameriin.

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2005GB002530

”1. Esittely
[2] On arvioitu, että maapallon valtameret ovat absorboineet noin 48 ± 9 % hiilidioksidipäästöistä teollisuuskaudella (1880–1994) fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja sementin tuotannosta [Sabine et al., 2004].
Suurin ihmisen aiheuttama hiilidioksidinotto tapahtuu eteläisellä valtamerellä ja trooppisilla alueilla.”

Boreaalinen metsä on pystynyt kompensoimaan tropiikin sademetsien ja välialueen metsien hakkuut. Boreaalinen metsä sitoo hiiltä maaperään.

Kun Keeling-käyrä nousee vaan, eikä tasaantumista hiilidioksidin kertymisessä ilmakehään ole näköpiirissä, haetaan ratkaisua ihmisen päästöjen (4 %) vähentämisen kautta.

On toinenkin ratkaisu!

YK on käynnistänyt maailmanlaajuisen ohjelman sitoa hiiltä maaperään. Nyt puhutaan ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä, 10 GtC/vuosi.

Eli kun maaperässä on hiiltä 2400 Gt, saadaan 10/2400 = 4 ‰.

4 ‰ hiiltä maaperään vuosittain parantaisi maaperää ja samalla hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä estettäisiin.

Suurin maaperävaikutus arvioidaan saavutettavan teollisilla viljellyksillä, viljelykäytäntöjä muuttamalla.

https://www.nature.org/en-us/what-we-do/our-insights/perspectives/the-soil-science-imperative/

”Mikä tahansa menestyvä luonnollinen tai maatalouden ekosysteemi alkaa maaperästä. Ja miten päätämme hallita maaperän vaikutuksia paitsi tuottamamme ruoan määrään ja laatuun, pahennammeko vai lievennämmekö ilmastonmuutosta, ja maankäytön ja veden ekosysteemien terveyttä, josta elämä riippuu.

Muutaman viime vuoden aikana maaperän merkitys on tunnustettu yhä enemmän – suuntauksista pienviljelyn laajentamisesta globaaleihin pyrkimyksiin parantaa maaperää teollisessa maataloudessa, strategioihin, joilla vahvistetaan maaperän roolia ilmastonmuutoksen lieventämisessä. Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen tavoite 15 lupaa palauttaa huonontuneen maan ja maaperän vuoteen 2030 mennessä; 4 per 1000 -aloitteen tavoitteena on parantaa maaperän laatua ja hiilen sitomista parantamalla maatalouskäytäntöjä. UNCCDD:n Global Land Outlook esittelee muuttuvan näkemyksen maankäytön politiikasta, suunnittelusta ja käytännöistä.

Nämä ovat tervetulleita merkkejä siitä, että useat keskeiset sidosryhmät ymmärtävät, että työkalu monien tärkeimpien ympäristöhaasteidemme ja kehitysprioriteettiemme ratkaisemiseksi on aivan jalkojemme alla.

Paikallisemmalla tasolla maanviljelijät ja muut maankäyttäjät ovat ymmärtäneet, että monet maaperänhoitokäytännöistä, joita he jo käyttävät eroosion välttämiseksi tai tuottavuuden lisäämiseksi, kuuluvat itse asiassa onnellisten yhteensattumien luokkaan, koska ne tuottavat useita positiivisia tuloksia. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, yleisimmät maaperänhoitokäytännöt edistävät vähintään kahta kolmesta tärkeästä tavoitteesta: ruoka, ilmasto ja ekosysteemien terveys.”

EDIT: Selvennyksenä ensimmäiseen kommenttiin, sen lisäksi, että kasvillisuus on absorboinut hiilidioksia ja sen seurauksena maapallo on vihertynyt eikä ole lämmennyt enää kovin paljoa, valtameret absorboivat lisääntyvästi ilmakehän hiilidioksidia, etenkin eteläiset valtameret, kuva.

https://www.nature.com/articles/s41467-020-18203-3#Tab2

”Päättelemme, että oikein sovellettuina kaksi tietoihin perustuvaa riippumatonta arviota valtameren nielusta CO2:n osalta, jotka perustuvat vastaavasti pintavirtauksen havaintoihin ja hiilidioksidin sisätilojen kartoitukseen, ovat yhtäpitäviä suhteellisen hyvin rajoitetuissa epävarmuustekijöissä. Näin määritetty nielu on suurempi kuin useimmat valtamerten hiilimallit ennustavat, ja viittaa siihen, että globaalia hiilibudjettia on tarkistettava.”