Ilmastoherkkyyttä tarkasteltava uudelleen

Viimeiset jääkaudet ovat toistuneet 120 vuoden välein. Edellisen jääkauden loppumisesta on kulunut 12 000 vuotta ja jääkausi kesti 100 000 vuotta.

Ilmakehän hiilidioksidi kävi jääkauden aikana 180 ppm:ssä, alemmaksi ei voisi enää mennä, sillä silloin kasvit kuolisivat.

Jääkauden jälkeen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli pitkään 280 ppm:ää, kunnes se nousi 1800 – 1900 -luvuilla melko nopeasti 100 pmm;llä, ollen nykyisin 420 ppm:n tienoilla.

Jääkausi oli 6 °C nykyisiä lämpötiloja kylmempi.

Ilmastoherkkyydellä kuvataan sitä hiilidioksidista aiheutuvaa säteilypakotetta, minkä aiheuttaa hiilidioksidipitoisuuden tuplaaminen ilmakehässä. Lämpötilan nousun ja hiilidioksidipitoisuuden nousun riippuvuussuhde on logaritminen. Tarvitaan aina hiilidioksidimäärän tuplaaminen, jotta saadaan sama lömpötilan nousu aikaiseksi.

Nyt on sitten lähdetty uudestaan jääkaudesta liikkeelle. Jääkausilla on ollut selkeästi havaittavissa jaksollisuus, joten voiko hiilidioksidin väheneminen ilmakehässä olla se ensisijainen tekijä, joka ajaa maapallon jääkauteen. Hiilidioksidi vähenee ilmakehässä, mutta siihen vaikuttaa ilmaston kylmeneminen ja planktonin kasvun lisääntyminen, jolloin ilmakehän hiilidioksidi liukenee meriveteen sekä planktonien fotosynteesi kuluttaa enemmän ilmakehän hiilidioksidia. Kasvien kasvuolosuhteet maalla heikkenevät sitä mukaa, kun ilmakehän hiilidioksidi vähenee ja ilmasto kylmenee.

Ihmiskunnan pitäisi pelätä hiilidioksidipitoisuuden laskemista ilmakehässä, eikä päinvastoin. Hiilidioksidi aiheuttaa pientä lämpenemistä, mutta enemmän sillä on vaikutusta kasvien kasvuolosuhteisiin maalla. Kasvuolosuhteet maalla ovat toistaiseksi selkeästi parantuneet maapallon laajuisesti lisääntyneen ilmakehän hiilidioksidin takia.

 

Image credit: Jessica Tierney, University of Arizona

Image credit: Jessica Tierney, University of Arizona

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu