Ilmaston syklisyyttä ei kukaan enää kiistä

Tämän hetken huomion keskipisteenä on pidetty ilmakehän CO2 -pitoisuuden kasvua. Mauna Loan mittauksista 1950-luvun lopulta mitatut ilmakehän pitoisuudet ovat olleet tasaisessa kasvussa. Lämpötilan osalta trendi on kuitenkin lämpimämpään suuntaan, vaikka välillä viilenee (kuva).

Maapallon lämpötilaan vaikuttaa muutkin asiat kuin vain lisääntyneet kasvihuonekaasut. Tämä kai on kysymys, joka pitää esittää, kun hiilidioksidirajoituksia kaavaillaan ja kun niitä esitetään todisteena lämpötilan nousun aiheuttajana.

Monet asiat voivat vaikuttaa samaan suuntaan, ja näin on nyt kasvihuonekaasujenkin osalta käynyt. Todellisuudessa kasvihuonekaasut ovat vain yksi tekijä, joka vaikuttaa ilmastossa lämpenevään suuntaan. Henryn lain mukaan ilmakehän CO2 -pitoisuus nousee, kun meret lämpenevät.

Auringon magneettikenttä on voimistunut viime vuosisadan alusta, jolla on ollut vaikutusta kosmisten säteiden pääsyyn maan ilmakehään. Kosmisten säteiden ionisoiva vaikutus on vähentynyt ja sillä on puolestaan ollut vaikutusta pilvipisaroiden syntyyn ja pilvenmuodostukseen. Pilvisyys on vähentynyt.

Pienet muutokset pilvipeitteessä voivat johtaa suhteellisen suuriin lämpötilan muutoksiin.

Ei ole yllättävää, että se on poliittisesti arkaluontoinen aihe, koska se tukee ”heliosentristä” eikä ”antropogeenista” lähestymistapaa ilmastonmuutokseen: auringolla on suuri rooli maapallon ylempään ilmakehään saapuvien kosmisten säteiden määrän säätelyssä.

Tiny changes in overall cloud cover can result in relatively large temperature changes.
Unsurprisingly, it’s a politically sensitive topic, as it provides support for a ”heliocentric” rather than ”anthropogenic” approach to climate change: the sun plays a large role in modulating the quantity of cosmic rays reaching the upper atmosphere of the Earth.

http://www.theregister.co.uk/2011/08/25/cern_cloud_cosmic_ray_first_results/

https://www.nature.com/articles/s41598-019-45466-8

”Abstrakti
Maan magneettisen dipolikentän vahvuus ohjaa galaktisen kosmisen säteen (GCR) virtausta, ja GCR:n aiheuttama pilvien muodostuminen voi vaikuttaa ilmastoon. Tässä esitämme ensimmäiset todisteet GCR:n aiheuttamasta pilvivaikutuksesta Itä-Aasian monsuuniin viimeisen geomagneettisen suunnanmuutoksen aikana. Kaksivuotiskauden resoluution monsuunitiedostot Kiinan Loess Plateau -yritykseltä paljastivat, että kesämonsooniin (SM) vaikuttivat vuosituhannen mittaiset ilmastotapahtumat, jotka tapahtuivat ennen kääntymistä ja sen jälkeen, ja että talvimonsooni (WM) lisääntyi riippumatta SM-vaihteluista; pölyn kerääntymisnopeus kasvoi samaan aikaan Osakan lahden jäähdytystapahtuman kanssa. WM:n tehostumistapahtuma kesti noin 5000 vuotta SM-huipulla, jonka aikana maapallon magneettinen dipolikenttä heikkeni <25%:iin sen nykyisestä voimasta ja GCR-virtaus kasvoi yli 50%.”

EDIT:

Ilmaston syklisyyttä ei enää kukaan kiistä.

https://www.researchgate.net/publication/274768295_A_net_decrease_in_the_Earth’s_cloud_aerosol_and_surface_340_nm_reflectivity_during_the_past_33_yr_1979-2011

LER:n lasku on yhdenmukainen Maan pintaan saapuvan pinta-auringonsäteilyn lisääntymisen kanssa, jota havaittiin myös maailmanlaajuisessa pintasäteilyverkossa vuodesta 1990 lähtien (Wild et al., 2005; Pinker et al., 2005).”

Lyhytaaltoinen energiatasekaavio perustuu Trenberth et al. (2009). Mustat numerot ovat Trenberthiltä. Punaiset numerot ovat peräisin pilven ja aerosolin heijastuskyvyn häiriintymisestä 3,6% Trenberthin oletetusta arvosta 21,76 RU – 20,98 RU. Tuloksena on pinnan absorboiman energian kasvu 1,4%. Kaikki muut parametrit pidetään vakioina.”

 

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu