IPCC:n myötäjuoksijat syvällä poteroissaan

IPCC nojaa teoriaan, jota ei voida falsifioida. Teollistumisen johdosta oletetaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousseen, kun samaan aikaan luonnollinen 0,5 °C lämpeneminen per vuosisata on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. 1900-luvun lämpeneminen sopii luonnollisen vaihtelun piiriin, mutta kova on halu IPCC:llä todistaa ihmisen toiminta lämpenemisen syyksi. Tätä todistelua ovat tehneet jo jotkut tiedemiehet ennen IPCC:tä huonolla menestyksellä, koska lämpeneminen ei ole ollut jatkuvaa, vaan väliin on sattunut myös viileneviä kausia.

Viilenevää kautta on nytkin odotettavissa, AMO ja auringon pilkkujen vähyys antaisivat viitteitä ilmaston viilenemisestä.

Ilmastotiede ei ole mikään uusi tieteenala, jo vuosisatoja on pidetty tiettyjä ilmakehän fysiikkaan liittyviä asioita vakiintuneena tieteenä. Missä IPCC ja sitä pönkittävä tiede saattavat mennä pahasti pöpelikköön, liittyy biosfäärin hitauteen vastata ilmakehän kohonneeseen hiilidioksidipitoisuuteen. Biomassa reagoi viiveellä, mutta jo nyt on tutkijoiden yllätykseksi havaittu maapallon vihertymistä, kun on mitattu satelliiteilla lehtialaindeksiä.

Toistaiseksi on siis odotettava, että maapallon biomassa pääsee täyteen kasvuvauhtiin ja taltuttaa hiilidioksipitoisuuden kasvun ilmakehässä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu