Kannattaako kirjoittaa ruuantuotannosta ilman kunnollista tietämystä asiasta

Ilmastonmuutoksen nimissä aletaan jo pelottelemaan ruuan loppumisella maailmasta.

Jokaisella meistä saattaa olla jonkinlainen käsitys kestävästä tulevaisuudesta, ruuantuotannon, väestönkehityksen, ilmastonmuutoksen jne. osalta. Tiedetään ainakin, ettei ihmisen kannata työskennellä luontoa vastaan. Se koskee etenkin ruuantuotantoa.

Maanviljely on nostanut ihmispopulaation määrää aivan varmasti. Nyt sitten on nähtävissä jo haittojakin syntyneen yksipuolisen viljelyn seurauksena. Maaperä on köyhtynyt ja vesistöt ovat rehevöityneet yms.

Viljelytekniikoita voidaan muuttaa ja voidaan kääntää negatiivinen kehitys maaperän degeneroitumisen osalta positiiviseksi, monipuolistamalla viljelylajikkeita ja -tekniikoita, vuoroviljelyä, maanpeitekasvien viljelyä, ottamalla laidunnus osaksi viljelykiertoa jne.

Humuspitoinen maaperä pidättää vettä ja ravinteita. Humus myös auttaa kasvia saamaan ravinteita käyttöönsä.

Kun humus häviää maaperästä, joudutaan lisäämään lannoitusta ja sekään ei välttämättä korjaa tilannetta, jos kasvit kärsivät kuivuudesta tai märkyydestä.

Korkeampi hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä edesauttaa kasvin yhteyttämisprosessia, kun se saa yhteyttämiseen tarvitsevansa hiilidioksidimolykyylin ilmakehästä helpommin, jolloin kasvin haihduttama vesimäärä siinä yhteydessä vähenee.

Maaperän mikrobitoiminta luo edellytykset kestävälle maanviljelylle.

Maailman parhaimmilla vehnän- ja riisinviljelyalueilla yksipuolinen viljely on ollut haitaksi, joten näillä alueilla on muutettu viljelykäytäntöjä, on otettu heinäkasvien kasvatus ja eläinten laidunnus takaisin osaksi viljelykiertoa, jolloin on saatu maaperän degeneroituminen pysäytettyä ja muutaman vuoden jälkeen mitataan jo korkeampia hiilipitoisuuksia maaperästä ja mikrobitoiminta on samalla elpynyt, maaperän orgaanisen aineen lisääntymisen myötä.

Lisäksi ilmastonmuutosta on liioiteltu, aavikoitumisen, luonnon katastrofien yms. lisääntymisellä.

Kehitys on ollut kuitenkin päinvastainen, aavikoituminen on vähentynyt, maapallo on vihertynyt jne. ilmastonmuutoksen myötä.

Bjorn Lomborg on tutkinut ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ihmiskunnan tulevaisuuteen, eikä näe mitään synkkää tulevaisuutta ihmiskunnan kannalta.

The costs of the Paris Agreement are much larger than its benefits. For every dollar spent on Paris, we will likely avoid 11¢ cents of climate damage (Table 3).”

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0040162520304157#bib0113

Welfare in the 21st century: Increasing development, reducing inequality, the impact of climate change, and the cost of climate policies
Author links open overlay panel BjornLomborg”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu