Kuivuus eri puolilla maapalloa
Maaperän hiilen sitominen on prosessi, jossa hiilidioksidi poistetaan ilmakehästä ja varastoidaan maaperän hiilivarastoon. Tätä prosessia välittävät ensisijaisesti kasvit fotosynteesin avulla, jolloin hiiltä varastoidaan SOC:n muodossa.
(SOC) Soil organic carbon = maaperän orgaaninen hiili
https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/soil-carbon-storage-84223790/
https://www.nature.com/articles/s41598-019-55835-y
”Abstrakti
Kuivuus on suuri riski globaalille maataloudelle. Maaperän orgaanisen hiilen (SOC) kerryttäminen lisää maaperän hedelmällisyyttä ja sadeveden tehokasta käyttöä, mikä voi lisätä kuivuuden sietokykyä elintarviketuotannossa.”
Ihmisiä on peloteltu kuivuudella ja ties millä ilmestyskirjan pedoilla. Tälläinen pelottelu ei ole mistään kotoisin, kun kuivuusjaksoja ajoittain ilmenee, etenkin voimakkaan El Niñon aikana.
Ihmiskunta voi varautua kuivuuteen, lisäämällä maaperään orgaanista hiiltä.
No sitten kysytään, että mitä se on.
Kasvit pääasiassa kerryttävät orgaanista hiiltä maaperään, eli kasvi ottaa hiilidioksidia ilmakehästä ja kuljettaa hiiltä juuristoonsa, jossa maaperän mikrobit ottavat sen haltuunsa. Osasta muodostuu maaperähiiltä, joka on vastustuskykyistä mikrobien hajoittamista vastaan ja pysyy maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia. Maaperähiilen tärkeänä roolina on pidättää vettä maaperässä ja se myös auttaa kasvia saamaan maaperän ravinteita käyttöönsä.
Ns. humuspitoinen maaperä myöskin pidättää ravinteet maaperässä, joten ne eivät pääse kulkeutumaan vesistöihin veden mukana.
Kun puhutaan orgaanisen hiilen sitomisesta maaperään on se aina win win tilanne.
Eli olemme siinä tilanteessa, että jotta kasvit voivat sitoa orgaanista hiiltä maaperään, täytyy olla hiilidioksidia ilmakehässä.
Kuinka moni innoissaan vihersiirtymää ajava poliitikko on ymmärtänyt tätä asiaa, että hiilidioksidi ilmakehässä ja kasvien tuottama orgaaninen hiili maaperässä tuovat varmuutta ihmisten ruokaturvaan maailmanlaajuisesti.
Luonnon omat luontaiset kiertoprosessit unohdetaan aivan liian usein.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä.
En tiedä mikä auttaisi palauttaamaan ne luontaiset prosessit muistiin. Näin se ei voi olla, että suomalaiset poliitikot puhuvat läpiä päihinsä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis ihan aina, politiikot on kohtalaisen pihalla ja käyttävät asiantuntijoina politiikkojen perustamia ”paneeleita” . Ja meillähän näitä poliittisia paneeleita riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Vai voisko olla vain ihmishätäilystä kysymys, sillä pitkässä juoksussa on luonto pitänyt pintansa ja ihmiset menneet veden saattelemana paremmille metsästysmaille 🤗
Ilmoita asiaton viesti
No on tästä esimerkkejä historiasta.
On osoittautunut sivilisaatioiden tuhoutuneen maaperän köyhtymisen vuoksi.
Paitsi Amatsonin metsissä asui joku porukka, joka osasi hoitaa maaperää, Terras Pretas de Índios (TPI).
Ilmoita asiaton viesti
Tästä kuka tai mikä ton mustan mullan on tehnyt on kinattu jo vuosikymmeniä. Se että ihmiset on ton ihan ite tehny on kiistetty ja osittain perustuu siihen että nykyään ”virallinen totuus” kiistää sen että etelä-ameriikassa olisi ollut ”sivistyneitä” ihmisiä jo yli ~40 000 v sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin on. Nämä sivistyneet ihmiset eivät menehtyneet maaperän eroosion takia, vaan eurooppalaisten mukanaan tuomiin tauteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ne vanhimmat sivilisaatiot katosi tuhansia vuosia ennen kuin Eurooppalainen sinne eksyi.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siellä voinut olla paljonkin ihmisiä. Maaperä tropiikissa köyhtyy nopeasti, joten on ollut pakko keksiä keinoja saada maaperää hedelmällisemmäksi. On lisätty hiiltä, tuhkaa, kompostia jne., jotta maaperä on saatu tuottamaan ravintokasveja.
Ilmoita asiaton viesti
Jos aihe kiinnostaa niin tossa linkki.
https://www.science.org/doi/10.1126/science.abg7586
Noi ihmiset ei ole voinut kävellä sinne jääkauden aikana, ovatko siis kävelleet sinne ennen viimeistä jääkautta eli yli 100 000 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin arvellaan, että amerikan muuttoliike alkoi jo huomattavasti aikaisemmin kuin viime jääkauden lopussa, sillä varhaisia merkkejä asutuksesta on löydetty jo 50 000 vuoden takaa.
Mutta nykyisen tietämyksen mukaan muuttoliike ei alkanut yli 100 000 vuotta sitten, vaan sen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän ei tiedetä koska ihminen on sinne ekan kerran jalkansa laittanut ja muutettiinko sinne veneillä jo silloin kun pohjoinen oli vielä jäässä vai ennen kuin pohjoinen oli jäässä. Jännää tässä on se että alkuperäisten etelä-amerikkalaisten Dna ei natsaa pohjois-amerikan alkuperäisväestön kanssa jotenka etelään ei ole menty pohjoisesta päin.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, maaperä on saatu hedelmälliseksi polttamalla kaskea, lisäämällä lantaa, jne. Siis ilman kaiken maailman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
Niillä kemikaaleilla saadaan nykyisin hetkellisesti lisättyä maanviljelyn tuotantoa, mutta pitkällä tähtäimellä maaperä köyhtyy.
Esimerkiksi maaperä, joka ei kelpaa vaikkapa kastemadoille, ei pitkällä tähtäimellä ole hedelmällinen. Minun oma puutarhani, jossa ei käytetä väkilannoitteita, eikä varsinaisia torjunta-aineita suorastaan kuhisee kastematoja.
Minikasvuiseksi mainostettu omenapuu kasvaa niin hirveästi, että on iso työ yrittää pitää sitä kurissa. Tyrnit, joiden pitäisi olla matalahkoja pensaita ovat kasvaneet hirmuisen korkeiksi puiksi, joita pitää joka syksy yrittää pitää kurissa ja välillä kesälläkin. Kaikki kasvaa aivan mahdottomasti, kun ei käytetä väkilannoitteita, eikä varsinaisia torjunta-aineita.
Ilmoita asiaton viesti
Sen maaperän pitää olla kunnossa. Moni asiantuntija ottaa lapion ja tekee ns. kuoppatestin ja laskeskelee niitä kastematoja. Se jo kertoo paljon maaperän laadusta ja kunnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kastemadot pitävät kosteasta maaperästä. Ne voivat selviytyä kuivassa maaperässä, mutta eivät ole aktiivisia, jos kuivuus on vakava ne kuolevat. Ne tarvitsevat riittävästi kosteutta, koska ne hengittävät ihonsa läpi. Maaperän tulee tuntua kostealta ja murenevalta, mutta ei märältä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Hyvä maaperä säilyttää kosteutensa pitempään.
Ilmoita asiaton viesti
Joitain vuosia takaperin kuuntelin biologin haastattelua radiosta. Hän totesi, että lähes kaikki multa maapallolla on kulkenut lierojen läpi.
Siis kauan eläköön kaikki lierot! (Ei kuitenkaan ihmispuoliset).
Ilmoita asiaton viesti
Totta puhut. Valitettavasti maanviljelyssä ei vielä ainakaan Suomessa ole tajuttu muuttaa viljelymenetelmiä hiiltä sitoviksi. Tämä tosiaankin parantaisi maaperää monella eri tavalla ja kaiken kukkuraksi vähentäisi ravinteiden valumista vesistöihin. Esimerkiksi Ilkka Herlin on tutkinnut tiluksillaan näitä menetelmiä. Jostain syystä edes Kepua ei kiinnosta tällaiset elintärkeät jutut, vaikka se pitkällä aikavälillä hyödyttäisi sekä maanviljelijöitä että muitakin suomalaisia satojen ja vesistöjen tilan parantuessa nykyisestä. Meitä hallitaan pienellä järjellä, tälle emme mahda mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä uskoisin kiinnostuksen heräävän Herlinien viljelymenetelmiin. Oikeastaan niillä menetelmillä suojellaan maaperää ja vesistöjä. Kyllä kaikkien viljelijöiden pitää nämä asiat kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoshan tarkoittaa, että globaali vihertyminen vallitsee, mutta ei kaikkialla. Tropiikki laajenee ja ilmastovyöhykkeet siirtyvät navoille päin osin kaventuenkin. Tästä sitten seuraa, että etäämmällä päiväntasaajasta oleva kuivuusvyöhykkeen reuna leviää navalle päin, pohjoisella pallonpuoliskolla siis pohjoiseen.
Koska hyvä uutiset eivät ole uutisia, vihertymisestä ei edes Sahelista paljoa mediassa uutisoida, mutta sitten Italian kuivuudesta näkyy uutisia ja muualtakin pohjoiselta pallonpuoliskolta. Eteläisellä puoliskolla tuo ongelma ei taida osua kovin suureen ihmisjoukkoon tai laajoihin viljelmiin. Vaikka CO2-lisäys ilmakehään edistää kasvien kuivuuden sietoa ja meriveden lämpeneminen lisää sateita, niin silti ne kuivuusuhkauutiset voivat olla pääosin oikeita, mutta eivät siis globaalisti tasapainoisia vihertymsen suhteen.
Blogiartikkelissa on sitten esillä maanviljelysteknologiaa kuivuuden hallintaan. Siitähän minä en paljoakaan ymmärrä, niin kommenttinikin meni vähän ohi aiheen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvästä kommentista. Kuivuusvyöhykkeet siirtyvät tropiikista navoille päin. Se on näin.
Maanviljelystekniikka on mielenkiintoista ja niitä ratkaisuja haetaan nyt. Pariisin sopimuksen liitteen ehdotuskin ”4 permille to soil” näyttäisi olevan suosiossa monessa maassa ja tavoite toimenpiteille on asetettu 2030 mennessä.
Kyllähän esim. Afrikassa naisilla on ollut palkokasvit käytössä, joilla on lisätty maaperän hedelmällisyyttä.
Suomessa osattiin kaskeaminen ja karjalannan käyttö.
Lyhyesti voisi nostaa mikrobit esille, koska ne hoitavat maaperän hiilensidonnan. Mikrobit tarvitsevat samoja ravinteita kuin kasvitkin. Joskus kuitenkin käy niin, että mikrobeille ei jää mitään ravinteita, kun kasvit vievät kaiken, se on sitä lyhytnäköistä maatalouspolitiikkaa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jos uskoo Pyhään Raamattuun niin ihmisiä ei ole asunut maan päällä 8000-10000 vuotta pidempään jos edes 8000 vuotta. Jossain oli jokin tarkempi luku, mutta taisi asettua 8000 vuoden alle Aatamista ja Eeavasta. Kaikkihan me tiedämme että Nooa oli ensimmäisiä kunnollisen laivan rakentajia. Ja voimme tästä päätellä, kun Jumala sekoitti ihmisten kielet tuossa yhdessä suuressa kaupungissa jossain päin Pohjois-Afrikkaa niin alkoi levittäytyminen ympäri Maailmaa sen jälkeen. Nämä kaikki tiedot löytyy Pyhästä Raamatusta.
Ilmoita asiaton viesti