Lisää hiilenkierrosta, mikä kerryttää hiiltä ilmakehään

Kuten kaikki tiedämme, että hiili on kaiken elämän perusta, sitä ei voida luoda lisää, eikä sitä voida hävittää. Ilmakehässä sillä on myös infrapunasäteilyä pidättävä ominaisuus. Siksi hiili kiinnostaa myös ilmakehätutkijoita.

Yleisin käsitys menee niin, että ilmakehän hiilidioksidi kiertää hiilinielujen kautta ja luonnolliset prosesessit pitävät sen 200 – 280 ppm:n välillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutena. Jääkausina pitoisuus laskee lähemmäs 200 ppm:ää ja jääkausien välisenä aikana se nousee 280 ppm:ään.

Fossiiliset polttoaineet, sementin valmistus ja maankäytön muutokset ovat nostaneet ilmakehän CO2 pitoisuuden 280 ppm:stä 420 ppm:ään.

Tähän on helppo uskoa, onhan meillä Keeling käyrä ja tilastot olemassa.

Nyt myös tiedetään, että edellä mainitut ihmisen aiheuttamat CO2-päästöt ovat 10 GtC:tä (giga tonnia hiiltä) vuosittain, mutta vain puolet jää ilmakehään.

Ilmakehässä on hiiltä 800 GtC ja orgaanisen hiilen altaat yhteensä 5  x 800 (ilmakehän hiili) = 4 000 GtC:tä, joiden kautta pääasiassa fotosynteesin ottama ilmakehän hiili, joka vuosittaisena nettoalkutuotantona on 157 GtC:tä, kiertää.

Edellä mainitut fossiilisen polttoaineen ja sementin valmistuksesta aiheutuneet päästöt ~ 450 GtC:tä ovat kartuttaneet hiilinieluja osaltaan.

Maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt ~ 200 GtC ovat lisänneet ilmakehän CO2 pitoisuutta, mutta ovat samalla vähentäneet hiilinieluja 200 GtC:llä. Tässä on se oleellinen ero muihin mainittuihin päästöihin nähden, ne eivät vähennä hiilinieluja, vaan päinvastoin kasvattavat niitä.

Koska tropiikista nousee paljon hiilidioksidia ilmakehään, hiilinielujen pienentäminen etenkin tropiikissa on ongelmallista, mutta juuri näin on tapahtunut maankäytön osalta. Tropiikin sademetsistä on menetetty 1/3 vuoden 1850 jälkeen, eli miljoona ha.

Miljoona ha sademetsää vastaa ~ 200 GtC:tä menetettyinä hiilinieluina.

200 / 4000 x 157 = 8 GtC:tä lisää CO2:ta ilmakehään vuosittain puuttuvan hiilinielun vuoksi (luonnon toiminnot eivät ole tasapainossa), josta ilmakehään jää noin 5 GtC:tä vuosittain, loput menee hiilinieluihin.

Eli oleellinen ero on maankäytön seurauksena aiheutetun CO2 päästön ja fossiilisen polttoaineen ja sementin valmistamisen aiheuttamien CO2 päästöjen välillä.

Tropiikin maankäytön seurauksena on menetetty kasvillisuuden osalta hiilinielu, mutta myös maaperän osalta, kuten taulukko alla osoittaa.

Oleellinen kysymys lienee, että olisiko maailmanlaajuisesti kasvaneet hiilinielut pystyneet pitämään ilmakehän CO2 pitoisuuden lähempänä 350 ppm:ää ilman sademetsien hakkuun aiheuttamaa hiilinielun pienenemistä. Vastaus on, että todennäköisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu