Luonnollinen hitaus (inertia)
Luonto reagoi viiveellä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Puhutaan inertiasta, sana tulee latinasta ja tarkoittaa jonkunlaista kankeutta ja hitautta. 30 vuotta tai pitempään menee ennen kuin havaitaan muutoksia luonnossa. Ilmakehän hiilidioksidi (CO2) on viherryttänyt viiveellä maapalloa esimerkiksi.
https://nph.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/nph.16866
”Todisteet viittaavat siihen, että maailmanlaajuinen fotosynteesi on lisääntynyt huomattavasti sitten esiteollisuuden ajoista. Vakiintunut teoria, jota tuetaan kokeilla, osoittaa, että iCO2 on todennäköisesti vastuussa noin puolesta kasvusta.”
Suomessa puuston kasvu on tuplaantunut sadassa vuodessa ja nyt olisi viimeistään vuonna 2021 havaittu kasvun hiipumista. Eli luonto on reagoinut johonkin puun kasvuun vaikuttavaan tekijään. Voi olla kyse yhden vuoden poikkeamasta normaalista.
Kun on peloteltu hiilidioksidin vaaroista ilmakehässä, on kiinnitetty huomiota suomailla kasvavan puuston metsänhoitoon. Korjuun pitäisi tapahtua niin, ettei tule hiilidioksidipäästöjä.
Vaihtoehtoja olisi haettava kevyemmästä korjuukalustosta.
Hiilidioksidista on kuitenkin hyötyä kasveille, joten metsän hoitotoimenpiteet tulisi ajoittaa esim. harvennustarpeen mukaan, eikä viivytellä niissä.
https://www.nature.com/articles/s41467-019-08633-z
”Tämä yhdessä toisen tuoreen tutkimuksen23 kanssa viittaa siihen, että useimmat mallit aliarvioivat kasvien fotosynteettistä hiilen sitoutumista ja siten mahdollisesti yliarvioivat ilmakehän CO2:ta ja siitä johtuvat ilmastomuutokset2,4,6.”
Ihan sellainen yksikertainen analogia ja laskutehtävä siitä inertiastasi: Ahkera metsuri (ihmisen aiheuttama muutosnopeus) kaataa hehtaarin (100x100m) metsää ehkä parissa kolmessa päivässä, maksimissaan viikossa. Kuinka kauan kestää, kunnes tuo puusto kasvaa takaisin täyteen mittaansa (luonnon korjaava dynamiikka / muutosnopeus)?
Ilmoita asiaton viesti
Joitakin arvioita on olemassa, että 20 – 40 vuotta vanha metsä olisi täydessä kasvussa. Se kyllä edellyttää, että kasvustoa on jo ainakin pari kertaa harvennettu, mahdollisesti annettu lannoitetta kertaalleen (terveyslannoitus neulastutkimuksen perusteella) ja ojat perattu pariin kertaan.
Eli parikymmentä vuotta on hidasta kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Eli vastaus on:
df (x) I / dxI >> df (x) L / dfL
df (x) I / dxI = metsurin aiheuttama muutosnopeus
df (x) L / dfL = luonnon korjaava dynamiikka / muutosnopeus
Ilmoita asiaton viesti
Normaali suositus metsänomistajalle on pitää metsät kasvukunnossa, eli edellyttää kaikenikäistä metsää.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkö kommentoija montako puuta on hehtaarilla, kun metsä on tukkipuuasennossa.
Entä tekeekö metsuri muuta, kuin kaataa?
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan vielä yksinkertaisempi esimerkki: Matti Meikäläinen menee metsään ja katkaisee vesurilla ranteen paksuisen haavan ja siihen menee maksimissaan aikaa n. 5min, koska vesuri on tylsä. Kuinka kauan kestää, kunnes tuo haapa kasvaa täyteen mittaansa?
Ilmoita asiaton viesti
Haapa on metsiemme nopeakasvuisin puu. Eli muutamassa vuosikymmenessä saavuttaa tukkipuun mitat.
Kun Matti Meikäläinen poistaa yhden haavan, vieressä kasvava haapa saa paremman elintilan ja kasvaa nopeammin täyteen mittaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun katkaistu haapa tunkee tusinan juurivesoja, niin pusikko näyttää punavihreiden lasien läpi ennallistetulta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, se on muutaman vuoden kuluttua läpipääsemätön ryteikkö.
No ei nyt sentään, hirvet toimivat taimikonhoitajina. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Miten tuo punavihreys tähän liittyy (olen sitoutumaton), kun kyseessä oli hyvin yksinkertainen laskutehtävä, joka sekin näyttäisi tuottavan suuria vaikeuksia. Aro nyt pääsi jossain määrin jyvälle.
Ilmoita asiaton viesti
Se kaadettu nimenomainen haapa tuskin kasvaa koskaan tukkimittaan kun se kerran on kaadettu. Mutta koska kyseessä on haapa niin 5-10 vuoden päästä paikalla kasvaa ehkäpä 5 ranteen paksuista haapaa, se kun on kova vesomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, juurivesoja voi olla kymmenien metrien päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kaadan 100mm paksun Lepän niin ~6 metrin säteellä alkaa puskemaan Leppää ylös haitaksi asti. Sanoisin että ei mene kuin pari vuotta niin noi vesat on käyttänyt sen hiilarin mitä savustaessa toi kaadettu esimerkkipuu on ”päästäny” . Kannattaisko sun olla hiljaa näistä asioista kun olet ihan pihalla.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, leppää en laskenut ”metsän” puuksi, mutta totta, kasvaa nopeasti ja lisää metsän monimuotoisuutta. Muun muassa pyy viihtyy, kun jättää leppää kasvamaan.
Tervaleppämetsikössä viihtyvät liito-oravat.
Ilmoita asiaton viesti
Leppää kannattaa istuttaa myös sinne metsään koska se siirtää tehokkaasti ilman typpeä lannoiteeksi muille puille.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Joitakin vuosia sitten tuttavani kaatoi pihaltaan todella järeän haavan ja sitten pari vuotta myöhemmin tuli kyselemään neuvoa että miten tuon vesomisen saa loppumaan kun mitä enemmän vesoja leikkaa sitä enemmän niitä ylös pukkaa. Sanoin hänelle että älä leikkaa vesoja tänä kesänä ja loppukesästä tein sitten kunnon seoksen roundupista ja suihkutin vihreät vesat ja käsittelin myös kannon. Vasta näin tehden vesominen loppui. Niin haapa kuin leppäkin ovat todella viheliätä puita poistaa jos niille kasvuolosuhteet ovat hyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Näistä juurista versomaan lähtevistä puista pitää poistaa kuori sellaisen 20 sentin pätkältä pari kolme vuotta ennen kaatoa. Silloin juurilla ei ole enää tarpeeksi voimaa alkaa vesomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kai sitä pitää tehdä, niistä juurivesoista lähteneistä haavoista harvoin tulee edes kunnon puutavaraa, saunan lauteille esim.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtiselle. Jos joku pihalla on, kyllä se taitaa olla joku muu kuin ak. Kun kaadat sen haavan, miten kauan sen kaatamiseen menee aikaa suhteessa kasvuun?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arojouni/luonnollinen-hitaus-inertia/#comment-3797439
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä silloin on aivan lumiukko jos noin typeriä täällä kyselee. Ei kukaan ole väittänyt että se puu kasvaa tunnissa takaisin mutta sun mielestä ilmeisesti että jos ei kasva tunnissa niin sitä ei saa kaataa. Sulle on kerrottu jo monta kertaa että sen haavan kaato lisää hiilarin sitomista kun se kaadettu puu ”monistaa” itsensä.
Ilmoita asiaton viesti
No niin, silloinhan siellä sitä ”lumiukkoilua” tulisi vähentää, kun kyseessä on se muutosnopeus minkä ihminen aiheuttaa, suhteessa luonnon korjaavaan dynamiikkaan / muutosnopeuteen. Tästähän siinä oli kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Kun hiilidioksidia on paljon, ts kasvun perustekijöitä, … joita voi olla samalla muitakin…
Tilanne tarkoittaa rehevyyden aikaa. Kyseessä kasvu, jota voi verrata bakteerimaailman vastaaviin, kun suotuisat olot kunnon lisääntymiselle täyttyvät.
Kun kasvua buustaa… tarkoittaa tämä ekologisesti ottaen samalla tilaa, ja tarkemmin sanottuna tilakirjoa.
Monenlaista sopeutumaa on odottaa ilmeneväksi. Millä tavoin ihminen suhtautuu näihin luonnonkulkuihin… tästä on hyvä olla selvillä, ja etenkin siitä, mitä mahdolliset puuttumiset voisivat tarkoittaa.
Tietty seurailu luonontiloissa on fiksua, kun sen äärelle on joka tapauksessa antauduttava. Ei tarkoita, etteikö kiviä voisi pyörittää joskus ylämäkeen, vaikka tulisivat alas, tuota pikaa.
Kun käytännössä puhutaan vahvasti luonnontilaan vaikuttavista toimista… näitä tulisi tosiaan arvioida monipuolisesti.
Usko ja uskontoperusteisuus, tuskin antaa kovin kaksiset eväät sille, että ongelmat jäisi tasolle, joka olisi muutoin helposti ja ehkä edullisesti, ellei ilmaiseksi saavutettavissa.
Taloudellinen perusdilemma on näissä odotettavissa jatkuva-aikaiseksi.
Jos talous antaa mahdollisuuden toimia, jotka on liittää luonnon omaan korjaavaan toimintaan… tämä on tietysti mahdollisuus, jossa talous pärjää, siinä missä muukin kokonaisuus terveesti.
Näitä on, jonkin verran, eikä ihminen ole ihan vailla fiksuutta. Miten kokonaista… voihan näitä joku päätyä kyselemään.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kasvin kannalta lannoitteita pitää olla C-N-P-K ja lisäksi hivenaineita.
C (hiili) tulee aina ensin ja on tärkein.
Ilmoita asiaton viesti
Elämän rakenne ja tuntemus näissä kiinnostaa.
Ilmenevä elinkerros eri ajanvaiheissa,.. mitähän on kehittyvänä, ja miten verrattavissa kausiin, joista arveltu jotain tiedettävän.
En tarkemmin osaa kertoa niistä ekologisista ympäristöistä, joita ollut vallitsevana, ja joiden kulkua kääntynyt rivakammin, ja epälineaarisesti, tietyissä tapahtumissa.
ILMU ja luonnonkulku noin muuten, voi olla arvoituksellinen, eikä vain siten, että tätä tulee ottaa siten, kuin näitä voitaisiin hallinnoida noin vain suvereenisti, tai jotenkin onnistuneesti.
Pakko miettiä myös sitä, mitä ongelmaa emme voi käytännössä olla tuomatta, näihin reagoidessamme.
Tuossa mielestäni kohta, jota ei ole nostettu esiin siten, kuin tavanomaisen asialliseti tulisi myös ilmaista, kaiken muun ohella.
En luota ihmiseen Jumalana, etenkin kun hän ei tiedosta ottavansa tätä roolia itselleen, puhumattakaan että palvoisi sellaista täydestä uskosta, tätä lisäksi tietämättään.
Voi olla, että harva ymmärtää edellistä todellisuudeksi, jonkalaisena oma vaikutus oikeasti ilmenee. Yrittäähän voi pöhkön mahdollista isostikin, jos tätä pyrkii samalla tiedostamaan, etenkin kun selkeä tarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Kasvit ovat tottuneet paljon suurempaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen (1000 – 3000 ppm), kun nyt on 420 ppm.
Ilmoita asiaton viesti
CO2 on oiva itämisen vauhdittaja. Kasvussa on melkoinen ero, kun siementen idätyksessä käyttää katetta suojana vrt avoin istuttaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun muistelin suvun naisväkeä juurruttamassa huonekasveja lasipurki alla, piti sinne puhaltaa hengitystä silloin tällöin.
Hiilidioksidin hyödyt on tiedetty iät ja ajat. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jep, happea ne ei tarvii pätkääkään mutta hiilaria senkin edestä. Tota ”kikkaa” käytän esimerkiksi tomaatin taimia kasvattaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet vahvasti ontopic:issa, ja pidättäydyt sen liepeille.
Kun luonto järjestää yllätyksen, on kyse laadullisesti ja merkityksellisesti jostain todellisesta, ja selkeän reagoitavasta muutoksesta, vaikka sovellutus olisi pelkkä seurailu.
Se, että vastaava syntyy ihmisen toimesta… ei ole samalla tapaa kiva, eikä jatkona yhtä selkeä, eikä etenkään tasa-arvoisen oloinen, mitä yhteisempään perusteuen yleensä haetaan.
Tärkeä poliittisen oloinen linja, kun politiikkaa tarvitaan myös, eikä tästä oikein muuta tunnu löytyvänkään, mitä käsittelyjen vaikuttavuuteen haetaan.
Poliittinen linja, joka otettava suhteessa ympäristöön ja sen muutoksiin, tulee perustua todellisuudelle. Ei tämän ihmeempää sanottavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminenkin kuulu luontoon, poliittinen eläin ei enää välttämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Relevantti toteamuksen tapainen, josta kuitenkin vähän eri mieltä. Ottaisin tämän toisin…
Mitä kauemmas mennään,… sen kiikkerämpi ja riskaalimpi tilanne ottajalle, ja etenkin heille, jotka sivullisempia.
Kyse on luonnosta, mutta tosiaan riskitasosta, ja sen pitämisestä sopivana. Tässä kohden, ilmenee paljon erilaisuutta, mitä valmis ottamaan vastaan, ja mitä toisaalta tuottamaan.
Kokonaisempi analyysi vaikeampi, tosin asetelman esiintuominen tuosta huolimatta edes jonkinlaisena, on sopivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aika vähän vielä tiedämme luonnosta. Hippokrates totesi kaikkien sairauksien oleva luonnosta peräisin. Mutta tiedetään nyt, että luonnossa kasvaneet lapset ovat terveempiä, eivätkä allergiat pääse yllättämään.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mitä tarkoitat tietämisellä, ja mitä tietämiseltä yleisesti odotetaan, että tietämyksessä olisi jotain varteenotettavuutta, esim päätöksentekemistä varten, tai jos tulisi rakentaa jokin suhtautumislinja, suhteessa elävään ainekseen, jota itsekkin olemme.
Oletan, että tässä ei välttämättä tarvitse mennä nippeleillä. On toki mahdollista, että pienet asiat kääntävät käytännössä paljon, jos pienet muutokset ovat kovin merkittävästi kytkeytyneenä siihen, mikä sen päälle rakentuu.
Kyse on vaikuttavuudesta, jota voi verrata tietokoneohjelmiin. Paljon voi olla ohjelmointivirheitä ohjelmassa, mutta jos virheet sijoittuvat sopivasti, ihminen ei välttämättä koe isoa ongelmaa toiminnallisuudessa. Ja sitten se päinvastainen kohta.
Käsitykseni on, että luonnontietämystä painotetaan, tai ainakin luonnosta puhutaan painotetusti. Sitä on mm tämä ILMU, ts osa niitä tekijöitä, joiden kanssa elämän tultava toimeen.
Millä tavoin mahdollista tietämystä ollaan hyödyntämässä, ja millä tavoin tällaista pohjaa ajatellaan olevan… voi tosiaan olla viimein epärelevanttia, koska luonnontietämys on tapana käyttää aivan toisin, kuin mitä ihanteellisemman oloisissa nostoissa on tapana esittää.
Ilmoita asiaton viesti
Optimaalinen CO2 pitoisuus maapallolla on 1500 – 2000 ppm, kasvien ja täten myös eläinten kannalta!
Lähde
https://youtu.be/CA1zUW4uOSw
Prof William Happer ”How to think about Climate Change ”
Helmikuu 2021 luento.
CO2 ei ole saaste, ja täten CO2 ei ole se (fossiiliset) jota pitää rajoittaa, jos ei poliittisena agendana ole öljyntuottajamaiden (lue arabit ja Venäjä) vaikutusvallan vähentäminen (ns taloudellinen rasismi, jota ei suoraan voi tunnustaa, heh. Arabit ovat oikeassa, länsimaissa on kaksinaismoralismia!).
Luonnon kannalta paljon tärkeämpiä asioita ovat:
-Muovien joutumista mereen ja luontoon estettävä, vaikka nekin hajoavat hitaasti mutta varmasti.
-Jätteiden käsittely, kehitysmaissa.
-Myrkyllisten kemikaalien ja lannotteiden päästöt, jotka aiheuttavat suoraan tai epäsuorasti eliökunnan (kasvit, eläimet, ym) hyvinvointiin.
-Rikin poisto fossiilisia poltettaessa. Tämä lienee länsimaissa hallittua.
-Syntyvyyden säännöstely, kehitysmaissa (tätä ei voi lausua ääneen).
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin ne asiat menevät, pitää tietysti laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Luonto kyllä korjaa ihmisen luonnolle aiheuttamat vauriot ajan kanssa, 30 vuotta ja sitä rataa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös jenkkien EPA koittanut luokitella hiilidioksiidista myrkkyä 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Jenkeistä on tullut monenlaista juttua. Nykyisin jenkit eivät usko mihinkään ilmastonmuutoksen propagandaan enää.
Ilmoita asiaton viesti
Ja silti ne juuri kohdensi liittovaltion varoja 391 mrd. USD ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päästöttömään energiaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Inflation_Reduction_Act_of_2022
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siellä hallinnossa on niitä kajahtaneita nyt, niinkuin meilläkin mutta kansa ei ole noihin satuihin uskonu enää vuosiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko takana niinkin yksinkertainen asia kuin HALVAN fossiilisen energian hupeneminen. Tällä ei ole mitään tekemistä hiilidioksidin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen tunne, että markkinnoissa eletään aika toisenlaista vaihetta, tai sitten tällaista on eletty jo kauemman aikaa, mutta mahdollisuudet parhaillaan hyvät, ja jatkosta voidaan odottaa sitäkin enemmän, hyvin perustein.
Kyseessä olisi myynti ja markkinointi tavalla, jossa vaikuttavuus luodaan vähän laajempien yhteyksien kautta, jolloin tehtävät siirtymät näkyisi ilmeisinä, ja näiden vastustus omituisena, epäkorrektina… jopa rikollisena.
Käsityksiä on aina jonkin verran pyritty ohjailemaan, jotakuta palvelevasti, tai jonkin tärkeän toimialueen hyväksi. Kokonaisuus lienee mittava tästä.
Jos jotain uutta ajattelee siihen, miten markkinointia voi tosiaan toteuttaa… luulisin että kuluissa menty sen verran eteenpäin, että karsintaa paljon tehty, ja voidaan entistä paremmin keskittyä isompiin tekijöihin.
Virtaviivaistamisen ja massiivisempien muutosten valmiudet, olisi vähän toisella tasolla.
Politiikassa aktiivitoimijat ovat kokeneet jonkin verran tarpeelliseksi sitä, että kansan mielipiteitä todellakin tulee kuunnella, ettei lunta tuiskua tupaan. Jos jotain hanketta haluaa edistää, parempi että kansa tekee tätä itse, tai näin voidaan todeta.
Parempi onkin valmistaa maaperää sille, mitä on tavoite. Asiat lähtevät rauhallisesti parhaiten, ja tämä koskee tavoitteita, niin hyvässä kuin pahassa.
Se toiminta mitä aiemmin on päädytty viemään brutaalimmin… ei ole nykyään oikein mahdollista, tosin tämäkin on maaperämuokkauksen takana olemassa oleva seikka.
Tieteellä on tosi paljon annettavaa näille, samoin esim tietotekniikalla, tosin mahdollisuudet isommilla markkinoilla, eivät jää tähän.
Jokin giganttivaihe varmaan päällä. Suuryrityksistä toki aiemminkin ollut puhetta, mutta että miten ne nyt näkyvät, ja talouden isommat toimijat noin muuten… ehkä yhä vähemmän, vaikka vaikutukset yhä mittavemmat.
Mitä taloudelliseen toimijuuteen tulee, ja markkinatyöhön… tällaiseen voi liittää myös poliittisen ja ideologisen työn, tahot (puolueet, yritykset, omistajat), sekä koealitiot,… ja tosiaan luovemmin kuin mitä virallisesti rakenteista on tapana ajatella.
Voikohan kokonaisuudesta sanoa jotenkin vähemmän oloisella tavalla. Ei kai.
Mitähän se piiperrys näissä lopulta päätyy olemaan, ja tosiaan väistämättä. En kuitenkaan alkaisi puhua mistään tosi vahvasta vastavoimaisuudesta… vaan normaaleista toiminnan edellytyksistä isommissa yhteyksissä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Hitautta on erilaista riippuen, mistä prosessista on kysymys. Kasvit hyödyntävät hiilidioksidin välittömästi, kun sitä on enemmän tarjolla. Kasvillisuuden aiheuttama vuosittainen oskillaatio näkyy CO2-pitoisuudessa säännöllisenä vuodenaikavaihteluna.
Maapallon pintalämpötila reagoi myös yllättävän nopeasti. Suomenlahdella on jäät vielä toukokuun lopussa ja heinäkuun lopussa pintavedet ovat parhaimmillaan 20 asteessa. Lämpötilamuutoksen nopeuden näkee myös El Nino ilmiön lämpötilavaikutuksesta, että ONI-indeksi vaikuttaa suoraan 6 kuukauden viiveellä.
On tietysti oma koulukuntansa, joka väittää että antropogeeniset eli ihmisen aiheuttamat ilmastomuutokset näkyvät vasta satojen vuosien päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, prosessista on kysymys.
Tuota samaa itsekin kertasin mielessäni. Kasvien kohdalla reagointi hiilidioksidiin on nopeata silloin kun muutkin kasvun edellytykset täyttyvät.
Jollekin alueelle saattaa kestää kuitenkin vuosia ennen kuin esim. puut alkavat kasvamaan. Ensin tulevat ns. pioneerikasvit, mitkä kerryttävät typpeä maaperään, jotta muut kasvit voivat sitten kasvaa. Leppä ja apila ovat esimerkkejä tällaisista typensitojakasveista.
Usein vielä maaperässä saattaa olla siemeniä ja juurakoita valmiina, joista kasvu lähtee käyntiin, kun olosuhteet kasvulle täyttyvät.
Ilmoita asiaton viesti