Luonnollinen vety maaperässä uusiutuu kertakuokkaa enemmän kuin mitä vetyä käytetään

Vetyä voi olla syvällä maaperässä enemmän kuin on osattu kuvitellakaan. Sitä ei vain osattu etsiä, koska vetykaivot eivät sijaitse samoissa kerrostumissa maaperässä öljy- ja kaasuesiintymien kanssa.

Vedystä voidaan tehdä lannoitteita, polttoaineita raskaalle liikenteelle ja sitä voidaan käyttää terästeollisuudessa.

Halvin vety saadaan tällä hetkellä Länsi-Afrikan Malin valtiossa sijaitsevista vetykaivoista.

”Tällä hetkellä Malin kaivot voisivat tuottaa vetykaasua 50 sentillä kilolta, mikä on kymmenesosa aurinko-, tuuli-, geotermisen tai muun vihreän energian elektrolyysillä syntyvän vedyn hinnasta.”

Vedyn käsittely ei ole yksinkertaista, koska se ei pysy metallitankeissa, eikä valmista infrastruktuuria ole olemassa vedyn kuljetukseen ja säilöntään.

Vetyä käytetään tällä hetkellä 90 miljoonaa tonnia vuodessa.

https://www.science.org/content/article/hidden-hydrogen-earth-may-hold-vast-stores-renewable-carbon-free-fuel

Silti peräti puolet maailman ennustetusta energiantarpeesta on edelleen vaikea vähentää hiilestä siirtymällä sähköön, sanoo Massachusetts Institute of Technologyn energiajärjestelmien tutkija Dharik Mallapragada: ”Siinä tulee vety kuvioihin mukaan.” Hän näkee, että vedyllä voi korvata hiilivetyjä raskaissa ajoneuvoissa, joihin ei akkuja voi soveltaa: kuorma-autot, laivat ja ehkä jopa lentokoneet, jotka kaikki pystyvät käsittelemään suurempia säiliöitä ja tulevat toimeen vähemmillä tankkausasemilla. Toinen todennäköinen markkina-alue on terästeollisuus, joka vaatii korkean lämpötilan polttoa. Ja tämän päivän vedyn päämarkkinat – sitä tarvitaan esimerkiksi ammoniakkilannoitteiden valmistukseen – jatkavat kasvuaan nykyisestä 90 miljoonasta tonnista vuodessa.