Maailman luonnollisin asia
Noin puolet teollisuuskauden CO2 päästöistä on mennyt meriin.
Toinen puoli päästöistä on jäänyt pyörimään maaekosysteemeissä, kasvillisuudesta, maaperähiilenä ja ilmakehässä.
”Johdanto
Liuenneet orgaaniset aineet (DOM) meressä ovat suuri pelkistetyn hiilen (662 GtC) allas, joka liittyy ilmakehän hiilidioksidiin fotosynteesin ja hengityksen biologisten prosessien kautta1. Mikro-organismit ovat runsaimmat meren orgaanisen aineen tuottajat ja kuluttajat, ja bakteereilla on hallitseva rooli DOM:n2 kulutuksessa ja muutoksessa.
DOM:n kemiallinen koostumus ja biologinen reaktiivisuus muuttuvat mikrobien käytön ja käsittelyn aikana, jolloin tuloksena on pieniä liuenneita molekyylejä (<10 kDa), jotka ovat erittäin vastustuskykyisiä mikrobien muutoksille ja kulutukselle3. Tämän kestävän DOM:n mikrobien tuotanto edistää merkittävästi hiilen sitomista meressä, prosessia, jota äskettäin kutsuttiin mikrobihiilipumpuksi3,4.”
https://www.nature.com/articles/ncomms7711
Maailman valtamerten alkutuotanto kilpailee maaperän kanssa42. Valtamerten auringon valaisemat pintavedet ovat erittäin tuottavia, ja suurin osa fotosynteesissä sitoutuneesta hiilestä remineralisoituu ylempien valtamerten bakteerien ja muiden mikro-organismien toimesta43. Pieni osa bakteerien käyttämästä orgaanisesta hiilestä pakenee nopeaa remineralisaatiota ja näkyy hitaasti kiertävänä säiliönä liuenneita molekyylejä, jotka ovat kemiallisesti monimutkaisia. Mikrobihiilipumppukonsepti viittaa siihen, että labiilin DOM:n ”peräkkäinen ja ehkä toistuva käsittely” johtaa kestävän DOM:n3,4 muodostumiseen. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat, että eksometaboliiteilla, joita bakteerit vapauttavat suoraan labiilien substraattien käytön aikana, voi olla luontaisia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä vastustuskykyisiä hajoamiselle. Meren DOM:iin kerääntyvien kemiallisesti monimutkaisten ja hitaasti kiertävien metaboliittien bakteerituotanto tapahtuu paljon lyhyemmässä ajassa kuin valtamerten sekoittuminen44. Näin ollen näiden pysyvien molekyylien tuotannon odotetaan heijastavan tarkasti alkutuotannon muutoksia, ja meribakteerien hiilen sitomisen tehokkuus mikrobi-hiilipumpussa voi olla samansuuruinen kuin hiukkasvirta syvänmeren sedimentteihin45. DOM:n huomiotta jättäminen nopeasti reagoivana hiilivarastona vääristää mallilaskelmia valtameren kapasiteetista ilmakehän CO2:n sitomiseksi. Systeemisiä lähestymistapoja tarvitaan ymmärtämään monimutkaisia biologisia vuorovaikutuksia, jotka säätelevät hiilen sitoutumista, remineralisaatiota ja sitoutumista valtameressä. Epätasapaino hiilen sitoutumisen ja uudelleenmineralisoitumisen biologisten prosessien välillä on hallinnut hiilen sitomista ja muokannut ilmakehän koostumusta läpi elämän maapallolla. Bakteerit ovat näiden prosessien avaintekijöitä, ja näyttää siltä, että niillä on myös tärkeä rooli hiilen sitomisessa tuottamalla erilaisia ja monimutkaisia liuenneita molekyylejä, jotka voivat säilyä vuosituhansia.
Tämä on uuden tutkimustyön tulosta. Ruotsalaisen kemisti Arrheniuksen aikoihin ei vielä ymmärretty asioita, kuviteltiin teollisuuskauden kasvavien CO2 päästöjen jäävän ilmakehään. Teollisuuskauden CO2 päästöt pysyivät ilmakehässä noin 5 – 7 vuotta hävitäkseen hiilinieluihin. Näin se tiede edistyy, tiede ei koskaan asetu.
Tutkijat kuten amerikkalainen Eunice Newton Foote sekä irlantilainen John Tyndall tutkivat CO2:n ominaisuuksia jo hieman ennen ruotsalaista Svante Arrheniusta, mutta britti insinööri Guy Callendar tajusi ensimmäisenä yhdistää ilmakehän kohonneen CO2-pitoisuuden ilmaston lämpenemiseen ja kirjoitti havainnostaan vuonna 1938. Callendar näki ilmaston lämpenemisen positiivisena asiana, koska se hänen mukaansa, viivytti tappavien jäätiköiden paluuta.
Eräs Roger Revelle tiimeineen päätyi 1950-luvun puolivälin tienoilla ”puolihuolimattomien” tutkimustensa perusteella sellaiseen johtopäätökseen, että valtameret eivät ehkä imuroisi CO2:a aivan siinä määrin kuin mitä oli aikaisemmin yleisesti oletettu. Ja voilà näin oli edetty tieteessä taas pykälän verran eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on empiiristä näyttöä, että meret ja merten hiilipumput toimivat ilmaston tasapainottajana. 😉
https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abn0035
”JOHDANTO Valtameren liuenneen orgaanisen aineen (DOM) altaassa on yhtä paljon hiiltä kuin ilmakehässä hiilidioksidia, ja suurin osa valtamerissä liuenneesta orgaanisesta hiilestä (DOC) vastustaa biologista hajoamista vuosituhansien ajan (1), mikä edistää ilmaston vakautta.”
Ilmoita asiaton viesti
Heureka, viimeinkin on tajuttu, että valtamerien CO2-pitoisuuden täytyy olla korkeampi kuin joskus aikaisemmin koska ilmakehän CO2-pitoisuuskin on kohonnut, siis osapaineen johdosta ja tasapainon vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Uusitalolle.Yleisintä lähestymistapaa voitaisiin kutsua ”puskurikertoimeen” perustuvaksi arvioinniksi tai CO2 -vaihdon puskuroimiseksi ilmasta meriveteen, joka tunnetaan myös nimellä ”Revelle-tekijä” (Revelle ja Suess, 1957). Revelle-kertoimen arvo on noin 14 korkean leveysasteen vesillä ja noin 10 päiväntasaajan vesillä. Puskurikerroin 10 tarkoittaa, että hiilidioksidin 10%: n lisäys voi lisätä vain 1% valtameren hiilen kokonaismäärästä. Tämä lähestymistapa on johtanut siihen, että eri tutkimusten mukaan merien absorbointimäärä vaihtelee välillä 2,3- 3,0 GtC vuodessa. IPCC:n referoimissa hiilenkiertomalleissa sovelletaan puskurikerroinrajoitusta.
IPCC:n referoimien hiilenkiertomallien mukaan meret absorboivat pohjoisella merialueella vuosittain n. 90 gigatonnia (GtC) hiilidioksidia hiileksi laskettuna ja vapauttavat suurin piirtein saman määrän trooppisella merialueella.
Se tyhmä kysymys on, että miten on mahdollista, että ilmastoeliitin mukaan on yhtä aikaa mahdollista, että meret absorboivat 90 GtC vuodessa ja toisaalta merien nettoabsorptio on vain max. 3 GtC vuodessa? Revelle-tekijää sovelletaan vain siellä kylmällä merialueella, joka perustuu ilmakehän CO2:n osapaineeseen.
Ilmoita asiaton viesti
No melko hyvin Revelle päätteli kaikki nuo asiat Scrippsin valtameritutkimusinstituutissa Kaliforniassa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten hän selitti tämän ristiriidan 90 GtC per vuosi ja 3 GtC per vuosi, vai ummistiko hän silmänsä niin kuin sinäkin?
Ilmoita asiaton viesti
Oman hiilenkiertomallini mukaan kumulatiivinen fossiilisen CO2:n määrä, jonka ihmiskunta on polttanut, on ollut vuoteen 2021 mennessä 462 GtC, ja se on jakautunut seuraavasti: ilmakehä 70 GtC, valtameret 255 GtC ja kasvillisuus 169 GtC.
Noin 1950-luvun puolivälissä saakka kasvillisuus muuttui kumulatiivisesti laskien hiilensitojaksi, ja sen jälkeen kasvillisuus on ruvennut sitomaan yhä enemmän hiiltä. 1970-luvulta alkaneet satelliittimittaukset osoittavat maapallon vihertyneen selvästi.
Radiohiilen viipymäaika ilmakehässä on 16 vuotta eli se poistuu kokonaan ilmakehästä n. 64 vuodessa ja tämä vastaa antropogeenisen CO2:n tapausta. Sen sijaan nykyisen kokonaishiilidioksidin lasku tasolle 280 ppm kestää saman verran kuin sen kasvu tähän päivään mennessä eli n. 270 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Olette siis sitä mieltä, että ilmakehän CO2-pitoisuus lähtee automaatilla putoamaa alaspäin vaikka sitä tupruteltaisiin ilmakehään miten paljon tahansa, koska tämän osapaineen vaikutus on tietenkin vain yhdensuuntaista eli aiheuttaa hiilidioksidin imeytymisen valtameriin, mutta ei sen vapautumista valtameristä ja tämä sykli jossa pompitaan on 270 vuotta? Mikäli näin niin ei hyvä koska vaarana on tällöin tappavien jäätiköiden paluu nimittäin jos se pitoisuus ei lähdekään uuteen nousuun kun on päästy takaisin 280 ppm tasolle vaan jatkaakin itsepintaisesti laskuaan koska kylmiin vesiin sitä CO2:a imeytyy kuulemma vieläkin paremmin. Unohtuikohan tässä nyt jotain 🥴
Ilmoita asiaton viesti
Juu, en taida nyt syvällisemmin kertoa, että mitä kaikkea hiilen osalta tapahtuu, kun jääkausi etenee. Mutta mainitsen nyt tuon ”tissuepumpun”, joka on merten hiilipumpuista se joka määrää alarajan ilmakehän hiilidioksidille.
Eli typensitojabakteerit lopettavat toimintansa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskiessa ~ 190 ppm:ään. Kun kasviplanktonit eivät saa typpeä, ne kuolevat, eivätkä kuluta enää CO2:ta ilmakehästä, jolloin mikrobit hajottaa kasviplanktonit takaisin hiilidioksidiksi ilmakehään.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä arviot, että antropogeeninen hiili ilmakehästä häipyy 64 vuodessa ja kokonais-CO2-kertymä 270 vuodessa edellyttävät tietysti, että antropogeeniset ja fossiiliset CO2-päästöt loppuvat kokonaan. Siis teoreettinen tapaus, mutta se on yleinen oletus esimerkiksi IPCC:n poistumisajoissa, jotka ovat 10 000 vuotta tai enemmän. Eihän antropogeeninen CO2 mihinkään häivy, jos sen polttoa ei lopeteta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin se menee.
Taitaa tuo C12 häippästä ilmakehästä vielä nopeammin.
Nyt todellakin puhutaan jo empiirisestä näytöstä MCP:n (mikrobihiilipumppu) osalta, eli ei ole enää kysymys hypoteesista, kuten monet IPCC:n hiilenkiertoon liittyvät väittämät ovat.
Vastaavasti maaperän humus toimii pitkäikäisenä hiilivarastona. Suomessa, Helsingin yliopistossa, maaperäkemian laitoksella emeriittaprofessori Helinä Hartikaisen johdolla humustutkimuksia vietiin eteenpäin.
Valitettavasti humusta syntyy hitaasti. Sen vapauttaminen tapahtuukin sitten jo nopeammin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Mitenköhän on mahdollista, että viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nyt ilmakehässä olevan CO2:n sisältämän hiili-12 (C12) isotoopin eli ns. kevyen hiilen pitoisuus suhteessa hiili-13 (13C) isotoopin eli ns. raskaan hiilen pitoisuuteen on noussut? Meinasi unohtua mainita, että epäorgaanisten aineiden jota on mm. tämä 13C liukoistuminen on kuulemma tehokkaampaa suhteessa orgaanisiin aineisiin kuten on esim. tämä 12C. Pitäisi vissiin saada aikaan muutamat todellakin kunnon tulivuorenpurkaukset, että asettuisivat nämäkin pitoisuudet taas tasapainoon.🤥
EDIT:
Noiden CO2:n sisältämien eri isotooppien suhteista voi halutessaan lukaista klikkaamalla oheista linkkiä: ”Science for Kids”. Nyt kun em. Revelle tutki juurikin ja etupäässä näitä ydinskeida-juttuja niin niihin kannatta ehkä vielä palata ja tsekata mitä hän havainnoi asiasta pintavesien osalta, kun jenkit olivat tehneet ns. nuclear syvyyspommitestin. Asia on siinäkin mielessä varsin mielenkiintoinen nimenomaan radioaktiivisen hiilen osalta (14C), koska Putinin pelätään teettävän ydinkokeen mahdollisesti Barentsinmerellä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi kysyä mittausten ajankohtaa.
https://gml.noaa.gov/ccgg/isotopes/c13tellsus.html
”Tämä laskee ilmakehän δ13C:tä jokaisen vuoden syksyllä ja talvella, koska kasveista vapautuva hiilidioksidi on suhteellisen runsaasti 12C:tä, mikä pienentää ilmakehän suhdetta 13C:sta 12C:een. Tietenkin vuodenajat ovat päinvastaisia pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla, joten miksi näiden kahden pallonpuoliskon trendit eivät kumoa toisiaan? Vastaus on yhtä helppo kuin katsoa maapalloa. Pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon enemmän maata ja paljon enemmän maaeliöstöä, joten keskimäärin δ13C ja CO2 muuttuvat ympäri maailmaa pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikojen mukaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Eli nyt onkin siis kyseessä Pohjoinen vs. Etelä eikä Itä vs. Länsi ottelu?
Ilmoita asiaton viesti
Osapuilleen!
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit vissiin vahingossa liittää suomennoksen sen artikellin alkuosasta jossa kerrotaan: ”13C:n suhteellinen osuus ilmakehässämme laskee tasaisesti ajan myötä. Ennen teollista vallankumousta ilmakehämme δ13C oli noin -6,5‰; nyt arvo on noin -8‰. Muista, että kasveilla on vähemmän 13C suhteessa ilmakehään (ja siksi niillä on negatiivisempi δ13C-arvo noin -25‰). Useimmilla fossiilisilla polttoaineilla, kuten öljyllä ja hiilellä, jotka ovat muinaisia kasvi- ja eläinperäisiä materiaaleja, on sama δ13C-isotooppisormenjälki kuin muilla kasveilla. Vuotuinen trendi – ilmakehän δ13C:n yleinen lasku – selittyy hiilidioksidin lisäämisellä ilmakehään, jonka täytyy olla peräisin maanpäällisestä biosfääristä ja/tai fossiilisista polttoaineista. Itse asiassa tiedämme Δ14C-mittauksista, inventaarioista ja muista lähteistä, että tämä lasku johtuu fossiilisten polttoaineiden päästöistä, ja se on esimerkki Suess-ilmiöstä.”
Ilmoita asiaton viesti
No, olen itsekin samoilla linjoilla, lukujenkin osalta.
Mikäli paneudut lisää lukuihin, huomaat, että Ollila on lukujen osalta oikeassa. Eli IPCC:n väitteiden mukaan (100 % antropogeenista jne.) nykyinen permille-arvo -8‰ ei riittäisi alkuunkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lukeeko niissä IPCC:n raporteissa jossain kohtaa:” 100% anthropogenic ect.” tai vaihtoehtoisesti vaikkapa: ”Rise of atmospheric CO2 concentration is 100% caused by anthropogenic ect.” and if it’s so, do they lie? Vai onko niin, että nämä liukoisuuspumput ovat alkaneet käydä hieman ylikierroksolla kun nyt tiedämme epäorgaanisen hiilen paremman liukoistumisen suhtessa orgaaniseen hiileen? Jäljelle jää vain yksi ainoa kysymys eli mistä se ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu johtuisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää ehkä mennä niihin vanhempiin IPCC:n raportteihin kurkkimaan.
”The increase in CO2 in the atmosphere as a result of human activity (IPCC, 2013) is causing the ocean to become both warmer (Levitus et al., 2000) and more acidic (Caldeira & Wickett, 2003; Royal Society, 2005) and there is an urgent need to understand how ecosystems and global biogeochemical cycles will respond.”
Ilmoita asiaton viesti
So now the question is what was the response and what it will be in the near future.
Ilmoita asiaton viesti
On näyttöä siitä, että kohonneet liuenneet CO2-pitoisuudet helpottavat fotosynteesiä ja vaikuttavat DOM:n vapautumiseen kasviplanktonin avulla (Riebesell, 2004).
Äskettäiset kokeet, joissa käytettiin mesokosmoosia arktisilla vesillä, osoittivat lisääntynyttä DOC-tuotantoa kasviplanktonilla, joka on kasvatettu kohotetussa CO2:ssa (Engel et al., 2013).
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasviplanktonin ekologiaan on nyt tehty riittävästi työtä, jotta voidaan tehdä joitain laajoja yleistyksiä, joita voidaan käyttää hypoteesien luomiseen tulevaa työtä varten. Kaiken kaikkiaan tuleva valtameri on lämpimämpi, happamampi ja kerrostuneempi kuin se on tällä hetkellä. Lisääntynyt kerrostuminen johtaa heikompaan ravinteiden tarjontaan valoalueelle. Nämä rasitukset (kohonnut lämpötila, happamoituminen, korkea valo ja vähäiset ravinteet) aiheuttavat kasviplanktonin vapauttavan enemmän DOM:ta ympäröivään veteen vuotojen ja eritteen aiheuttamien prosessien yhdistelmän avulla (kuva 6). Lisäksi vähäravinteiset, kerrostuneet olosuhteet valitsevat pienen kasviplanktonin, joka pyrkii vuotamaan suuremman osan orgaanisesta hiilestään ympäröivään veteen. Siksi oletan, että suurempi osa kasviplanktonin kokonaistuotannosta vapautuu ympäröivään veteen DOM:na, kun pinnan valtameri lämpenee ja muuttuu happamammaksi. Tällä on vaikutuksia koko meren hiilikiertoon: mahdollisesti vähemmän orgaanista ainetta on saatavilla metatsoonilaiduntajille ja niiden saalistajille, enemmän orgaanista ainetta kulkee mikrobien ravintoverkkojen läpi ja biologisen hiilipumpun tehokkuus vähenee, koska vähemmän POC:ta viedään eufoottisilta ja mesopelagisilta vyöhykkeiltä syvälle merelle.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09670262.2013.875596
https://www.tandfonline.com/na101/home/literatum/publisher/tandf/journals/content/tejp20/2014/tejp20.v049.i01/09670262.2013.875596/20140325/images/large/tejp_a_875596_f0003_b.jpeg
Ilmoita asiaton viesti
Suoraan sanoen onnetonta kirsikanpoimintaa ja olemattomiin oljenkorsiin takertumista. Mikä onkaan se seuraava askel, ryhtyä viljelemään valtameren pintakerroksissa sinilevää, ovat kuulemma kovia imemään CO2:a jolloin saataisiin fossiilisia polttoaineita polttamalla ilamakehään vapautettua CO2:a hieman vähenemään ja happea tilalle?
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuosituhannen aikana on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaihdellut ilmakehän lämpötilan mukana enemmän kuin jääkairanäytteet antavat ymmärtää.
Vuonna 1924 alkoi moderni aurinkomaksimi, joka päättyi 2008. Lisäksi aurinko paistoi kirkkaammin kuin 9000 vuoteen (Sami Solanki, Max Planck institute). Toinen vaikuttava tekijä on ollut perättäisten tulivuorenpurkausten puuttuminen, jolla on ollut vaikutusta merten lämpenemiseen.
Joten ilmakehän hiilidioksidipitoisuus 420 ppm on kai hyvin linjassa aikaisempien pitoisuuksien kanssa, kun vielä huomioi pienen hyödyllisen vaikutuksen ihmisen toimesta.
”ABSTRAKTI
Hautautuneen Tsugan hetero-
phylla-neulaset paljastavat merkittävät sadan vuoden mittaiset ilmakehän hiilidioksidivaihtelut viime vuosituhannen aikana. Tietue sisältää neljä hiilidioksidin minimiä, joiden arvo on 260–275 ppmv (n. A.D. 860 ja A.D. 1150, ja vähemmän näkyvästi, n. A.D. 1600 ja 1800). Vaihtelevia CO2-maksimiä, 300–320 ppmv, on läsnä paikoillaan A.D. 1000, A.D. 1300 ja ca. A.D. 1700. Nämä hiilidioksidin heilahtelut ovat samansuuntaisia maanpäällisen ilman lämpötilan muutosten kanssa samoin kuin meren pinnan lämpötilan vaihtelut Pohjois-Atlantilla. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset tukevat käsitystä esiteollisuuden ilmakehän hiilidioksidin ja ilmaston jatkuvasta kytkeytymisestä.”
https://www.researchgate.net/publication/46653974_Atmospheric_CO2_Fluctuations_during_the_Last_Millennium_Reconstructed_by_Stomatal_Frequency_Analysis_of_Tsuga_heterophylla_Needles
Ilmoita asiaton viesti
ResearchGate on tunnetusti luotettava lähde jossa julkaistavat artikkelit vain sattuvat olemaan kovin usein non peer reviewed -skeidaa, mutta jos samalla sivulla liittymättä edes ao. artikkeliin vain vilahtaakin nimi Willie $oon niin morjens!
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se uskovilla usein on.
Toinen selitys on, että neulastutkimus ei ole valtavirtaa. 😃
Kun kuitenkin 280 ppm on se mitattu luku jääkairanäytteistä mistä lähdetään hiilidioksidin osalta.
Kuinkahan monta vertaisarviota on nuo tutkimukset läpäisseet. Onko kukaan perehtynyt diffuusioon tai mikrobien toimintaan jääkuplien sisällä, mistä nuo näytteet on kerätty. Miksi muuten pakastimessa on – 18 °C, eikä – 17 °C.
Mitähän mikrobit kuluttavat kun ravinteita ei ole saatavilla, kuten jäätiköissä vähemmän on.
😮
Ilmoita asiaton viesti
Diffuusion merkitys CO2:n osalta on väännetty eräälle epäilijälle rautalangasta tämän ihmetellessä, että mitenkähän em. kaasun joka on ilmaa raskaampaa on mahdollista nousta troposfäärin yläosiin leijumaan. Myöskin pystyvritausten osuus prosessissa on tullut selvitettyä. Myös CO2 Ice Core dataan on tullut tutustuttua.
Ilmoita asiaton viesti
No en epäile erityisemmin mitään noista asioista, kysympähän nyt vaan, että onko Global Warming potential tuttu termi.
Asiasta on nyt luentoja meneillään.
https://www.icsf.ie/lecture-series
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kyllä Global Warming Potential (GWP) on tullut vastaan.
EDIT: I checked out the article behind your link and surprised, the worst bullshit I’ve ever read, especially that related to methane. It took me a while before I realized that it wasn’t meant to be a joke. William Happer’s name popped up from the text into my eyes explaining everything. Doesn’t that fucker understand to die even yet, he’s one of the worst type of climate criminal ever.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kysymys suhteesta 12C/13C on sen verran monimutkainen, että useimmat ilmastotutkijatkaan eivät ole kuulleet sen mittausyksikön Permille-arvoa, että sellainen on ylipäänsä ja mikä se on ilmakehässä vaikkapa viime vuonna. Syy on se, että se on niin pahasti pielessä IPCC:n raportissa, että siitä vaietaan.
Täällä kattava kirjoitus tammikuulta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/hiilenkiertomallien-vertailu-yksinkertaisilla-laskutoimituksilla/
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä tuoda permille-arvon laskentaa esille. Itse olen perehtynyt tuohon laskentaan, enkä anna ristiriitaista tietoa tältä osin blogeissa, toisin kuin täällä monet muut.
Jos hiilenkiertoa kommentoi ja väittää, että antropogeenisestä hiilestä aiheutuu nousu 280 ppm => 420 ppm, olisi syytä tutkituttaa pääkoppaa tai lakata uskomasta IPCC:n väitteitä hiilenkierrosta. (Hiilidioksidin kasvulle ilmakehässä on olemassa kaksi teoriaa. Ensimmäinen, jonka voimme nimetä Salbyn malliksi, lähtee siitä, että ihminen on vastuussa 15 % ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidista. Toisen, Bernin mallin mukaan ihminen on vastuussa 100 %, lisäyksestä.
IPCC käyttää Bernin mallia.)
Ilmoita asiaton viesti
Niin ettäkö promille (per mille) olisi jotenkin vähemmän tunnettu asia, sehän nyt on jokaisen puistokemistinkin toinen pääasiallisesti käyttämistä mittayksikköistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jenkeissä ei ole lämmennyt 17 vuoteen lainkaan ”erämaissa” joissa ei mittarien lähellä ole minkäänlaista UHI haittaa.
http://www.lavoisier.com.au/articles/climate-policy/science-and-policy/No-Warming-in-US.pdf
Ilmoita asiaton viesti
On taitanut jopa viiletä. Kun näin oli, piti alkaa puhumaan global warming instead.
Muistaakseni NASAn operaatio.
Ilmoita asiaton viesti