Maapallo on vihertynyt nopeasti
Maapallo on myös lämmennyt viimeisten 300 vuoden aikana nopeasti.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas kävi Joulun tienoilla puhumassa Turun tuomiokirkossa ilmaston nopeasta lämpenemisestä. Että vaikka asia on monimutkainen, me voimme vaikuttaa siihen vielä, mutta tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä.
Tiede on selvittänyt, että lämpeneminen olisi ollut vieläkin nopeampaa, ellei maapallo olisi myös vihertynyt, joka hillitsee lämpenemistä.
https://www.nasa.gov/feature/greening-of-the-earth-mitigates-surface-warming
[Science Advances -lehdessä julkaistu uusi tutkimus, jonka otsikkona on ”Maan vihertymisen biofysikaaliset vaikutukset, joita suurelta osin kontrolloi aerodynaaminen vastus”, kertoo, että koko maan pinta olisi ollut paljon lämpimämpi ilman viime vuosikymmeninä lisääntyneen viherpeitteen jäähdytysvaikutusta. Tutkimuksessa käytettiin NASAn MODIS-antureiden ja NCAR:n huippuluokan numeerisen maajärjestelmän mallin korkealaatuista satelliittidataa.]
Luonnon korjaavat toimenpiteet ovat siis toimineet.
Kun oletettavasti lämpö ja lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidi (CO2) ovat planeetan vihertymisen takana, olisi loogista pyrkiä saamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua taittumaan, lisäämällä maaperän hiilipitoisuutta.
Pohjoisen alueen maaperä jo luontaisesti sitoo hiiltä, mutta haasteena on saada maailmanlaajuisesti maaperä sitomaan hiiltä. Tästä on tehty ”4 per mille to soil” -aloite Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016706117300095?via%3Dihub
”Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisten ihmisen aiheuttamien C-päästöjen ja kokonais-SOC-kannan suhde (8,9/2400), tuloksena on arvo 0,4% tai 4 ‰ (4 promillea) (kuva 1). SOC:n lisäämistä on ehdotettu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lisää hyötyä maaperän rakenteen ja olosuhteiden parantamisesta (Lal, 2016).”
Onhan se vihertynyt ja homma jatkunee. Linkin kuvaa 2. kyllä vähän ihmettelen, kun sen mukaan Suomessa, Lappia myöten, olisi hiiltä maaperässä paljon enemmän kuin Keski-Euroopassa.
Kuitenkin meillä maaperän sähkönjohtavuus on vain n. sadasosa siitä, mitä on Keski-Euroopassa. Olen ymmärtänyt, että syynä on eloperäisen maan paksuusero. Toki johtavuus vaihtelee meilläkin reippaasti erityisen huono se on kallioisilla alueilla. Myös Norja on kuvassa samassa sarjassa Suomen kanssa, vaikka sen vuoriston heikko johtavuus on aiheuttanut sen, että pienjänniteverkkoa ei ole ollenkaan maadoitettu, kuten meillä on tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näistä asioista ole annettu oikeata tietoa, vaan on piilotettu suomalaisilta, poliittisista syistä
😯
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0038071721004041#undfig1
”SOC:n kerääntymistä tundran ekosysteemeihin säätelee lämpötila eri korkeuksilla, kasvillisuuden koostumus ja fotosyntaattisyötteet lukuisten toisiinsa liittyvien bioottisten ja abioottisten mekanismien kautta, jotka toimivat samanaikaisesti.”
Ilmoita asiaton viesti
Turve on tietysti meillä se varsinainen maperän hiilivarasto, mutta ei sitäkään juuri ole Norjassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiili varastoituu mineraalipitoiseen maaperään pitkäaikaisesti ja tietysti viileämmällä ilmastolla on vaikutusta hiilen pysyvyyteen maaperässä.
Norja on saanut tasoitusta hiilestä muuten karummissa olosuhteissa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja merenpohjassa. He voivat sitä myydä, mutta me emme omaamme.
Ilmoita asiaton viesti
Joku on jossain kirjoittanut, että Suomella on enemmän energiaa turpeessa kuin Norjalla öljyssä.
No meillä turvevarat säilyvät, ja lisääntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Maapallo tietenkin vihertyy nopeasti, koska fossiilisien polttoaineiden käytön seurauksena ilmakehän hiilidioksiditaso nousee nopeasti. Hiilidioksidi on kasvien ravinne.
Viite:
https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-atmospheric-carbon-dioxide
Ilmoita asiaton viesti
Uusi tutkimusalue koskee maaperän mikrobitoimintaa.
Mikrobitoiminta kun on vilkasta maaperässä, ne mikrobit myös kuolevat ja kuollessaan ne säilövät hiiltä maaperään.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/gcb.14781
”Elävien mikro-organismien erittäin dynaamisen hiilikierron ymmärtäminen maaperässä antaa perustan ymmärtää kuolleen mikrobimassan pitkäaikaista säilymistä, mikä vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidin hallintaan ja maatalouden tuottavuuden hallintaan. Tämä on alue, joka vaatii kiireellisesti lisää tutkimusta asiaankuuluvien mallien parantamiseksi ja johtamiskäytäntöjen ja -politiikkojen kehittämiseksi, erityisesti nykyisessä skenaariossa, jolloin mikrobiprosessit alkavat sisällyttää mallinnukseen (Blaser et al., 2016; Reid, 2012; Wieder , Bonan ja Allison, 2013). Näin ollen tämä työ on tarkoitettu ennakoivaksi kutsuksi liittyen kuolleen mikrobimassan tärkeään rooliin maaperän hiilen stabiloinnissa.”
Ilmoita asiaton viesti
Lienet tämän jo bongannut. Aivan mieltä kihelmöivää luettavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12232763
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä tieto, kiitos!
”Kaisa Kinnari ylistää jalostamattomien lajikkeiden ravinnearvoja. Päätelmä ravinnerikkaudesta lähtee siitä, että alkuvehnäkasveilla on uusia lajikkeita syvemmät juuret. Sen ansiosta ne saavat maaperästä irti enemmän kivennäisaineita.”
Tuossa visuaalinen kuvaus.
https://media.nature.com/lw800/magazine-assets/d41586-021-00737-1/d41586-021-00737-1_18989250.png
Ilmoita asiaton viesti
Pongasin ihan saman asian
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hyvä esimerkki!
Suomessa on asiaan liittyvää kumulatiivista osaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Onko siis niin että sitä parempi mitä enemmän kasvi kasvaa juurineen maan alla – sekä ravintoarvon että hiilensidonnan kannalta.
Ja että mitä enemmän kasvit pystyy sitomaan maaperän hiiltä niin sitä parempi on maaperä myös sitomaan sitä. Jolloin kasvi kierrättää hiiltä enemmän maaperän kautta kuin maanpäällisen kasvuston kautta.
Jolloin sillä mitä teemme maanpäälliselle kasvustolle on sitä vähemmän merkitystä hiilensidonnan kannalta mitä paremmin maaperä sekä sitoo että kierrättää hiiltä.
Kysyn kun tuo on vain päättelyäni.
Ilmoita asiaton viesti
No näistä asioista ei ole täyttä varmuutta.
Mutta USA:ssa kehitetään (Howard Hughesin rahoilla) ravintokasveja geenimanipuloimalla sellaisiksi, joilla on 40 % juurta, 20 % olkea ja 40 % tähkää.
Jotakin jo tiedetään ja tutkimus etenee.
”Ihmisen toiminnan seuraukset globaalille ilmastolle ovat edelleen epävarmat, osittain johtuen rajallisesta ymmärryksestämme maaperän hengityksestä ja sen edustuksesta maapallon systeemimalleissa. 38 – 40 Mikrobien vaikutuksista ilmastonmuutoksen kautta hiilen kierto takaisinkytkennät ovat kaukana yksinkertaisesta, vaikeuttaa suorat ja epäsuorat vaikutukset ja vuorovaikutukset muiden tekijöiden 41 (myös tarkistetaan Bardgett et ai. 42 ja Singh et ai. 43 ).
Esimerkki yksinkertaistettu suoraan positiivisen palautteen ilmaston lämpenemiseen on, että mikrobien toimintaa, ja sen vuoksi orgaanisen hiilen hajoaminen ja CO2 vapautuu hengityksestä, voi kiihtyä vasteena lämpötilan nousulle. 11 , 44 – 50 Maapallon alueella tehtyjen kenttähavaintojen analyysit osoittavat yhteyden lisääntyneen maasta tulevan hengitysvirran ja kohonneiden lämpötilojen välillä. 51
On todisteita (tarkastettu Six et al. 122) ehdottaa, että sienien ja bakteerien suhteellinen runsaus voi olla tärkeä, kun maaperään, jolla on korkea sieni/bakteeri-biomassasuhde, muodostuu vakaampaa hiiltä.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4283042/table/tbl1/
Ilmoita asiaton viesti
Mutta eikö esiin nouse tuosta leipomojutustakin – ettå kasvien kehitys olisi keskittynyt maanpäällisiin osiin ja maaperäosuus hoidettaisiin luokkaa lannotteilla.
Ja että kuinka paljon pitääkin palata vanhaan ja kuinka paljon kehittää uutta.
Että noissa vanhoissa lajikkeissa sekä kasvit että maaperä olisivat sellaisia kuin ne ovat keskenään kehittäneet ilman ihmiskättä.
Että jospa palattaisiin luonnon peukalointipolkua monimuotoisuushengessä takaisinpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Paikallista osaamista pitää aina kunnioittaa.
Se on se opetus mikä on nyt selvinnyt, on sitten kyse maanviljelystä tai metsittämisestä.
Afrikkalaisilla on paljon tietämystä omista olosuhteista, mistä meillä ei voi olla kuin aavistus.
Sanottiin, että USA meni Syyrian sodan alkuvaiheisiin mukaan vain sen takia, että sai pelastettua Syyrian rajoilta alkuvehnän, jonka satoa Hessenin kärpänen ei pysty tuhoamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se että onko se paikallinen ymmärrys monimuotoisuuden mukaista fai tuhoavaa on toinen juttu jota ei paikallisuus takaa.
Kasvillisuusluonto on omansa ja ihminen omansa. Eikä ihminen oli se paijallinen tai globaali oje ollut kuin löhinnä tuhoksi luonnon monimuotoisuudelle.
Sitten tuommoiset paikallisleipurit voi kääntää kehitysuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Toistaiseksi suurimmat luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset vaikutukset pidetään pimennossa, koska G7 tai G20 maat ovat olleet vahvasti mukana projekteissa.
Tarkoitan teollista valaanpyyntiä ja tropiikin metsien muuttamista viljelysmaaksi.
Paikallisten ihmisten kehittämä Agroforestry on nyt kuitenkin valtaamassa alaa.
Ilmoita asiaton viesti
En minä pidä minään pienenä monimuotoisuuden tuhon ilmiänä että varpusia ei näe enää. Onhan se nyt varsin laaja ilmiö. Ei se valasnpyynti pahinta luokkaa ole kun se on palautettavissa takaisin.
Minä pitäisin Suomen luonnon monimuotoisuuden murhana avohakkuita vuosikymmeniä joiden jäljet näkyy jokapaikassa kun lentelee google mapsila ympäri suomea.
Ei Suomi pääse ulkoistamaan monimuotoisuustuhoa muiden piikkiin. Siinä ei auta kepun eikä persujen jäsenkirja
Ilmoita asiaton viesti
Varpunen on aika huono lentämään, eli on helppo saalis varpushaukalle.
En tiedä miksi varpuset häipyivät. Pikkuvarpusta on näkynyt.
Valaan ongelmana on alhainen syntyvyys, yksi poikanen joka neljäs vuosi.
Metsienhakkuut ovat yleismaailmallisesti esillä. Pitäisi säilyttää olemassaoleva ja istuttaa uutta.
Suomi nyt ei ole huonoiten pärjännyt tässä suhteessa. Teollisuusmaista taitaa Japani mennä edelle, kun tarkastellaan metsien suhdetta kokonaispinta-alaan.
Ilmoita asiaton viesti