Maaperän mikrobitoiminta ja sienirihmastot maailman pelastus

Mykorritsat elävät symbioosissa kasvien kanssa, kasvit saavat mykorritsalta ravinteita ja kasvit puolestaan antavat mykorritsalle sen tarvitsevia ravinteita.

Kasvit voivat hyötyä mykorritsoista enemmän, jolloin maaperä saattaa jopa köyhtyä. Voi myös olla toisinkin, maaperään kertyy hiiltä ja ravinteita enemmän ja kasvi saa niitä vähemmän.

Metsän mykorritsalta puut saavat ravinteita ja samalla kertyy maaperään tuhatvuotinen hiilivarasto. Eli molemmat sekä kasvit että maaperä hyötyvät metsän sienirihmastoista.

Pellossa muokkaaminen ja keinolannoitus saattavat häiritä sienirihmastojen kasvua. Yleensä hyvä mururakenne maaperässä paljastaa sienirihmaston elinvoimaisuuden.

Miten sitten saadaan toimiva sienirihmasto peltoon? Syväjuuriset heinäkasvit ja laidunnus parantavat maaperän mikrobitoimintaa ja yhdessä sienirihmaston kanssa kerryttävät maaperään humusta, jossa hiiltä on ~ 60 %.

Suomen maatalous oli vielä 1950 luvulle asti pääasiassa terveellä pohjalla ja vesistöt pääasiassa puhtaita, kun eläimet laidunsivat pelloilla ja käyskentelivät järvien ja jokien rannoilla. Peltojen ravinteita ei päässyt vesistöihin, kun maaperässä oli vielä runsaasti humusta, mikä pidätti vettä ja ravinteita itsessään.

 

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu