Mäyrä ei siedä tuulivoimaloita

Vertaisarviointi on suoritettu käytännössä.

Melu toimii stressin aiheuttajana ja yleisen stressimallin mukaan, provosoi tyypillisen stressin vasteen, mukaan lukien sympaattisen autonomisen hermoston ja hypotalamuksen – aivolisäkkeen – lisämunuaisen akselin aktivoitumisen, mikä johtaa verisuonten supistumiseen, kohonneeseen verenpaineeseen, kohonnut syke ja korkea glukokortikoidi kortisolitaso (6, 7). Myös akuutin stressin on havaittu vaikuttavan immuunijärjestelmään lisääntyneillä verenkierrossa esiintyvien tulehdustekijöiden, kuten IL-6 ja IL-1β (8) tasoilla.
Melulle altistumista yön aikana pidetään erityisen vaarallisena (5). Tutkimukset ovat osoittaneet, että melu aiheuttaa öisin täyden valikoiman unihäiriöitä pienistä tiedostamattomista autonomisista häiriöistä, kuten unen vaiheen muutoksista ja
kehon liikkeet täyteen heräämiseen (9-11). Unihäiriöihin on liittynyt muutoksia fysiologisissa
parametreissä, kuten metabolinen ja endokriininen toiminta (12, 13) ja muuttunut immuunipuolustus, kuten lisääntyneet
immunoglobuliinit (14, 15).
Pidemmän aikavälin altistumisen tieliikenteen ja lentokenttien aiheuttamalle melulle on jatkuvasti havaittu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä: verenpainetauti, sydäninfarkti (MI) ja aivohalvaus (1-4). Tuulivoimalan aiheuttama melu ja liikennemelu ovat erilaisia, mikä korostaa tutkimuksen tarvetta mahdollisista sydän- ja verisuoniterveydellisistä vaikutuksista
tuulivoimalan melusta johtuen. Ensinnäkin tuulivoimalan melutasot ovat yleensä alhaiset verrattuna liikennemelutasoon kaupunkialueilla. Tanskassa tuulivoimalat aiheuttavat enint. 44 dB:n melun, kun taas tieliikenteen melussa noin kolmasosa kaikista tanskalaisista asukeista altistetaan yli 58 dB (Lden) meluun. Lisäksi, koska tuulivoimalan äänitehotaso riippuu tuulen nopeudesta, emissiotasot vaihtelevat epäsäännöllisesti (16), kun taas liikenteen melu on yleensä vakiona ja ennustettavissa. Viime aikoina tutkimus, Janssen et al. havaitsi, että tuulivoimalan melu aiheutti suuremman osan ärsyyntyneistä asukkaista kuin liikenteen melu vastaavilla äänitasoilla (16). Lisäksi tuulivoimalamelun aiheuttamaa häirintää havaittiin alhaisemmilla melutasoilla kuin
liikenteen melu aiheutti. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että ärsytys oli alhaisempaa taloudellisesti tuulivoimaloista hyötyä saaneiden asukkaiden keskuudessa (16).
Tuulivoimalameluun on kuitenkin ehdotettu liittyvän unihäiriöitä, stressiä ja yleistä terveyden heikkenemistä,
tulokset ovat epäjohdonmukaisia ​​(17 – 22). Kaikki nämä tutkimukset ovat poikkileikkauksia ja ne käyttävät itse ilmoittamia tietoja unesta, stressistä ja
terveydestä. Lisäksi ne perustuvat yleensä pieneen määrään altistuneita henkilöitä. Jotkut näistä tutkimuksista osoittavat tuulivoimalamelun ja unen, stressin ja terveyden välisen yhteyden esiintyvät vain ärsyntyneissä ihmisissä, kun taas
– mallinnetun/mitatun tuulivoimalamelun ja unihäiriöiden, stressin ja
läheisten tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei häiritse heidän terveyttänsä (18, 21). Yhdessä tutkimuksessa on
tutkittiin yhteyksiä mallinnetun tuuliturbiinin melun ja itse ilmoittamien sydän- ja verisuonisairauksien välillä ja he eivät löytäneet yhtäläisyyksiä (19). Tutkimus oli kuitenkin poikkileikkaus, joka perustui itse ilmoitettuihin sydän- ja verisuonisairauksiin,
henkilöiden lukumäärää, joilla oli sekä sydän- että verisuonisairauksia, ei ilmoitettu, ja tuloksia mukautettiin vain iän mukaan ja sukupuoleen suhteutettuna, ja siksi tätä hypoteesia tulisi arvioida laajemmin, entistä vahvemmin suunnittelussa, mieluiten tulevaisuuden tutkimuksessa,
jota pidetään parhaana suunnitteluna pitkäaikaisen altistumisen terveysvaikutusten tutkimiseksi.
Melun välittömiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitapahtumiin ei käytännössä tutkita, vaikka melun aiheuttamiin riskitekijöihin kuuluu
kohonneen verenpaineen ja tulehduksen uskotaan olevan tärkeitä aivohalvauksen ja MI:n laukaisussa (23, 24).
Äkillisten vaikutusten tutkimiseksi tarvitaan suuria melutasojen päivittäisiä vaihteluita. Toisin kuin liikenteen meluun, tuulivoimalameluun liittyy huomattavaa päivittäistä vaihtelua, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten melualtistus laukaisee sydän- ja verisuonitapahtuman
heti altistumisen jälkeen.
Tanskassa meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia
vaikuttaako tuulivoimalamelu sydän- ja verisuonitauteihin, koska Tanska on ollut
edelläkävijä tuulivoimaloiden perustamisessa ja siksi voimme seurata tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia monien vuosien ajan (Kuva 2), ja toiseksi siksi, että Tanskalla on ainutlaatuiset kansalliset rekisterit, joiden avulla voimme jäljittää osoitteet
kaikista Tanskan kansalaisista vuodesta 1971 lähtien ja kaikista sairaaloista sydän- ja verisuonisairauksien vastaanotot vuodesta 1977 lähtien.

Menetelmät
Altistumisen arviointi
Tanskan energiajärjestö ja Energinet.dk ovat perustaneet rekisterin kaikista Tanskan tuulivoimaloista. Tätä rekisteriä päivitetään kuukausittain, ja se sisältää tietoja kaikista tuulivoimaloista vuodesta 1980, mukaan lukien kunkin tuulivoimalan tarkka sijainti (maantieteellinen koordinaatti), verkkoyhteyden päivämäärä, käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden päivämäärä, valmistaja,
roottorin siipien tyyppi, navan korkeus ja halkaisija. Rekisteri sisältää tietoja noin 5000 toiminnassa olevasta tuulivoimalasta ja 2500 käytöstä poistetusta tuulivoimalasta.

http://www.ft.dk/samling/20131/aktstykke/aktstk.70/pgf/16/spm/4/svar/1112805/1335739.pdf