Merillä on keskeinen vaikutus hiilenkiertoon biologisen pumpun kautta

Mihin kaikki hiili on mennyt, 784 GtCO2 + 831 GtCO2 = 1 615 GtCO2

=> 1 615 GtCO2 / 44 x 12 = 440 GtC

On ollut tiedossa, että merten biologinen pumppu toimii tehokkaammin kylminä kausina. Jääkausina esim. meret ovat imeneet ilmakehän hiilidioksidin alhaiselle tasolle, luultavasti tehokkaan biologisen pumpun avulla. Raja tulee vastaan kuitenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden suhteen ja sen rajan määrittelee ns. tissue pump, eli merten typensitojabakteerit lopettavat toimintansa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskiessa alle 190 ppm, jolloin kasviplanktonit eivät saa typpeä ja kuolevat typenpuutteeseen. Ja kun ei ole kasviplanktonia imemässä ilmakehän hiilidioksidia ja mikrobit hajottavat kuolleet kasviplanktonit ja samalla muuttavat orgaanisen hiilen epäorgaaniseksi hiileksi, joka palautuu ilmakehään ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähtee nousuun.

Nyt on tilanne toisenlainen merten lämmettyä. Biologinen pumppu toimii tehokkaammin lisääntyneen ilmakehän hiilidioksidin ansiosta, mutta myös mikrobitoiminta on vilkasta merten lämmettyä. Ne palauttavat hiilidioksidia ilmakehään.

Kasvillisuus ja maaperä ovat toimineet hiilinieluina, enemmän kuin on tiedetty, paljolti lisääntyneen hiilidioksidin ja lisätyn typpilannoituksen takia.

Maaperän lisääntynyt mikrobitoiminta ja typpilannoite kasvattaa kasveille isommat juuret, mikä lisää maaperän orgaanista ainesta, josta osasta muodostuu pysyvää orgaanista hiiltä.

Ns. Ollilan hiilenkiertomalli näyttää minne antropogeeninen hiili 440 GtC päätyy.

73 GtC ilmakehään (v. 2017),

233 GtC  meriin ja

127 GtC kasveihin, eli yhteensä

433 GtC .

 

EDIT: Blogin kuvassa on symboliikkaa käytetty, keltainen kuvaa vaaraa ja punainen kriittistä tilannetta. Vihreällä pohjalla ympäristöjärjestö on halunnut korostaa omaa agendaa.

Asiaa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Nyt kuitenkin on jo tiedossa, että globaali vihertyminen on tosiasia ja lisääntynyt kasvillisuus hillitsee lämpenemistä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut esiteollisesta ajasta 280 ppm => 420 ppm, eli 140 ppm, joka on hiileksi muutettuna 140 ppm x 2,12 = 297 GtC, josta antropogeenista hiiltä on 73 GtC.

297 GtC on ilmastonmuutoksen kannalta se tärkeä luku. James Hansenin mukaan (Hansen kuuluu ilmastonmuutostieteen merkittäviin tiedemiehiin) raja antropogeeniselle hiilellä on 500 GtC, ja siitä pitää sitoa kasvillisuuteen ja maaperään 100 GtC, jotta voidaan pysyä Holoseenin lämpötilarajoissa.

Joten tilanne on paljon parempi kuin on annettu ymmärtää. Hiilinielut ovat kasvaneet enemmän kuin tuo 100 GtC ja ilmakehän hiilipitoisuuden nousu esiteollisesta ajasta ei ole vielä lähelläkään 400 GtC. Hansenin ennusteen mukaan tuo 500 GtC:n raja antropogeenisten hiilipäästöjen osalta saavutettaisiin 2030 mennessä.

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0081648

Noin 500 GtC:n kumulatiivisten fossiilisten polttoaineiden päästöraja, johon liittyy 100 GtC:n nettovarastointi biosfäärissä ja maaperässä, voisi pitää maapallon lämpötilan lähellä holoseenin vaihteluväliä olettaen, että muiden nettopakotteiden muutokset jäävät tulevaisuudessa pieneksi.”

 

 

 

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu