Merten hiilipumput toimivat tehokkaasti vähentäen ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta

Teollistumisen myötä on kuitenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus päässyt nousemaan, koska merten hiilipumpuista nk. valaspumppu on toiminut vajaateholla. Paikoin valaat pyydettiin melkein sukupuuttoon. Nyt on tilanne jo rauhoittunut siltä osin ja valaskannat saavat rauhassa lisääntyä.

https://www.nature.com/articles/s41598-022-13798-7

Huippupetoeläiminä valaat ovat ekosysteemin terveyden indikaattoreita. Ne ovat tärkeitä ekosysteemiinsinöörejä, jotka edistävät ekosysteemin vakautta ja kestävyyttä85. Viimeaikaiset arviot saaliiden kulutuksesta viittaavat siihen, että eteläisen valtameren hetulavalaiden hyödyntämistä edeltäneiden populaatioiden on täytynyt kuluttaa 430 miljoonaa tonnia krilliä vuosittain86, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin Etelänkrillin arvioitu kokonaisbiomassa nykyään87. Nämä uudet arviot antavat lisätukea käsitykselle, jonka mukaan valaat lannoittavat omia ravintoalueitaan eteläisellä valtamerellä syömällä runsaasti rautaa sisältävää krilliä ja purkamalla rautapitoisia ulostepilvejä pintakerrokseen88, 89, 90, 91.

Alueella, jolla primäärituottavuutta rajoittaa suurelta osin raudan saatavuus, valaat olisivat näin ollen merkittävästi lisänneet kasviplanktonin kasvua, mikä lisäisi krillien ravinnon saatavuutta91,92. Krillin biomassa olisi siten vahvasti sidoksissa valaiden lisäämiseen, mikä selittää, miksi ennustettu ”krillin ylijäämä”93, joka johtuu eteläisen valtameren valaiden poistumisesta ekosysteemistä, ei koskaan toteutunut89, mutta krilli sen sijaan väheni82. Hetulavalaiden talteenotto ja niiden ravinteiden kierrätyspalvelut, jotka tunnetaan nimellä ”valaspumppu”91, voisivat näin lisätä ensisijaista tuottavuutta ja palauttaa 1900-luvun valaanpyynnin aikana menetetyt ekosysteemitoiminnot85,86. Toipuva evävalaskanta voi johtaa eteläisen valtameren tuottavuuden kasvuun lisäämällä rautapitoisuutta pintakerroksessa88. Alkutuotantoa stimuloimalla valaat toimivat hiilinieluna Eteläisellä valtamerellä85,94. Tämä on erityisen tärkeää, koska eteläinen valtameri on tärkeä osa valtameri-ilmakehä-ilmastojärjestelmää95, ratkaiseva ilmakehän hiilen säätelylle ja tärkein valtamerialue ihmisen aiheuttaman CO296,97:n oton kannalta.

Suurista valaista huomio kiinnittyy mikrobeihin, joilla on myös tärkeä rooli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyssä. Osa mikrobeista palauttaa hiilidioksidia ilmakehään, mutta ne voivat käsitellä liukoista orgaanista ainesta myös siten, että muodostuu pysyvää liukoista orgaanista hiiltä syvään mereen, joka pysyy poissa ilmakehästä 100 – 1000 vuotta.

https://link.springer.com/article/10.1007/s40974-016-0034-7

Fotosynteettiset mikrobit kuluttavat ilmakehän hiilidioksidia, kun taas heterotrofit hajottavat orgaanista ainetta päästääkseen kasvihuonekaasuja. Näiden kahden prosessin välinen tasapaino on päätekijä nettohiilivirralle, joka vaihtelee eri ekosysteemien välillä ilmasto-olosuhteiden, kuten lämpötilan, mukaan. Tämä tekee mikrobivasteista olennaisen tärkeän osan hiilivirrasta maan päällä (Weiman 2015), koska ne eivät vain lukitse, vaan myös vapauttavat valtavia määriä hiiltä (Zimmer 2010). Tässä on korostettava, että kasvihuonekaasut, kuten CO2, CH4 ja N2O, ovat pääosin peräisin mikrobeista (Singh et al. 2010). Mikrobimaailma on hiilen ja muiden biogeokemiallisten kierrosten ratkaiseva kokonaisuus, ja niiden rooli ilmastonmuutoksen suhteen vaatii huomiota (Walsh 2015). Mikrobit ovat kuitenkin poissa useimmista ilmastonmuutosta koskevista keskusteluista (Dupré 2008; Walsh 2015). Itse asiassa se on riittämättömän ymmärryksen seurausta, minkä vuoksi mikrobien toimintaa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon useimmissa ilmastonmuutosmalleissa (Dupré 2008).”

 

 

 

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu