Metsänhoidolla hiilibudjetti Suomen osalta kuntoon
Koko maailman asioihin Suomi ei pysty vaikuttamaan kuin pikkasen, ehkä väkimäärän suhteessa, 5,5 miljoonaa jaettuna 7,5 miljardilla, on 0,7 promillea.
Ihmiskunta tuottaa hiiltä ilmakehään polttamalla fossiilisia polttoaineita, valmistamalla sementtiä ja maankäytön muutoksilla yhteensä 9,3 GtC/vuosi.
Metsäekosysteemit varastoivat hiiltä yhteensä 1176 GtC.
9,3/1176 = 0,008
eli 8 promillea
Kun tuosta 9,3 GtC:stä jää hiiltä ilmakehään 5,2 GtC vuosittain.
5,2/1176 = 0,004
eli 4 promillea
Boreaaliset metsät sitovat hiiltä yhteensä (kasvillisuus ja maaperä) 559 GtC, kun tropiikin metsät sitovat yhteensä 428 GtC. Kun taas välialueen metsät sitovat yhteensä 159 GtC.
Kun boreaalisella metsävyöhykkeellä on vain vähän ihmisiä, mutta suhteellisen suuren metsäpinta-alansa ansiosta pystyisivät hoitamaan ihmiskunnan vuosittaiset hiilipäästöt 5,2 GtC/559 GtC = 0,009, lisäämällä 9 promillea metsänkasvatusta.
Metsäpinta-alana 9 promillea boreaalisen metsävyöhykkeen metsäpinta-alasta on 12,3 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsäpinta-ala on yhteensä 20,3 miljoonaa hehtaaria. Eli 0,61 Suomen metsäpinta-alaa vastaava määrä lisää metsää hoitaisi ihmisen aiheuttamat päästöt ilmakehästä.
Suomi on pystynyt lisäämään kasvullista metsäpinta-alaa.
Suomen puuston määrä on myös lisääntynyt.
Blogiin lisätty pari graafista esitystä klo 10:40, lähde https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
Ilmoita asiaton viesti
Onko nyt sitten niin että sademetsien vaikutusta on yliarvioitu suhteessa boreaaliseen ja välialueen metsään ja piilotettu siten omaa vastuuta sen taakse. Tehty sademetsämaista syntipukkeja.
Entä mitä mieltä olet monimuotoisuuden lisäämisen vaikutuksen suhteellisesta osuudesta verrattuna hiilinielun lisäämiseen.
Suhteessa ihmiskunnan kasvaviin ongelmiin luonnosta mukaanlukien luonnonvoimat.
Itse näkisin että niin tärkeä kuin tuo hiilinieluasia onkin niin se tuntuisi olevan enemmän laskuoppia.
Kun taas monimuotoisuutta lisäämällä pannaan hurjasti enemmän luonnon omia ongelmanratkaisudynamiikkoja liikkeelle – tärkeimpänä luonnon globaalien alueellisten ja paikallisten itsesäätelyjärjestelmien elpyminen esimerkkinä toisessa tekstissä mainitsemasi humus.
Jotka itsesäätelyjärjestelmät toimivat siis luonnonvoimien vaihteluiden tasaajana, sitojana ja iskunvaimentajana.
Yhtenä esimerkkinä sudet joiden palauttamisesta Yellowstonen kansallispuistoon seurasi laaja vaikutusketju koko luonnon kokonaisuuteen peurojen määrästä vesistoihin asti. Siitä oli joku dokumenttikin Ylessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikein päätelty, oli monta kysymystä ja johtopäätöstä. Kaikki päällisin puolin oikein. Osa oli retorisia kysymyksiä, mutta johtopäätöksenä kommentistasi jää minulle selkeä kuva, että olet hyvin perehtynyt asioihin jo edeltä käsin ja että näiden blogissa mainittujen asioiden laittaminen järjestykseen sujuu sinulta kuin vettä vaan. 😉
Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on ihmiskunnalle yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Sekametsää tulisi ehdottomasti suosia.
😁
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos itsellesi!
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole mikään laajojen tietomäärien hallitsija. Mutta pyrin poimimaan oleelliset pointit tiedosta, ajattelemaan dynaamisesti kokonaisuuksista ja tekemään johtopäätöksiä puhtaista fysiikan ilmiöistä luokkaa lämmin ilma nousee ylös ja kylmä ilma tulee alas.
Olen siis leimallisesti dynaamisesti ajatteleva enkä pidä mitään poikkileikkaustietoa minään ilman perusteltua kytkentää dynaamiseen kokonaiskuvaan. Ja tässä suhteessa on menty yleisesti ajattelussa jatkuvasti metsään että poikkileikkaustiedoista on vedelty perusteettomia dynaamisia johtopäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Arvostan kovasti pitkälle vietyä taulukkoesitystapaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, talukosta saa tukea johtopäätöksille. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Sademetsistä vain hyvin pieni osa sitoo hiiltä maaperään. Maaperä on tyypillisesti hyvin köyhää ja kaikki, mikä kuolee, menee heti uusiokäyttöön maanpinnan yläpuolella.
Sademetsien hiilinielua on todella liioiteltu etenkin meidän punavihreässä mediassamme, kun tavoitteena on ajaa oma kansa bankrottiin.
Ilmoita asiaton viesti
Maanviljelysmaatakin voidaan parantaa muuttamalla menetelmiä -> humus lisäntyy -> hiiltä sitoutuu enemmän -> valumat vesistöihin estyy -> sadot kasvavat. Ilkka Herlin on tutkinut näitä asioita paljon. Herlin omistaa myös metsiä – tekee tutkimusta metsänhoidosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun lihansyönti vähenee niin vapautuu rehupeltoa. Pitäisikö se metsittää. Onko Jouni Arolla heittää tästä taulukoita kehiin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole talukkoa, olen sitä mieltä, että peltoja voidaan ottaa laidunkäyttöön, maitotaloustuotteiden kysyntä saattaa nousta, voi ja juusto ovat terveellistä ravintoa suomalaisille. Rasvainen maito on hyvä D- vitamiinin lähde suomalaisille.
Hakamaat sopivat myös laitumeksi.
Etelä-Suomessa tuskin kannattaa metsittää peltoa, koska pellon hinta saattaa kivuta 20 000 euroon hehtaarilta.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee vaikutelma että teet nyt yhdensuuntaista maatalouspolitiikkaa.
On kuitenkin useita syitä että lihansyöntiä pitää vähentää.
Ilmoita asiaton viesti
En puhunut muusta kuin maitotaloustuotteista. Joudutaan ne märehtijät, kun lakkaavat tuottamasta maitoa tai villaa, lopuksi
lähettämään teurastamoon, elettyään sitä ennen pitkän elämän.
Märehtijät syövät pääasiassa ruohoa ja heinää, ja niillä on positiivinen vaikutus laidunmaan maaperään, edistämällä hiilen kertymistä maaperän pitkäaikaiseen varastoon.
Miten luulet, että miten Euroopan ja Amerikan parhaat viljelymaat ovat aikanaan syntyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta lihansyöntiä luokkaa naudan- ja sianliha sietäisi melkeinpä lopettaa. Jäljelle vielä kana, lammas, ankka jne.
Siinä olisi järkevä liikku.
Ilmoita asiaton viesti
Ruohonsyöjät ovat edullisia, eli kaikki märehtijät syövät ruohoa ja kanoillekin voi syöttää silputtua ruohoa.
Märehtijöille kehittyi pötsi sitä varten, että ne pystyisivät sulattamaan ruohoa ravinnokseen. Ne metaanipäästöt eivät ole mikään suuri ongelma ja sitäkin voidaan pienentää syöttämällä tanniinipitoista rehua sekoitettuna säilörehuun.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta se seitsenkertainen peltopinta-alan käyttö lihaan
Ilmoita asiaton viesti
Evoluutio on kehittänyt heinäkasvit syväjuurisiksi ja ne pystyvät kuljettamaan hiiltä syvälle maaperään, jolloin maaperä korjaantuu jo muutaman heinän kasvatusvuoden jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä mielessä olen eri mieltä että Suomi kyllä pystyy monessa asiassa per asukas vaikuttamaan asioihin maailmassa kuin väkimäärän suhteellinen osuus näyttäisi.
Pitäisin sitä paitsi yksioikoisena niin myös vaarallisena ajatuksena ettei noin olisi.
Pystyyhän Suomi per asukas kertomaan ja opettanaan hurjalla kertoimella suhteessa asukasmäärään maailman väestöstä – miten tulla maailman onnellisimmaksi maaksi.
Tekeekö Suomi aktiivisesti niin. Minusta ennemminkin ajattelee pahimmillaan itsetietoisen itseriittoisella perussuomalaisten tavalla – muutenkin kuin mikä puolueen kannatus on – että kell onni on se onnen kätkeköön – ja että jokainen on onnensa seppä.
Kun erityisesti globaalisti onnensa seppä on erityisen ajattelematon nimenomaan vaalimansa itsekkyyden suhteen koronakysymyksessä – että jos koko maailman väestöä ei rokoteta – niin rokotetuilta oman onnensa sepiltä saattaa palaa koko paja – virusmuunnosvyöryissä jotka kehittyy rokottamattomissa köyhissä maissa.
Ja monessa muussakin suhteessa Suomen onnelaan piiloutuminen ei onnistu.
Maapallo on meidän joka suhteessa. Jopa ilmastonmuutoksissa niinkin että Saharan hiekkamyrskyt ulottuu jo Suomeen saakka ja mitä se tuo Golf-virrankin kääntelehtiminen vaikuttaa,
Ilmoita asiaton viesti
En laita lainkaan pahakseni, vaikka joku on eri mieltä. Ol sä vaan, sanoi tätini, kun erehdyin kerran sanomaan, että olen eri mieltä.
Eri mieltä saa Suomessa olla, siitä lähdetään. 😯
Suomi pystyy vaikuttamaan maailman asioihin, mutta ei keltanokkia saisi lähettää maailmalle kokouksiin päättämään Suomen tulevaisuudesta.
Suomalaiset tulevat vieläkin jäljessä etelän kuumaverisiin verrattuna, keskustelutaito, kulttuuri jne.
Ilmoita asiaton viesti
Erimielisyys on kehityksen kehto.
Ilmoita asiaton viesti
No näin pitää asia nähdä.
Kyllä eurooppalaiset ovat jo harjoitelleet väittelyä antiikin ajoista lähtien. Väittelyä ei synny, mikäli kaikki olisivat samaa mieltä asioista. Konsensus. 😄
Ilmoita asiaton viesti
Saharan hiekkamyrskyt ovat ulottuneet mm. yli Atlanttin niin pitkään, kuin Saharassa on hiekkadyynejä ollut.
Golf-virran vaihtelu on myös täysin luonnollista ja sen AMO-sykli määrää pitkälti meidän ilmastoamme. Toki myös lyhytaikaisemmat merisyklit, kuten NAO ja myös jopa ENSO.
Golf-virran on pitkään tiedetty vaihtelevan, mutta nyt meille syötetään, että se johtuu aiheuttamastamme ilmastonmuutoksesta, vaikka syy ja seuraus ovat menneet pahasti sekaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kun noi metaania päästelevät suot kuivattaisiin ja turve hyötykäytettäisiin vaikka nestemmäisenä polttoaineena niin niiden tilalle voitaisiin istuttaa hiilinieluja.
Ilmoita asiaton viesti
Aika paljon jo ehdittiin. 😉
Ei voi kuin valittaa sitä järjen köyhyyttä, mitä nämä turpeen vastustajat esittävät.
No aikansa kutakin.
Ilmoita asiaton viesti
En usko että voi istuttaa hiilinueluja. Miksi. Siksi että niistä tulee lampia ja järviä. Suo siellä missä vesi viihtyy
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi rakentaa ylöskaivettujen soiden ympärille patoja ettei vesi pääse.
Mulla on tuolla blogi loppuun saakka ajattelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten ne luonnonmonimuotoisuus ja itsesäätelyjärjestelmät.
Mikä on ihmiselle turha riesa – suo – on luonnolle yksi itsesäätelyjärjestelmä.
Ei luonto ole – enää – teknistaloudellisen ajattelun aidattu takapiha.
Ilmoita asiaton viesti
Suot ovat ongelmallisia humuspitoisten vesien vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Onko suovesi mahdollista laskuojastaan erottaa humuksesta ja käyttää se humus jotenkin. Mutta taas tulee kysymys mitä itsesäätelyä siinä ronkitaan.
Ja – onko suosta tehty syntipukki muille luontosynneille.
Ilmoita asiaton viesti
Joissakin paikoissa on mahdollista jättää oja ikäänkuin kaivamatta, jolloin vedet suodattuvat metsämaan kautta. Mutta näitäkään mahdollisuuksia ei ole käytetty.
Suovesiä kuten ei metsistäkään saisi koskaan päästää suoraan vesistöihin. Ne ovat melkein aina happamia ja humuspitoisia. Laskeuma-altaita jne. rakentamalla ongelmista selvitään. Laskeutumisaltaat täytyy säännöllisesti tyhjentää jne.
Ilmoita asiaton viesti
Suosta johdettu vesi on aina hapanta ja humuspitoista, ei niitä saisi johdattaa suoraan mihinkään vesistöön.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro sitten miten suon voisi kuivattaa – haihduttamallako – ilman ympäristövahinkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuolla jo itse vastasit. Eli altaista pitää humus kerätä talteen ja silti jää hapanta vettä, jota mahdollisesti voidaan kalkita ennen johdattamista vesistöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko vastaus – ei mitenkään.
Eli taas ollaan loppujen lopuksi kysymyksen äärellä – mitä monimuotoisuutta ja itsesäätelyjörjestelmiä suohon liittyy joita ei saisi teloa.
Sama kysymys metsään ja peltoviljelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Onko meillä olemassa metsien, soiden, peltoviljelyn suhteen monimuotoisuuden ja itsesäätelyjärjestelmien dominotyyppinen telomisilmiö johon sisältyy syntipukki-ilmiötä luokkaa suo.
Että kaadellaan sinne tänne milloin mistäkin syystä itsesäätelyjärjestelmiä ja monimuotoisuutta dominon tapaan – että tuon kaatuessa kaatuu tuo jne…..
Ilmoita asiaton viesti
Eli systeemidynaaminen kysymys kuuluu.
Saisimmeko itsesäätelyjärjestelmien palauttamisella ja verkostoimisella aikaan hyviä kokonaisratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan ilmensin teknisraloudellisen ja luonnomukaisen ratkaisun eroa sillä – että kun insinööri tekee ojan niin se on suora – kun luonto tekee se mutkittelee – ja joka mutkassa on rikas ekosysteemi. Ja suorassa ojassa ei juurikaan vastaavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt selitän, että miten homma toimii.
Maaperän humuksen hiili pidättää vettä ja ravinteita itsessään, jolloin ei pääse syntymään tulvia, jotka kuljettaisivat ravinteita ojiin.
Sama toimii metsämaan kohdalla.
Hiilipitoinen maaperä puhdistaa vettä ja tällä tavalla syntyy pohjavettä.
Suon kuivatus on aina ongelmallista. Pitäisi olla niitä suodatuskenttiä ja laskeutumisaltaita, joista huolehditaan, eli tyhjennetään säännöllisesti ja kalkitaan tarpeen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta suolla on ekosysteeminen funktionsa. Lisäksi suon alkuperäinen olemus on tainnut olla jörvi tai lampi. Se tulee aina keräämään itseensä vettä koska se on monttu ja pysyy.
Vai halutaanko soiden kuivattamisella Suomesta satojen tuhansien järvien maa joiden pohjassa kasvaa sinne istutettuja uppotukkeja.
Ilmoita asiaton viesti
Suo on aina monttu maastossa teit sille mitä tahansa
Ilmoita asiaton viesti
Ja eikö suohon ole valunut metsien lannoitteita joka taas on metsäluonnon itsesäätelyjärjestelmien ronkkimista.
Ilmoita asiaton viesti
Soita on todella monenlaisia ja niille ei pääsääntöisesti kannata tehdä mitään.
On kuitenkin aikoinaan kartoitettu ns. kasvuturvesuot, joista voidaan turvetta nostaa eri käyttötarkoituksia varten. Näitä on kai Pohjanmaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa linkki metsäpinta-alan kehityksestä maittain vuodesta 1990 lähtien.
https://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.FRST.ZS
Ilmoita asiaton viesti
Köyhyydellä ja metsien hävittämisellä positiivinen korrelaatio
Ilmoita asiaton viesti
Niin se näyttäisi menevän. Boreaalisen metsävyöhykkeen maita ei tästä voine syyttää.
Etelä-Euroopan maat ovat jo aikoja sitten hakanneet metsänsä. Pitäisi asettaa velvoitteita palauttaa metsiä Englannille nyt ainakin. Taitaa muuten Englanti jo palauttaakin metsiä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mä en käsitä sitä Brittien saarten puuttomuutta. Onko se luontaista vai sahan soitetta.
Ei pestä nyt kotikontuja luontovastuusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen oli laivat puuta ja miehet rautaa.
Ilmoita asiaton viesti