Miksi ilmastoennusteet menevät varmuudella pieleen
- Lineaarinen riippuvuus CO2:sta näyttää tuplasti liikaa lämpenemistä vuosisadan loppuun ulottuvilla mallinnuksien ennusteilla.
- Muiden rippuvuuksien, kuten pilvisyyden mallintaminen ei onnistu nykyisillä ohjelmilla.
- Muiden riippuvuuksien, kuin CO2:n lisäyksestä johtuva, on oletettu kumoavan toinen toisensa.
Ilmastomallinnusten riippuvuuksien mallinnuksesta ja virheiden kumuloitumisesta on virinnyt akateemista keskustelua, joka voi johtaa parempaan mallinnukseen tai sitten vain todetaan, että IPCC:n käyttämät ilmastomallit ovat pielessä, yleisesti on jo todettu niiden näyttävän tuplasti liikaa lämpenemistä.
Parametrisoimalla lukuisia asioita on pidetty ilmastomallit kasassa ja riippuvuus CO2:sta on lineaarista. No mallit näyttävät mitä on haluttu, tästä on ollut kyse.
Virinnyt keskustelu voi johtaa parempaan mallinnukseen, mallinnus on kuitenkin ainoa keino saada tietoa ilmaston muuttumisesta, joten keskustelu on tervetullutta. On myös mahdollista, että todetaan IPCC:n käyttäneen ilmastomalleja, jotka näyttävät tuplasti liikaa lämpenemistä vuosisadan loppuun ulottuvissa skenaarioissa.
Tässä katsausartikkelissa korostettu työ kuvaa edistymistä, joka on saavutettu mittaamalla ja tulkitsemalla maapallolta lähtevää energiaspektriä sekä lyhyen että pitkän aallon alueella viimeisen viiden vuosikymmenen aikana.
https://link.springer.com/article/10.1007/s40641-016-0039-5
The work highlighted in this review article illustrates the progress that has been made in measuring and interpreting the outgoing energy spectrum of the Earth across both the shortwave and longwave domains over the last five decades.
“We consider to be a major missing piece in our understanding of the response of the Earth’s energy budget to climate change. Although in the global mean, approximately half of the Earth’s OLR is located at wavelengths greater than ∼15 μm, within the so-called far-infrared (FIR).
The FIR is highly sensitive to mid-upper tropospheric water vapour and to cirrus cloud, both of which critically influence the Earth’s radiative budget and climate sensitivity. Moreover, very recent work has suggested that the FIR may have a more important role than previously recognised in modulating high-latitude climate response and future change.” = the unmeasured portion of the OLR spectrum heavily driven by water vapor is under appreciated in importance.
Yllä olevaan tutkimukseen kannattaa perehtyä huolella. Virinnyt keskustelu on osin tästä tutkimuksesta johtuvaa ja viimeaikaiset lausunnot kuvastavat tätä tutkimuksen aikaansaamaa käymistilaa CO2:n roolista ilmaston lämmittäjänä.
Selvästikin CO2:lle on sovitettu liian suurta roolia ilmastonmuutoksen aiheuttajana.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs emeritus professori sanoi että ”tietomme ilmastosta on primitiivisellä tasolla”
Vaikka tosta viisaudesta on aikaa niin ei se tietotaso ole paljon noussut. Ilmaston keskilämpötila vaihtelee ihan luonnollisesti sen +-2° mutta niinkuin kaikki tietää niin kylmät kaudet ovat melko ikäviä ja jopa tuhoisia ihmiskunnalle, lämpimillä kausilla elämä kukoistaa.
Ja epäilen että koskaan ei saada aikaan sellaista mallinnusta joka oikeasti kertoo tulevaisuuden edes 10% todennäköisyydellä oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, IPCC tarvitsee ne 10 ilmastomallinnusten, CMIP5-tietokannasta (https://yle.fi/uutiset/3-10346334) (Coupled Model Intercomparison Project 5), josko yksi osuisi oikeaan;).
Näinkään se ei mene koska kaikki ilmastomallinnukset ovat pielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on jo korkea aika päästä eroon vanhakantaisesta ajattelusta, joka perustuu 1700 – 1800 luvun fossiiliseen energiatuotantoon ja sen tunnettuun negatiiviseen vaikutukseen. Kehitys kehittyy, siitä ei päästä mihinkään. Maailman väestö kasvaa ja tarvitsemme yhä lisää puhtaampaa energiaa, myös kierrätettynä. Katse on suunnattava tulevaisuuteen ja tulevaisuuden energialähteisiin, se on joka tapauksessa edessä, halusimme sitä tai emme.
CO2:een (kasvihuoneilmiönä) kohdistuvaa spekulanttia tunnutaan edelleen jatkettavan, vaikka sen vaikutus on tunnettu jo pian 200 vuotta. Voiko sen uudelleen määrittäminen olla niin vaikeaa, että siihen tarvitaan toinen 200 vuotta.
Ilmastoherkkyydestä on myös esitetty kritiikkiä sen vuoksi, että se on liian epätarkka ollakseen todellinen. Jos sillä olisikin vain yksi arvo (vakio), voisimme niiltä osin unohtaa spekulantit sen todellisesta vaikutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Epätarkkuuksista on haluttu päästä eroon, puhumattakaan liioittelusta.
Veden laaja absorptiokaista on tullut monelle yllätyksenä.
Water Absorption Spectrum
Water absorbs over a wide range of electromagnetic radiation with rotational transitions and intermolecular vibrations responsible for absorption in the microwave (≈ 1 mm – 10 cm wavelength) and far-infrared (≈ 10 µm – 1 mm), intramolecular vibrational transitions in the infrared (≈ 1 µ- 10 µ) and electronic transitions occurring in the ultraviolet region (< 200 nm).
http://www1.lsbu.ac.uk/water/water_vibrational_spectrum.html
Ilmoita asiaton viesti
Veden ja vesihöyryn määrä ilmakehässä riippuu lämpötilasta, ei päinvastoin. Oleellinen kysymys ei ole niinkään spektrinen leveys tai kapeus, vaan mikä lämmittää ilmakehää silloin, kun auringon aktiivisuus on laskussa. Eli kyllä ne ovat silloin muut kasvihuonekaasut, joilla viipymisaika on pidempi kuin esim. vesihöyryllä, joka tulee sateena alas n. 9 vrk:n jälkeen.
Vaikka vettä ja vesihöyryä on ilmakehässä valtavat määrät ja kun auringon aktiivisuus on ollut viimeiset 30 vuotta laskussa, looginen päätelmä olisi silloin se, että veden ja vesihöyryn määrän pitäisi olla myös laskussa, tai suuren kapasiteetin omaavana säilyä lähes muuttumattomana ja vähitellen gravitaation vetämänä sataa alas.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkija ja ennusteiden eroihin erikoistunut Harvardin tri Patrick Frank on löytänyt ilmastomalleista vääristymiä, mitkä siirtyvät mallinnusten ennusteisiin.
”The reliability of general circulation climate model (GCM) global air temperature projections is evaluated for the first time, by way of propagation of model calibration error. An extensive series of demonstrations show that GCM air temperature projections are just linear extrapolations of fractional greenhouse gas (GHG) forcing. Linear projections are subject to linear propagation of error. A directly relevant GCM calibration metric is the annual average ±12.1% error in global annual average cloud fraction produced within CMIP5 climate models. This error is strongly pair-wise correlated across models, implying a source in deficient theory. The resulting long-wave cloud forcing (LWCF) error introduces an annual average ±4 Wm–2 uncertainty into the simulated tropospheric thermal energy flux. This annual ±4 Wm–2 simulation uncertainty is ±114 × larger than the annual average ∼0.035 Wm–2 change in tropospheric thermal energy flux produced by increasing GHG forcing since 1979. Tropospheric thermal energy flux is the determinant of global air temperature. Uncertainty in simulated tropospheric thermal energy flux imposes uncertainty on projected air temperature. Propagation of LWCF thermal energy flux error through the historically relevant 1988 projections of GISS Model II scenarios A, B, and C, the IPCC SRES scenarios CCC, B1, A1B, and A2, and the RCP scenarios of the 2013 IPCC Fifth Assessment Report, uncovers a ±15 C uncertainty in air temperature at the end of a centennial-scale projection. Analogously large but previously unrecognized uncertainties must therefore exist in all the past and present air temperature projections and hindcasts of even advanced climate models. The unavoidable conclusion is that an anthropogenic air temperature signal cannot have been, nor presently can be, evidenced in climate observables.
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00223/full#B7
Yleisen kiertoilmastomallin (GCM) globaalin ilman lämpötilan ennusteiden luotettavuutta arvioidaan ensimmäistä kertaa mallin kalibrointivirheen etenemisen avulla. Laaja demonstraatiosarja osoittaa, että GCM:n ilman lämpötilaennusteet ovat vain lineaarisia ekstrapolointeja fraktioidusta kasvihuonekaasuista (GHG). Lineaarisiin projektioihin kohdistuu virheen lineaarinen eteneminen. Suoraan asiaankuuluva GCM-kalibrointitieto on vuosittainen keskimääräinen ± 12,1% -virhe CMIP5-ilmastomalleissa tuotetussa keskimääräisessä vuotuisessa pilvifraktiossa. Tämä virhe korreloi voimakkaasti parimallissa eri malleissa, mikä viittaa lähteeseen puutteellisessa teoriassa. Tuloksena saatava pitkän aallon pilvivoima (LWCF) -virhe tuo vuosittain keskimäärin ± 4 Wm – 2 epävarmuuden simuloidussa troposfäärin lämpöenergiavuossa. Tämä vuosittainen ± 4 Wm – 2 -simulaatiosykevarmuus on ± 114 x suurempi kuin troposfäärin lämpöenergian vuon vuotuinen keskimääräinen muutos ∼0,035 Wm – 2, joka on tuotettu kasvattamalla kasvihuonekaasujen pakotusta vuodesta 1979. Troposfäärin lämpöenergiavirta on globaalin ilman lämpötilan määrittäjä. Epävarmuus simuloidussa troposfäärisessä lämpöenergiavuossa asettaa epävarmuuden ennustetusta ilmanlämpötilasta. LWCF-lämpöenergian vuon virheen lisääntyminen GISS-mallin II skenaarioiden A, B ja C historiallisesti merkittävien vuoden 1988 ennusteiden, IPCC SRES -skenaarioiden CCC, B1, A1B ja A2 sekä RCC-skenaarioiden avulla vuoden 2013 IPCC: n viidennessä arviointiraportissa, paljastaa ± 15 C:n epävarmuuden ilman lämpötilassa satavuotisen mittakaavan projektion lopussa. Vastaavasti suuria, mutta aiemmin tunnistamattomia epävarmuustekijöitä on siksi oltava olemassa kaikissa menneissä ja nykyisissä ilman lämpötilan ennusteissa ja jopa edistyneiden ilmastomallien takaennusteissa. Väistämätön johtopäätös on, että ihmisestä aiheutuvaa ilman lämpötilan signaalia ei ole voitu todistaa eikä tällä hetkellä voida osoittaa ilmaston havainnoinnissa.”
Ilmoita asiaton viesti
Olen seurannut keskustelua tästä julkaisusta WUWT:n sivuilla ja tehnyt itsekin paria kommenttia. Olen samaa mieltä kuin Spencer, että Frankin julkaisu on huti. Ilmastomalleissa ei ole pilvisyyttä pystytty ottamaan mukaan todellisena muuttujana, joten lähtökohta on väärä. Eihän ilmastomallintajat pysty esittämään edes sitä, paljonko pilviä oli 50 vuotta sitten ja paljonko niitä on 20 kuluttua, saatikka sitä, mikä on niiden lämpötilavaiktutus.
Ilmoita asiaton viesti
Pilvisyyttä on alustavasti pystytty mallintamaan, esim. hiilen radioaktiivista isotooppia C-14 ( tai 14C) on mitattu sedimenteistä ja luolista saaduista näytteistä. 14C ja kosmiset säteet korreloivat keskenään, samoin pilvisyys ja 14C. Pilvisyyteen vaikuttavat muutkin asiat, kuten kasviplanktonin erittämä dimetylisulfidi, joten asia on monimutkainen.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on
Ilmoita asiaton viesti
”Mielestäni on jo korkea aika päästä eroon vanhakantaisesta ajattelusta, joka perustuu 1700 – 1800 luvun fossiiliseen energiatuotantoon ja sen tunnettuun negatiiviseen vaikutukseen.”
Ihmiskunnan hyvinvoinnin kehitys perustuu ylivoimaisesti suurimmalta osalta fossiiliseen energiantuotantoon eli sen positiivisiin vaikutuksiin, jotka ylittävät negatiiviset vaikutukset monin kerroin.
Pilvisyyden vaikutusta ei tunneta vieläkään lähimainkaan saati sitten 200 vuotta sitten.
Ilmastoherkkyydellä ei voi olla samanaikaisesti kuin yksi arvo, jota ei kylläkään tunneta, joten sitä voidaan väittää vaikka kuinka suureksi, vaikka sellaisista arvoista ilmastosysteemi olisi spästabiili vääjäämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Herkkää ja runollista: ”Ihmiskunnan hyvinvoinnin kehitys perustuu ylivoimaisesti suurimmalta osalta fossiiliseen energiantuotantoon eli sen positiivisiin vaikutuksiin, jotka ylittävät negatiiviset vaikutukset monin kerroin.”
Ehkä kirjoittaja olisi voinut neuvoa leningradilaisia vuonna 1943 tai etiopialaisia vuonna 1984: Ihmisen hyvinvointi perustuu suureksi osaksi monipuoliseen ja terveelliseen ravintoon. Syökää ihmeessä paremmin.
Jotkut keksivät lisää ruutia. Siitä vain tuottamaan lisää fossiileja entistä nopeammin ja tehokkaammin.
Ilmoita asiaton viesti
No runoilepa sitten, miten tuo ruoka on viimeisten 200 vuoden aikana hommattu ja miten se olisi tehty ilman fossiilisia polttoaineita?
Varmaan on monia muitakin paikkoja, missä on ollut pulaa ruoasta kuin nuo kaksi, mutta perusasiaa se ei muuta miksikään.
Toki kannatan tutkimusta ja teknistä kehitystä, mutta niiden tulokset pitää ottaa käyttöön vasta, kun se kaikin puolin on järkevää eikä ryntäillä koheltamaan joka suuntaan tuhlaamaan resursseja, mikä on ollut tähän mennessä toteutetun ilmastopolitiikan ilmastopolitiikan tavaramerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Vain silkkaa retoriikkaa ja mielipiteitä. Mutta saahan niitä toki olla, että tämäkin keskustelu saisi taas lisää värikkyyttä. Spekulointi ilmastoherkkyydestä vain jatkuu. Toivottavasti se saa joskus sen havitellun vakioarvon ajasta riippumatta, -mikä on tietysti täysin epärealistinen.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että Sinivirta on lopultakin myöntänyt, ettei todellisuutta tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkintasi ajatuksistani oli väärä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastoherkkyydellä ei voi olla samanaikaisesti kuin yksi arvo, jota ei kylläkään tunneta, joten sitä voidaan väittää vaikka kuinka suureksi, vaikka sellaisista arvoista ilmastosysteemi olisi spästabiili vääjäämättä”.
Yhtälailla, mikä oli tämän informaatioarvo? Kommentti oli niin kiero kuin korkkiruuvi.
Itse asiassa se mitä tarkoitin, ilmastoherkkyys on ajasta riippuva suure (kasvihuonekaasupitoisuuden muutokset), joten ilmastoherkkyydelle ei ole mielekästä laskea vain yhtä arvoa => vakio ja tämän lisäksi, kuten Kalevi Härkönen tuolla alempana hyvin esitti, mitä ilmasomallit ovat:
https://www.giss.nasa.gov/staff/gschmidt/
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämän kommentin informaatioarvo oli mikä? Miksi sen pitäisi olla ajasta riippumaton?
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastoherkkyydellä ei voi olla samanaikaisesti kuin yksi arvo, jota ei kylläkään tunneta, joten sitä voidaan väittää vaikka kuinka suureksi, vaikka sellaisista arvoista ilmastosysteemi olisi spästabiili vääjäämättä”.
Yhtälailla, mikä oli tämän informaatioarvo? Kommentti oli niin kiero kuin korkkiruuvi.
Itse asiassa se mitä tarkoitin, ilmastoherkkyys on ajasta riippuva suure (kasvihuonekaasupitoisuuden muutokset), joten ilmastoherkkyydelle ei ole mielekästä laskea vain yhtä arvoa => vakio ja tämän lisäksi, kuten Kalevi Härkönen tuolla alempana hyvin esitti, mitä ilmasomallit ovat:
https://www.giss.nasa.gov/staff/gschmidt/
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastomallit seuraa nöyrästi co2 käyrää mutta todellisuuden kanssa niillä ei ole oikein mitään tekemistä, paitsi muutamalla.
Roy Spencer kertoo lisää.
https://youtu.be/X1BAhfjH4g4
Ilmoita asiaton viesti
Roy Spencer tuossa puhuu, että on CO2:n lämmittävää vaikutusta liioiteltu malleissa, on puolet liikaa. Ja ihmisen vaikutus jää vielä pienemmäksi, jota tuskin on havaittavissa ihmisen eliniän aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Nir Shavivin luento kannattaa myös katsoa.
https://youtu.be/a–kc5dbvyQ
Ilmoita asiaton viesti
Juu, hyvä luento auringon aktiivisuuden merkityksestä ilmastoon.
Mielenkiintoinen palapeli syntymässä, mikä mahtaakaan olla CO2:n rooli ilmastonmuutoksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen itsekin tullut siihen tulokseen, että IPCC:n omaksuma ilmastoherkkyys on vasta hypoteesi, mille todellisuudesta ei näyttöä ole löydettävissä. Miksi näin? Esimerkiksi siksi, että ilmastomalleihin liittyvissä laskelmissa on todellisuuden vastaisesti oletettu viimeaikaisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun johtuvan kokonaan ihmisperäisistä hiildioksidipäästöistä. Luonnonlakien mukaiseen, kaikkien hiilidioksidipäästöjen ja -absorptioiden dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena esim. fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidipitoisuuden nousun osuus viimeaikaisessa hiilidioksidin kokonaisnousussa on korkeintaan luokkaa 5%. Lisäksi sekä geologiset ja viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat – ainakin viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana – aina seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmatieteen Laitos näyttää luottavan tutkimukseen, jonka mukaan CO2 on ilmastollinen säätönuppi, jonka mukaan positiiviset takaisinkytkennät toimivat ja ne ovat jopa luokkaa 3,5 kertaiset CO2:n herätteeseen nähden.
Miten mahtaisi tuotantoprosessi pysyä stabiilina moisilla takaisinkytkennöillä? Eikä kyllä pysyisi ilmastosysteemikään. Tähän perustuvat liiallista lämpenemistä ennustavat ilmastomallit.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvan tunnistin jo eilen, nyt tuli sähköpostiosoite, on hyvä, että tulit takaisin Uuden Suomen blogipalveluun. Ilmastoasioihin on siis tulossa roppakaupalla tietoa lisää.
Muuten saksalaiset ovat kauhuissaan tuulivoimaloiden suhteen, uusien pystytys pysähtyi kuin seinään. Mikä mahtoi katkaista lopultakin kamelin selän?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitosta vaan. Eihän siinä mennyt neljää vuottakaan ”tauolla”.
Saksalaisilla on hiukan ongelmia, kun vanhat myllyt rapistuvat kovaa vauhtia ja vielä pitäisi lisätä kokonaiskapasiteettia.
Mahtavatko taipua ottamaan vanhat ydinvoimalat uudelleen käyttöön? Toivottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa takaisin. Kauan se tauko kesti.
Ilmoita asiaton viesti
maapallon ja elämän syntymisen aikaan co2 oli hurjissa lukemisissa ilmassa ja samalla oli lämmintä eli molemmat oli yhtäaikaa, lämmöt ja co2. Maapallo on ensin pyörinyt 900-800 kertaa vuodessa auringon ympäri ja silloin oli vuorokaui vai 6–12 tuntia ja sitten pyöriminen aleni yli 400 kertaan ja vuorokauši oli yli 21 tuntia jne….
Ilmoita asiaton viesti
Korallitutkimuet kertovat
Ilmoita asiaton viesti
Korallitutkimukset kertovat . Hiili co2 oli vielä kambrikautena 15 x nykyinen arvo eli n415ppm, tai 410–415 ppm. Kun hiili co2 laski tuli jääkausi n 2 miljardia vuotta sitten, happi oli lisääntynyt myös.Näin on kertomukset. Yliopistossa ja muissa kouluissa oppilaat joutuvat lukemaan kertomuksia ja sitten niistä on kokeet eli kertomuksia, joita toiset ovat hankkineet
Ilmoita asiaton viesti
no eilen oli täällä Kainuussa Kajaanissa +21 ja vuosi sitten +11 lämpö ja joku kerto, että ei pääse enää jäätäpitkin kalaan kuten ennen ja ainakin täällä syksyt ovat piteneet ja lumet tulevat lopullisesti myöhään . Syksyt ovat koko ajan piteneet täällä
Ilmoita asiaton viesti
Atlantti määrää säämme. 80-vuotinen sykli on kääntymässä ja kohta tulee kylmenevää, odottele rauhassa vielä hetki, jos kylmää kaipaat.
Ilmoita asiaton viesti
Se nyt vaan on niin, ettei näillä palstoilla päästä puusta pidemmälle. Ilmastomalleilla on sellainen taipumus, että ne muotoutuvat aina sen mukaan, kuinka niitä tehdään ja kuka niitä tekee, oli ne sitten lineaarisia tai epälineaarisia regressioanslyysejä tai muita vastaavia.
Mutta edelleenkin se tieteellinen konsilienssi joka näitä analyysejä tekee, saavuttaa sen oleellisen ja aidon tiedon jota kutsutaan kollektiiviseksi ymmärtämiseksi.
Hypoteeseista puheen ollen. Niitäkin löytyy vähintään yhtä monta kuin on niiden esittäjiä. Jotta ne muuttuisivat todeksi, niille pitää olla myös timantin kovat perusteet ja testit ja vielä tämän lisäksi kansainvälisen tieyhteisön vankkumaton tuki ja enemmistö.
Ilmoita asiaton viesti
Tosi on, Setä Sinivirta
Ilmoita asiaton viesti
Juu, onhan se niin.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastomalleja on IPCC:n käytössä satakunta ja kun ne pannaan päällekkäin, niin kuva muistuttaa lähinnä vappuviuhkaa. Siinä sitä on tieteellistä konsilienssia kerrakseen.
Yksi venäläinen malli on lähellä toteutunutta lämpenemistä tähän mennessä, mutta kaikki muut enemmän tai vähemmän yläkantissa ”parhaimpien” huidellessa jo asteen verran toteutuneen yläpuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ilmastomallit näyttävät vappuviuhkalta koska ne perustuvat eri skenaarioille. Vasta jos eri skenaariot antaisivat saman lopputuloksen, olisi syytä olla epäileväinen.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Ovatko menneen ajan mallitkin eri skenaarioista ja miksi?
Olisihan se lapsellista ollut kuvitella, että tähän mennessä toteutuneita päästöjä ei olisi tiedetty jo vuosituhannen vaihteessa varsin tarkasti. Sitä paitsi nuo sata mallia ovat eri laitosten tekemiä, joten ovatkohan valinneet päästöskenaariot sattumanvaraisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Erohan ei missään tapauksessa johdu malleihin laitettujen CO2-pitoisuuksien eroista, vaan niistä kuuluisista positiivisista palautteista, mitkä eivät malleissa suinkaan ole identtisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan skenaarioista, niin merkittävimmtät erot todella syntyvät siitä, miten kasvihuonekaasujen ennakoidan kehittyvän.
Sitten jos katsotaan menneistä malleista ne, joiden skenaariot ovat lähellä toteutunutta, nähdään että mallit ovat toimineet hyvin. Kts
https://www.carbonbrief.org/analysis-how-well-have-climate-models-projected-global-warming
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennetaan vielä, että se ’vappuviuhka’ syntyy juurikin eri skenaarioista eikä siitä miten mallit käsittelevät takaisinkytkentöjä. (Kirjoitettuja kommentteja ei ilmeisesti enää voi muokata.)
Ilmoita asiaton viesti
No tarkennapa sitten vielä, että monenko ppm:n ero on malleissa vuoden 2018 kohdalla, josta seuraa asteen ero anomaliassa.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaa skeaarioita A ja C, niissä on lähes asteen ero
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2018/06/30-years-after-hansens-testimony/
Ilmoita asiaton viesti
IPCC ei tunne C-skenaariota, joten se lienee RC:n oma skenaario.
Mutta ok., tuo RC:n skenaario tarkoittaa, että CO2-pitoisuus ei olisi noussut ollenkaan.
Sovitaan siis niin, että vappuviuhkaa pitää kaventaa alapäästä eli ilmastomalleiksi jäävät pelkästään eniten pielessä olevat mallit.
Yhtään skenaariota tuskin on, jossa päästöt olisivat toteutuneita suuremmat.
Kiva olisi tietysti, jos linkit johtaisivat vaikka IPCC:n raportteihin eikä RC:n-tyyppisiin propagandasaitteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkään et löydä C-skenaariota IPCC:ltä, mutta se oli vastaus kyselyysi.
Ja sen ’propagandan’ oli kirjoittanut Gavin Schmidt. Mielestäni ihan asiallinen lähde kun ilmastomalleista puhutaan.
https://www.giss.nasa.gov/staff/gschmidt/
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen ei ole koskaan pystynyt tunnustamaan, että onkymmeniä ilmastomalleja, jotka kaikki antavat erilaisia tuloksia .
Ilmoita asiaton viesti
No Härkönen ei myönnä sitäkään, että ilmakehämme paineella olisi mitään tekemistä sen lämpötilan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Älä vääristä sanoisiani, tuon olet poimit jostain jossa joku väitti että Venuksen lämpötila olisi seurausta sen paineesta eikä kasvihuoneilmiöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Älä selitä, tuon väitteen olet tehnyt monta kertaa.
Kerropa sitten, kuinka paljon alailmakehämme lämpenee, jos otamme puolet pois typestä ja tuplaamme hiilidioksidin?
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvät hyssykät. Tässähän on juuri keskusteltu siitä, miksi mallit antavat erilaisia tuloksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sen takia että ei tiedetä mitä kaikkea sille superhypertietokoneelle pitäisi ”syöttää” .
Ilmoita asiaton viesti
No siis korallitutkimukset kertoo, että 370 milj v sitten maa pyärähdi akselinsa ympäri 22.7 tuntia ja 600 milj v siiten vuorokausi oli 21 tuntia ja vuodessa oli vuorokausia 423 vuorokautta ja noina aikoina co2 oli ilmassa 15 x n415ppm,kambrikautena, jääkausi tuli n 2 miljardia vuotta sitten kun co2 laski, elämän syntymisen aikaan oli sekä lämmintä että hurjasti co2 ilmassa kertomuksien mukaan
Ilmoita asiaton viesti
Pikkasen aiheen vierestä mutta luontokin osaa ironian taidon.
https://summit.news/2019/09/11/ship-carrying-climate-change-warriors-concerned-about-melting-arctic-ice-gets-stuck-in-ice/
Ilmoita asiaton viesti
Todettakoon tässä vaan se, että jos ihmiskunta kieltää luonnossa tapahtuneet muutokset (myös ilmakehän kasvihuoneilmiön muutokset ovat seurausta ihmisen toiminnasta), tulee kieltäneeksi samalla itsensä. Ja toinen merkittävä todennus on se, että miten ihminen voi vaikuttaa planetaarisiin (interglasiaalit, glasiaalit) muutoksiin, -ei mitenkään. Mutta nyt havaittuun antroposeeniin kylläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä esimerkiksi lätkämailajengin ”pomo” ilmastohörhö Mann pyyhki historiaa surutta pois kun lätkämailakäppyräänsä teki. Nyt muuten Mann on virallisesti ilmastohörhö.
https://ecology.news/2019-08-28-court-decision-slapped-down-michael-mann-fake-global-warming.html
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan kerrot, kuinka paljon ihmiskunta on vaikuttanut kasvihuoneilmiöön ja mikä on takaisinkytkentöjen osuus, niin voidaan jatkaa keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ensiksi, tulisi koittaa ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Se kuinka paljon ihmiskunta on efektiivisesti vaikuttanut kasvihuoneilmiöön ja takaisinkytkentöihin, suosittelen ihan ensiksi tutustumaan kansainväliseen vertaisarvioituun tutkimukseen, jolla on vankka tieteellinen konsilienssi. Uskoisin, että minunkin arvioini ovat tulleet kohtuullisen hyvin blogeissani esitettyä. Jos on kiinnostusta, niitä voi käydä lukemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka paljon on ihmiskunta vaikuttanut kasvihuoneilmiöön?
Pilvien vaikutusta on vaikeampi arvioida.
”The team also sought to understand more about the underlying mechanisms by which phytoplankton helps form clouds. “There are at least two ways in which phytoplankton can affect aerosols in the atmosphere,” Burrows says. One is through the emission of dimethyl sulfide gas by phytoplankton. In the atmosphere, that gas is chemically transformed to sulfate, a highly efficient cloud condensation nucleus. The second way is through sea spray: Organic matter in the ocean collects on the skins of tiny bubbles in surface waves; when the waters churn sea spray into the atmosphere, they also send up these loaded bubbles, which also serve as cloud condensation nuclei. The researchers found that from 35° south to 45° south, water droplets formed mainly due to sulfate aerosols, whereas further south, in the 45° to 55° swath of ocean, organic matter in the sea spray was the primary source of cloud seeds.”
https://www.sciencemag.org/news/2015/07/tiny-sea-creatures-are-making-clouds-over-southern-ocean
[Clouds can play a key role in climate—but a complicated one. Low-lying clouds tend to cool the planet by acting as reflectors that bounce solar radiation back into space, whereas higher clouds can actually trap heat and enhance warming. In the Southern Ocean, climate models have been particularly poor at capturing clouds’ influence, by tending to estimate less reflected radiation than actually exists. To improve these models, scientists will need to understand more about cloud-forming aerosols and how they have altered climate over the past 200 years. But that’s difficult to track without knowing how many “natural” aerosols were in the atmosphere prior to industrialization.]
Ilmoita asiaton viesti
On niitä tullut luettua, mutta en ole huomannut, että ihmiskunta vaikuttaisi takaisinkykentöihinkin. Voi se tietysti olla hiukan mahdollista.
Ilmatieteenlaitos näyttää luottavan tutkimukseen, missä positiiviset takaisinkytkennät ovat n. 3,5 kertaa suuremmat kuin CO2:n heräte.
Mahtaako Laaksonen osata kirjoittaa sellaisen prosessin kaavan, mikä on stabiili noilla takaisinkytkennöillä?
Ilmoita asiaton viesti
Ja miten se lämpötila rekisteröidään tilastoihin tai sitten ei…
https://m.youtube.com/watch?v=b8wwG0xiJek
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen tarkennus lämpötilan riippuvuudesta CO2:sta, että se ei ole lineaarinen, vaan logaritminen eli lievästi epälineaarinen pitoisuuden 280 ppm yläpuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Lämpötilan osalta riippuvuus CO2:sta on logaritminen. Frank puhuu mallinnuksien osalta lineaarisesti riippuvuudesta CO2:sta.
”Linear projections are subject to linear propagation of error. A directly relevant GCM calibration metric is the annual average ±12.1% error in global annual average cloud fraction produced within CMIP5 climate models. This error is strongly pair-wise correlated across models, implying a source in deficient theory.”
Ilmoita asiaton viesti
Pilvien ICRF -vaikutusta (Infrared Cloud Radiative Forcing), voidaan arvioida suhteellisen yksinkertaisesti:
ICRF = fc (εσ Tc^4 – ασTs^4)
Missä fc = pilvifraktio
Muut muuttujat lienevät tuttuja.
Ilmoita asiaton viesti
no nyt toukokuussa 2019, HS kerto, että co2 on nyt ilmassa 414 ppm, eli lukemat nousee kokoajan ja näin luonto toimiikin, noušut ovat hitaita tai nopeita ja voivät välillä laskekin tai pysyä paikallaan, näin se on , muutokset muuttuvat
Ilmoita asiaton viesti
Auringon kokonaissäteilyteho oisi jotin 172500TW, niin vesistöjen osuus oisi 65400TW eli 38% ja maaperän ja ilmakehän osuus oisi jotain 57 000TW eli 33%, niin ei nyt ihan vaikuta siltä, että vesstöt määräisivät asioita, eroa on vain 38%—33%=5%, eroa siis vain 5%, kokonaissäteilyntehosta vielä menee takasi peräti 50 000TW eli 29% heijastusta takasi, ei oikein tunnu kovin, että vesistöt määräisivät juttuja yksin, ainoana
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä ilmastomalleista ”mitään”, mutta ihmettelisin, jos ne olisivat lineaarisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaankin Harvardin yliopiston tutkija, tohtori Patrick Frank on pureutunut näihin ennustemalleihin ja niiden virheananalyyseihin oikein ammattitaidolla.
Voidaan tietenkin heti kysyä, että ymmärrätääkö hän ilmastomalleista tuon taivaallista. Nyt hän on kuitenkin tehnyt vertaisarvioidun tutkimuksen asiasta ja rajannut tutkimuksen tarkasti pilvien vaikutukseen ilmastonmuutoksessa.
”CMIP5 models display an inherent calibration error of ±4 Wm-2 in their simulations of long wave cloud forcing (LWCF). This is a systematic error that arises from incorrect physical theory. …”
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00223/full
Ilmoita asiaton viesti
Ritala sais tulla selittää tän jutun meille hölmöille. Hän on monta kertaa todennut, että jos ei usko täysin ihmisen aiheuttaneeseen ilmastonmuutokseen, niin uskoo myös litteään maahan. Varsinkin jos on persu.
Ja kaverit peukuttaa sen lastentarhatason kommenttia, että oi, miten se noin hienosti osasi sanoa..
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkinainen kehittävä keskustelu ja kriittisyys on jo leimattu ilmasto denialismiksi. Historia toistaa itseään ja keskiajallakin moni aikansa tieteen epäilijä tai kirkon vastustaja menetti päänsä tai heitettiin tyrmään loppuiäksi. IPCC on nyt johtava inkvisitio joka toimii harhaoppisuutta vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tietämys ilmastoasioista on tosiaankin vielä primitiivistä, kuten edellä mainittiin.
Tämä antaa herkullisen tilaisuuden kaikenlaisille spekulanteille ja tottakai IPCC:tä tarvitaan harhaoppisuutta suitsimaan, yhtälailla kuten inkvisitiota keskiajalla.
Ilmoita asiaton viesti
FYI:
https://ilmasto.wordpress.com/2018/11/12/richard-lindzen-luento-lontoossa-08-10-2018/
Katselin pari päivää sitten Richard Lindzenin luennon YouTubesta.
Googlessa osui Boris Winterhalterin suomennettu teksti tästä esityksestä …
Ilmoita asiaton viesti
Snow: “Olen monasti ollut mukana ihmisten joukkotapaamisissa, joissa perinteisen kulttuurimääritelmän mukaan paikallaolijat ovat oletettavasti korkeasti koulutettuja [sivistyneitä] henkilöitä, mutta jotka suurella antaumuksella esittävät ihmettelevänsä tiedemiesten joukossa vallitsevaa lukutaidon puutetta. …”
Eräs sivistyneistä ihmisistä joka johtaa YK:n ilmastoneuvotteluja on antropologi
Christiana Figueres. Mahtaako ymmärtää fysiikasta mitään?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Christiana_Figueres
Ilmoita asiaton viesti