Mistä hiilidioksidia ilmakehään tulee

Ilmakehässä on noin 800 GtC:tä (giga tonnia hiiltä), josta kasvien fotosynteesi kuluttaa 140 GtC:tä vuosittain, ja kun käytännössä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei voi mennä alle 200 ppm:n, kulutettavaa jää 400 GtC:tä. Eli ilmakehässä oleva hiilidioksidi riittää kasveille vajaaksi kolmeksi vuodeksi, ellei tule mistään täydennystä.

Mutta luonnollinen hiilidioksiditasapaino säilyy ilmakehässä, lisäksi ihminen tuottaa ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehään, tällä hetkellä noin 10 GtC:tä vuodessa. Fotosynteesiä vastaava määrä tulee luonnosta, kun hiili kiertää, kasvien, valtamerten, maaperän ja jäätiköiden kautta, kasvien hajottajabakteerien toiminnan tuloksena. Kaikki on luonnossa tasapainossa, ihmisen toiminta lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mutta ei koko päästömäärällä, noin puolet menee hiilinieluihin.

Vai meneekö kaikki ihmisen tuottama 10 GtC:tä hiilinieluihin vuosittain. Todennäköisesti menee.

Kun orgaanisen hiilen varastot ovat viisi kertaa suuremmat kuin ilmakehän hiilipitoisuus, alkutuotannon orgaaninen aine kiertää noiden orgaanisten hiilivarastojen kautta ja samalla kasvattavat hiilivarastojen kokoa ja hiilenkiertoa.

Mutta orgaaniset hiilivarastot kasvavat vuosittain tuolla puolella määrällä ihmisen aiheuttamasta päästöstä, ja palauttavat takaisin toisen puolen ilmakehään lisääntyneen luonnollisen hiilenkierron yhteydessä koska alkutuotanto lisääntyy, lisääntyy myöskin hajottajabakteerien toiminta.

Entä kun ihmisen päästöt saadaan nollaan, luonto, eli hiilinielut palauttavat edelleen saman määrän epäorgaanista hiiltä ilmakehään vielä seuraavinakin vuosina, Eli ilmakehän hiilidioksidimäärä ei heti lähde laskuun.

Kuinka kauan kestää ennen kuin ilmakehän hiilidioksidimäärä lähtee laskuun, riippuu lämpötilakehityksestä. Mikäli lämpötila ei muutu, voi käydä niin, että hajottajabakteerit kuluttava orgaanisen varaston hiiltä ja palauttavat ilmakehään saman määrän epäorgaanista hiiltä kuin edellisinäkin vuosina. Eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan 5 GtC:tä vuosittain.

https://www.pnas.org/content/118/6/e2016896118

Heterotrofiset organismit kuluttavat orgaanista ainetta (OM) sekä energian että biomassan synteesiin. Niiden toimintan muuttaa suuren osan siitä takaisin epäorgaanisiksi ravintoaineiksi, jotka ruokkivat alkutuotantoa. OM-jäännökset kerääntyvät suuriksi säiliöiksi valtamereen, sedimentteihin ja maaperään. Yhdessä nämä altaat varastoivat noin viisi kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehä ja niillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisessa biogeokemiassa (1). Siksi OM-kierron ja -kehityksen dynamiikka ovat avainasemassa, jotta ymmärrämme, miten hiilenkierto muuttuu ilmaston mukaan (1–3).”

 

 

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu