Miten ilmastoanekauppa voi nykyään

Esitän kysymyksen, johon toivon saavani vastauksen.

Englantilainen tiedemies James Lovelock esitti 1980 -luvulla hypoteesin, että kuinka kasviplanktonin määrää tuplaamalla voidaan hoitaa ilmasto- ja hiilidioksidikysymykset pois päiväjärjestyksestä.

Samaan aikaan USA:ssa ilmastotiedemies James Hansen esitti todistuksensa kongressille, ilmastohätätilasta, jonka seurauksena IPCC perustettiin, tehtävänään todistaa ihmisen syyllisyys ilmastonmuutokseen.

Nyt sitten oikea tiede on todistanut James Lovelockin olleen oikeassa. Ja empiria on todistanut James Hansenin olleen väärässä.

Kumman tiedettä Makkonen kannattaa, kun väität olevan tieteen kannalla.

Ulostetta, jossa 10 miljoonaa kertaa enemmän rautaa, Nicolsin tiimi analysoi 27 ulostenäytettä neljästä hetulavalaslajista, raportoi New Scientist. ”Hän havaitsi, että valaiden ulosteissa oli keskimäärin 10 miljoonaa kertaa enemmän rautaa kuin Etelämantereen merivedessä.”

https://www.npr.org/sections/krulwich/2014/04/03/298778615/the-power-of-poop-a-whale-story?t=1537012677730&t=1537860874558

Periaatteessa se on rautatiivistettä. Strategisesti oikeaan paikkaan sijoitettuna – jonka pitäisi olla lähellä valtameren pintaa, missä aurinko paistaa – tämä ylimääräinen rauta saa aikaan kasviplanktonin kukinnan, jonka krillit sitten syövät, mikä johtaa krillipopulaation kasvuun, mikä johtaa … Kyllä … isommat valasillalliset! ”Hetulavalaiden ulosteen rautapitoisuuden on laskettu olevan noin 10 miljoonaa kertaa Etelämantereen meriveteen verrattuna”, hän sanoi. Ennen kaupallisen valaanpyynnin alkua viime vuosisadan alussa valaat kuluttivat noin 190 miljoonaa tonnia krilliä, mikä muutti tämän noin 7 600 tonniksi rautapitoisia ulosteita. ”Tämä monumentaalinen lannoitusyritys tarkoittaa, että valaat ovat saattaneet olla vastuussa noin 12 prosentin nykyisen rautapitoisuuden kierrättämisestä eteläisen valtameren pintakerroksessa”, tohtori Nicol sanoi. Krillien ja valaiden kierrätysrooli valtameressä auttaa selittämään, kuinka ekosysteemi pystyi tukemaan paljon suurempia saalistaja- ja saalispopulaatioita. Tutkimus viittaa siihen, että tulevaisuudessa hetulavalaiden ja krillipopulaatioiden lisääntyminen vaikuttaisi myönteisesti koko eteläisen valtameren ekosysteemin tuottavuuteen ja voisi parantaa valtamerten kykyä absorboida hiilidioksidia.