Miten valtameri – maapallon suurin hiilinielu – tarkalleen sitoo ja varastoi hiiltä?
Miten valtameri – maapallon suurin hiilinielu – tarkalleen sitoo ja varastoi hiiltä?
https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190417153754.htm
Wang analysoi näiden korallien typpiatomien kahden isotoopin suhteita – typpi-14:n (14N, atomin yleisin muunnelma, jonka ytimessä on seitsemän protonia ja seitsemän neutronia) ja typen-15 (15N, jossa on ylimääräinen neutroni). Kun kasviplankton kuluttaa typpeä, se valitsee mieluummin 14N kuin 15N. Tämän seurauksena määräytyy korrelaatio typen isotooppien suhteen uppoavassa orgaanisessa aineessa (jota korallit sitten syövät, kun se putoaa merenpohjaan) ja kuinka paljon typpeä kulutetaan valtameren pinnassa – ja kertoo laajemmin biologisen pumpun tehokkuudesta. Suurempi 15N:n määrä fossiileissa osoittaa, että biologinen pumppu toimi tuolloin tehokkaammin.
Merissä hiilensidonta toimii kylminä kausina kahden ns. hiilipumpun voimalla. Liukoisuuspumppun vastinparina biologinen hiilipumppu toimii myös tehokkaasti kylminä aikoina.
Missä vaiheessa sitten meret alkavat luovuttamaan hiilidioksidia, ei tarkalleen tiedetä, kun ne lämpenevät.
Biologinen hiilipumppu merissä alkaa toimimaan huonommin merten lämmetessä, ja tilalle astuu mikrobihiilipumppu. Mikrobihiilipumppu on verrattain uusi käsite, joten tietoa asiasta tulee jatkuvasti. Käytännössä merten lämmetessä kasviplankton muuttuu pienikokoiseksi, joka uuttaa liukoista orgaanista ainesta meriin enemmän kuin suurikokoinen plankton. Joten mikrobien toiminta lämpimissä merissä lisääntyy.
Kun tiedämme nykyään, että mikrobien toiminta muutenkin vastaa jo 96 % hiilenkierrosta maapallolla, on sillä aivan oleellinen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
Tässä voisi jo kysyä, että onko hiilidioksidin rajoitustoimilla mitään vaikutusta.
No, ei oikein ole.
Vetytaloutta ja fuusion edistymistä, kuten myös fissioratkaisuja tutkitaan edelleen. Jospa hiilelle voidaan osoittaa kilpailevia vaihtoehtoja energiantuotannossa.
Merivedessä on myös uraanipolttoainetta sen verran, ettei ihminen kykene vaikuttamaan sen vähenemiseen.
https://cna.ca/2016/07/27/theres-uranium-seawater-renewable/
Meriveden uraania säätelevät vakaan tilan kemialliset reaktiot veden ja uraania sisältävien kivien välillä siten, että aina kun uraania uutetaan merivedestä, sama määrä liukenee kivistä sen tilalle.
Itse asiassa maa- ja ympäristötieteiden tutkija James Concan Forbes Magazine -artikkelin mukaan ”ihmisen on mahdotonta erottaa tarpeeksi uraania alentaakseen meriveden kokonaispitoisuuksia nopeammin kuin se täydentyy.”
Vartoos kun EU pääsee asialle, niin merethän ovat vain hiilen lähteitä. Eikö näin ole käymässä Suomen metsillekin, muuttumassa sitojista lähteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin on käymässä.
Viitteitä tästä merien hiilinielun muuttumisesta hiilen lähteeksi on annettu ymmärtää jo jonkin aikaa…
En viitsi näin aamutuimaan mainita nimiä, mutta näitäkin kirjoittajia täältä löytyy.
😮
Ilmoita asiaton viesti
Yritin, mutta en malttanut kuitenkaan olla puuttumatta eli: Ilmaston lämpenemisen vaikutusta hiilidioksidin (CO2) ja metaanin (CH4) liukoisuuteen säätelee kaksi lakia, joilla on vastakkaiset vaikutukset. 1) Henryn laki: Kaasun liukoisuus on suoraan verrannollinen kaasun osapaineeseen. Ja 2) suhteellisuusvakio joka on Henryn lain vakio. Tämä suhteellisuusvakio on lämpötilasta riippuvainen ja pienenee lämpötilan noustessa. Hiilidioksidin lisääntyessä ilmakehässä sen osapaine kasvaa ja sitä enemmän sitä pyrkii liukenemaan valtameriin, mutta lämpötilan noustessa vakio laskee ja sitä vähemmän myöskin meriin liukenee. No nythän Aro on selittänyt asiantuntevasti, että valtamerien pintatvesien lämmetessä (jolloin siis Henryn lain sisältämä suhteellisuusvakio lämpötilan nousun myötä pienenee) kuvaan astuisi mukaan ns. biologinen pumppu joka on siis planktonin, muun pieneliöstön sekä levien muodostamaa elävää organismia joka korvaisi tämän em. suhteellisuusvakion pienennyksestä johtuvan CO2:n liukoistumisen vähenemisen osuuden. Viimeaikoina on kuitenkin käynyt ilmi ettei esim. levien tehokkuus hiilinieluna ehkä sittenkään ole aivan sitä luokkaa kuin on aiemmin oletettu.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka levien osuuden arvellaan pienenevän valtamerten pintakerrosten lämmetessä, pikosyanobakteerien osuus kasvaa pintavesissä, kun lämpötila nousee, joten meret toimivat hiilinieluina vielä senkin jälkeen, kun pintavedet ovat lämmenneet.
”Osoitimme tässä tutkimuksessa, että pikosyanobakteerit sopivat hyvin yhdeksi tärkeäksi orgaanisten fluoroforien lähteeksi maailman valtameressä, mutta emme väitä, että se olisi ainoa. FDOM:iin liittyvät pikosyanobakteerien typpeä sisältävät tuotteet saattavat olla erityisen kiinnostavia typen kuljetuksen ja kierron suhteen avomeriympäristöissä, ja havainnot ovat todennäköisesti merkittäviä muuttuvassa ilmastossa, koska pikosyanobakteerien määrän odotetaan kasvavan lämpötilan noustessa51.
Meren pikosyanobakteerit ovat maailmanlaajuisesti levinneitä ja jopa hallitsevia oligotrofisilla alueilla, joilla kasviplanktonin primaarituotanto on suhteellisen alhaista ja siten ne voivat olla merkittävä meren FDOM:n lähde. Pikosyanobakteeripigmenttien (esimerkiksi fykoerytriinin) on myös osoitettu kulkeutuvan helpommin syvälle valtameren kerroksiin kuin klorofyllin tai muiden kasviplanktonin pigmenttien sedimenttiloukkutietojen mukaan9.”
http://www.nature.com/articles/ncomms15284
”Ottaen huomioon pikosyanobakteerien merkityksen maailmanlaajuisessa hiilenkierrossa, tuloksemme osoittavat, että pikosyanobakteerit ovat todennäköisesti tärkeitä meren alkuperäisen FDOM:n lähteitä, jotka voivat kertyä syvään valtamereen.”
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli noi mikrobit ja muut basiliskot sattuisi kiinnostamaan enemmänkin niin niiden tutkimieseta löytyy tietoa esim. täältä. Saa nähdä mitä keksitään etsiä tilalle elleivät edes nekään osoittaudu Big Oil bisneksen pelastusrenkaaksi…
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin on yleisesti tiedossa, että meriin mahtuu ihmisen tuottama hiilidioksidi helposti, eikä ihminen pysty edes tuottamaan sellaisia määriä hiilidioksidia, millä olisi vaikutusta merien toimintaan. Puheet merien happamoitumisesta ovat myöskin liioittelua. 😉
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2005GB002530
1. Esittely
[2] On arvioitu, että maapallon valtameret ovat absorboineet noin 48 ± 9 % hiilidioksidipäästöistä teollisuuskaudella (1880–1994) fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta ja sementin tuotannosta [Sabine et al., 2004].
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Christopher (Chris) L. Sabine, joka on siis merentukimustieteen tohtori toimipaikkananaan Havaijin yliopisto, Manoa, Honolulu ja alallaan takuulla pätevä tutkija on tutkinut tiimeineen etupäässä epäorgaanisen hiilen absorboitumista valtamereen. Sijainti eli alue jolla hän on pääsääntöisesti tehnyt tutkimustaan tekee johtopäätöksen hieman kyseenalaiseksi tuon sementintuotannon sekä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen osalta, koska a) ko. alueella ei ole raskasta teollisuutta eikä massiivista sementin tuotantoa b) alueella on ollut varsin pitkään ja on yhä edelleen vulkaanista toimintaa. Tällöin herää kysymys onko tutkijatiimin mielessä käynyt tutkia mikä on lähialueella mereen absorboituneen CO2:n sisältämien hiilen isotooppien hiili-12 (12C) eli ns. kevyen hiilen ja hiili-13 (13C) eli ns. raskaan hiilen välinen prosentuaalinen ero tutkimuksissa otettujen CO2:n näytteiden sisältämissä pitoisuuksissa. Tämä 12C kuten tiedetään on peräisin elävästä eli orgaanisesta aineksesta kun taas 13C on epäorgaanista ja peräisin esim. tulivuoren purkauksista. Lisäksi tiedetään, että epäorgaanisilla yhdisteillä on korkea liukoisuus orgaanisiin yhdisteisiin verrattuna niiden ionisidosten vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
On tuota tietoa yritetty kaivaa esille, että kuinka paljon fossiilisten hiiltä on menossa meriin missäkin vaiheessa ja syvyydessä. Muistaisin nähneeni kartan, jossa asiaa on kuvattu.
Epäorgaaninen hiili taitaa absorboitua meriin lähempänä napa-alueita enimmäkseen, tropiikissa hiilidioksidi nousee ilmakehään jne. Mauna Loakin taitaa olla tropiikissa.
Myöskin jäätiköt osallistuvat ilmakehän hiilidioksidin absorboimiseen aktiivisesti. On tiedetty vasta vähän aikaa.
https://www.nature.com/articles/s41467-019-11394-4
Vasta viimeisen 15 vuoden aikana jäätiköitä on alettu pitää aktiivisina hiilen kierrättäjänä, mikä johtuu havainnosta, että ne sisältävät erilaisia vesiympäristöjä, joissa esiintyy runsaasti ja monimuotoisia mikro-organismipopulaatioita ja ovat pesäkkeitä biogeokemiallisille rapautumiselle. Nämä prosessit luovat jääkentille potentiaalin vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti globaaliin hiilisykliin (kuva 1).
Jos nyt tekisi valistuneen arvauksen, fossiilisia polttoaineita ihmiskunta käyttää vielä pitkään. Tähän vaikuttaa lisäksi se, että fossiiliset polttoaineet eivät ole loppumassa, vaan merenpohjassa on lisää 10 – 100 kertaisia määriä nykyisin tiedossa oleviin verrattuna.
Seuraavaksi taistellaan Barentsin meren öljystä ja kaasusta (kun Ukrainassa taistelut päättyvät).
😮
Ilmoita asiaton viesti
”Seuraavaksi taistellaan Barentsin meren öljystä ja kaasusta (kun Ukrainassa taistelut päättyvät).”
Totta turiset. Otetaan nyt esimerkiksi taaskin kerran kuuluisa ExxonMobil jonka siis laskettiin hyötyneen Trumpin & hallinnon suhmurointien seurauksena 4:n vuodena aikajanalla n. 1$ triljoonan (eur. biljoona), josta kakusta kuten muistanemme he päätyivät investoimaan uusiin tuotantokohteisiin melkoisia summia. Nythän vaikka em. pulju vetäytyikin Venäjältä ja kirjasi sinne sijoittamansa n. 4 miljardia (jenkki biljoonaa) tappiona taseeseen niin homma tulee jatkumaan aivan satavarmasti mikäli Putin on vielä vallassa (hengissä) sodan loputtua Ukrainan maaperällä. Sen verran hyvät bisnes suhteet vaikuttivat Putin & Rex Tillerson ExxonMobilnin pääjehu (nyk. ex.) solmineen samaan aikaan kun Trump leipoi Rexistä jenkkilän pääministeriä. Myöhemmin (ennen laajoja Venjän vastaisia sanktioita) asian tultua laajemmin julki Tillerson totesi ettei konflikti tule vaikuttamaan oikeastaan mitenkään ExxonMobilin investointeihin. Se mitä sitten tapahtuu riippuu paljon myös siitä kuka tulee valituksi istumaan jenkkilän pääpallille, kun jonkinlainen rauhantila on kenties saavutettu.
Sitä voi sitten mietiskellä kukin vaikka itsekseen, että kenenkä muun kuin Lipposen hyväksi Lipponen oli aikoinaan lobbaamassa ideaa, että Suomi näyttäisi Arktisen neuvoston kokouksessa vihreää valoa ao. alueen luonnonvarojen hyödyntämiselle. Tuskinpa siitä Suomelle olisi lohjennut muuta, kuin ehkä korkeintaan pari jäänmurtaja tilausta jos edes sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä oli huonoissa asemissa sekaantuessaan Ukrainan konfliktiin 2014, investoinnit Barentsinmeren tuotantoon olisi vaatinut länsimaista teknologiaa ja se oli boikotissa Ukrainan takia.
No kun en ole asioista perillä, mutta arvauksia voinen heittää siihen suuntaan, että ExxonMobilin rooli on edelleen keskeinen. Kenelläkään muulla ei ole tarvittavia resursseja (pääomaa + teknologiaa) hyödyntää Barentsin meren luonnonvaroja.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissa on niin monia eri tieteen alueita ( mikrobit, biologinen pumppu, epäorgaaninen hiili, Henryn laki jne.), että päätin lisätä vielä yhden:
Avaruudellinen tarkastelu eli AURINKOSYKLIT
Ihminen ei juurikaan muokkaa ilmastoa. Ilmasto kylläkin muokkaa ihmisten tekemisiä isosti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-savorinen/ihminen-ei-juurikaan-muokkaa-ilmastoa-ilmasto-kyllakin-muokkaa-ihmisten-tekemisia-isosti/
https://www.nasa.gov/mission_pages/goddard/sunearth/news/seasonal-year-long-cycles-seen-on-the-sun/
https://phys.org/news/2022-09-cyclones-circling-jupiter-poles-baffling.html
Savorinen on selvittänyt minkä takia Maapallo lämpeni kaksi kertaa 1900 luvulla.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-savorinen/savorinen-on-selvittanyt-minka-takia-maapallo-lampeni-kaksi-kertaa-1900-luvulla/
Auringolla on havaittu lyhyt noin 330 päivän pituinen sykli.
Seasonal, Year-Long Cycles Seen on the Sun
”Our sun is constantly changing. It goes through cycles of activity – swinging between times of relative calm and times when frequent explosions on its surface can fling light, particles and energy out into space. This activity cycle peaks approximately every 11 years. New research shows evidence of a shorter time cycle as well, with activity waxing and waning over the course of about 330 days.”
https://www.nasa.gov/mission_pages/goddard/sunearth/news/seasonal-year-long-cycles-seen-on-the-sun
Mielenkiintoista lukea miten fyysikot epätoivoisesti yrittävät selittää tuota lyhyttä sykliä pelkästään Auringon sisäisillä prosesseilla.
Varsinkin kun on ilmiselvää että kiviplaneetat syklittävät Auringon lyhyttä sykliä ja kaasuplaneetat Auringon pidempää noin 11 vuoden sykliä. Näin selittyvät myös pitkät kymmeniä vuosia kestävät pitkät pilkuttomat jaksot.
Ilmoita asiaton viesti
Luin itsekin tuon Savorisen kirjoituksen.
Syklisyyttä ilmenee, mikä on ihan hyvä, että tätä puolta auringon toiminnasta tuodaan esille. Sitten on vielä ne pitkät syklit, joista harvemmin kirjoitetaan.
Savorisen perustelutkin olivat ihan paikallaan.
Ilmoita asiaton viesti