Muna vai kana ensin ongelma ilmastossa
Ilmastosta käytävä keskustelu kiertää kehää hiilidioksidin -lämpenemisen ympärillä, kun ei oikein tiedetä, että kumpi vaikuttaa kumpaan.
Teorian ja käytännön välinen vertailu kun on ollut hankalaa ja puutteellista. Teoriassa vesihöyry vastaa suurimmasta osasta ilmakehän lämpenemisestä, mutta hiilidioksidin osuutta korostetaan sen kondensoitumattomuuden vuoksi. Arvellaan hiilidioksidin ensin lämmittävän ilmakehää, jolloin ilmakehän lämmettyä se voi pitää sisällään enemmän vesihöyryä, joka on voimakkain kasvihuonekaasuista.
Tämä siis teoriassa. Käytännössä pilvillä on oma roolinsa ilmastosysteemissä, mikä vähentää hiilidioksista aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä, eli hillidioksidin ilmastoherkkyys vähenee.
Kylmä ilmanala varastoi hiiltä maaperään, meriin ja jäätiköihin. Kun ilma lämpenee, hiiltä alkaa kertymään enemmän ilmakehään, fotosynteesi lisääntyy ja ilmakehän vesipitoisuus lisääntyy.
Nyt on sitten teollistumisen alusta hiilidioksidia kertynyt myös ihmisen toimista enemmän kuin koskaa aikaisemmin, eikä ole mitään vertailukohtaa historiassa, josta voisi hakea oppia hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, otsonin jne. lisääntymisestä. Joku vaikutus lisääntyneellä säteilypakotteella on. Kuinka paljon ja mitä muutoksia tapahtuu vedenkierron ja albedon suhteen.
Hiilidioksidi vaikuttaa kasvien fotosynteesiin, maalla ja merellä. Ongelmaksi tulee kasvien ravinteiden riittävyys. Hiili on tärkein, mutta tarvitaan lisäksi typpeä, fosforia ja kaliumia. Avomerellä raudanpuute ilmenee ensimmäisenä.
Typensitojabakteerit lopettivat toimintansa viime jääkauden aikana, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laski alle 200 ppm:n, jolloin kasviplankton kuoli ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähti nousuun.
Mutta on epätodennäköistä, että ilmakehän hiilidioksidin kasvu aiheutti jääkauden päättymisen, kyllä siihen tarvitaan lisäksi auringon vaikutusta.
On todettu maapallon alkuaikoina, kun hiilidioksidia oli paljon ilmakehässä ja kun auringon säteilyvoimakkus oli 25 % nykyistä heikompi, pilvettömyyden pitäneen maapallon sulana. Aurinko lämmitti meriä pilvettömältä taivaalta.
”Pilvet voivat olla tärkein säteilybudjettia ja siten maapallon ilmastoa säätelevä parametri.” – Sfîcă et al., 2021 https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/joc.6841
”On yhä tavallisempaa, että tiedemiehet yhdistävät nykyiset säteilybudjetin (ilmaston) muutokset pilvipeitteiden vaihteluista johtuvaksi. Tämän ei pitäisi olla yllättävää. On huomautettu (van Heerwaarden et al., 2021), että pilvien poistaminen ilmakehästä keskipäivällä johtaa +251 W/m² lisäsäteilyyn. Vertaa tätä arvoa koko kumulatiiviseen CO2-pakotteeseen vuodesta 1750 lähtien: 1.82 W/m².”
Maapallon saama kokonaissäteily kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2019 mennessä n. 1,5 W/m2 NASAn CERES–mittausten mukaan. Kukaan ei ole kiistänyt tätä faktaa, koska se perustuu NASAn mittauksiin. Sitä voi verrata IPCC:n CO2:n säteilypakotteeseen 2,16 W/m2 vuodesta 1750 vuoteen 2019 mennessä, ja se on aiheuttanut IPCC:n mukaan lämpenemistä 1,02 astetta. Samalla riippuvuudella 1,5 C aiheuttaisi lämpötilan nousua n. 0,78 C. Tämä ylitti kipurajan ja siksi IPCC jätti sen pois lämpenemislaskuista.
NASA:n tutkijaryhmän mukaan 1,5 W/m2 säteilypakotteen nousu johtuu päiväntasaaja-alueen pilvisyyden vähenemisestä. Aro on oikeassa, että pilvisyys on merkittävä ilmastoa säätävä tekijä, jonka käyttäytymistä ei osata mallintaa, mutta sen vaikutukset pystytään laskemaan varsin hyvin.
Perusvaikutus on suurinpiirtein niin, että 1%-yksikön muutos pilvisyydessä aiheuttaa 0,11 astetta lämpötilan muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, nyt näistä pilviin liittyvistä asioista on saatu lisää mittaustulosta ja esim. van Heerwaarden et al., 2021, on raportoinut näistä satelliittihavainnosta enemmänkin tutkimuksissaan. 😉
Niin se maailma muuttuu, Eskoseni.
😄
Ilmoita asiaton viesti
Valitettava tosiasia on se, että tuo n. 0.1°C:een lämpötilaero hukkuu jo pelkästään kohinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikessa yksinkertaisuudessaan jääkaudet ja lämpenemiskaudet ovat seurausta siitä, kun maapallon etäisyys auringosta on vaihdellut lievästi elliptisellä kiertoradallaan!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
”Earth’s sensitivity to absorbed solar radiation (~0.3 K/W m-2) is 2.7 times lower than the typical modeled sensitivity to a CO2 “radiative forcing” (0.8 K/W m-2). The reality is that the Earth’s ECS to CO2 is essentially zero due to a minuscule contribution of this gas to the total atmospheric pressure on our planet. It’s also worth mentioning that Earth’s ECS to TSI is about 6 times lower than the planet’s sensitivity to absorbed solar flux. Earth has a relatively high climate sensitivity to variations of cloud albedo (-1.02 K/1% albedo change), which indicates the presence of relatively strong negative feedbacks within the system that
tend to stabilize albedo fluctuations. This is good news for our global climate.”
https://tallbloke.files.wordpress.com/2022/05/ecs_universal_equations-1.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mittaustiedot, satelliittimittaukset ym. osoittavat pilvillä olevan keskeinen ja tasapainottava rooli ilmastossa. Hyvä niin!
Ilmoita asiaton viesti
Jep ja hiilarivaikutus käytännössä nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Eli käytännössä aurinko ja pilvet vaikuttavat maapallon ilmastoon.
😯
Ilmoita asiaton viesti
Perustava virhe tulee jo siinä että ilmastoa tarkastellaan kokonaisuutena.
Napa-alueet ja tropiikki eivät muodosta kokonaisuutta. Ilmasto jakautuu kolmeen eri tyyppiin eli viiteen ilmastovyöhykkeeseen.
Näiden sisäinen logiikka on erilainen. Tropiikki, Hadleyn solu on erikoistunut liikalämmön poistamiseen kun taas navoille tulee kylmää ilmaa pystytuulena, ylhäältä ja ne eivät tasaa tropiikin lämpöä.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä on kysymys.
Aikanaan saadaan varmaankin tietoomme tämän global warming -teorian kehittäneet teoreetikot, joille on ollut pakottavaa tarvetta saada uutta ymmärrystä teorian ja käytännön välisestä suhteesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Perustava virhe tulee jo siinä että ilmastoa tarkastellaan kokonaisuutena.”
Ei siinä ole mitään ”virhettä”. Maapallo kun on tyhjiöeristetty ja energiaa saapuu ja poistuu vain säteilyn muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi ilmastoa tarkastella hyvinkin yksinkertaisin mallein mutta ei pidä sitten tulla valittamaan kun saadut tulokset osoittautuvat aivan virheellisiksi, kuten nyt käy.
Ilmoita asiaton viesti
Muistatko niitä selityksiä puuttuvasta lämmöstä. Yli 50 selityksen jälkeen moni lopetti kirjaamiseen.
El Niño 2015/2016 muutti kaiken, kukaan ei kysynyt enään puuttuvan lämmön perään.
Ilmoita asiaton viesti
Ja logiikka menee niinkuin jo kerrottiin, Nino nosti hiilaripitoisuutta ja sitten lämpö hiipi sen perässä 😆 .
Lööpeissä oli viikko takaperin sellaista että SÄÄILMIÖ viilentää maapalloa eikä loppua näy. Viileneminen on siis vain sääilmiö mutta sikäli omituista kun meille kuitenkin alarmistipiireistä koko ajan toitotetaan että se on hiilari joka lämpötilaa säätää.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, nämä on näitä alarmistijuttuja.
Alarmistit yrittävät varjella teoriaa, näinhän jokainen tekee. Alarmistijuttujen falsifiointi on vain käytännössä hankalaa, ilmastoa ei vain voi laittaa pulloon.
Ilmoita asiaton viesti
Jos heikompi heräte aiheuttaisi vahvemman toimimaan voimakkaammin kuin se heräte, siitä seuraisi oskillaatio, niin ilmastossa kuin missä prosessissa tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaisi siltä, että ilmastoalarmistit uskovat oskillaation tapahtuvan, että heikompi heräte aiheuttaa vahvemman toimimaan voimakkaammin kuin se heräte. Eli palauteprosessit voimistuisivat.
https://www.nature.com/articles/d41586-022-01192-2
”Kuuma häntä
Suurin maapallon lämpötilojen epävarmuuden lähde 50 tai 100 vuoden kuluttua on tulevien kasvihuonekaasupäästöjen määrä, jotka ovat suurelta osin ihmisen hallinnassa. Vaikka tietäisimme tarkalleen, mikä tuo määrä olisi, emme silti tietäisi tarkalleen kuinka lämpimäksi planeetta lämpenee. Tämä johtuu siitä, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on valtava kokeilu, jolla ei ole ennakkotapausta, ja palauteprosessit, kuten pilvipeitteen muutokset, vaikuttavat lämpenemisen nopeuteen ja suuruuteen.”
Yksi ilmastokeskustelun avainkysymys on, antavatko ilmakehän vesihöyry ja pilvet nettopositiivista vai -negatiivista palautetta: Kun ilmakehä lämpenee, voimistaako tai vähentääkö ”vesipitoisuus” tätä?
http://klima-fakten.net/?p=3776&lang=en
”Tämä tutkimus on osoittanut, että ilmastoherkkyys vesihöyryn ja pilvien läsnäollessa on jatkuvasti pienempi kuin ilman vesipitoisuutta ilmakehässä. Tämän seurauksena vesihöyry ja pilvet yhdessä vähentävät pikemminkin kasvihuoneilmiötä kuin lisäävät sitä, ja vesihöyryn ja pilvien kokonaispalaute on negatiivinen MODTRAN -säteilymallin perusteella. Herkkyys 0,52 °C on niin pieni, että ei ole syytä huoleen ilmakehän sisällön tulevasta lisääntymisestä.”
Ilmoita asiaton viesti
Yks koomikko totesi että co2 on ulkopuolinen pakote 😆 . Olen aina luullut että sekin kuuluu luonnollisiin kasvihuonekaasuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ovathan ne melkoisia koomikoita, jotka pitävät edelleen kiinni CO2:n aiheuttamasta global warming hypoteesista.
On olemassa ihan empiirisesti tutkittua tietoa, ettei kasvihuonekaasupäästöt aiheuta mitään suurempaa häiriötä ilmastossa.
”Miskolczi esitti johtopäätöksensä seuraavasti: Vuon komponenttien välillä on löydetty uusia suhteita, ja niitä on käytetty lähes koko taivaan mallin rakentamiseen maan ilmakehän energiansiirtoprosessista. Ajanjaksolla 1948-2008 globaalin keskimääräisen vuotuisen todellisen kasvihuonekaasun optisen paksuuden on havaittu olevan ajankohtainen. Mitattujen todellisten CO2-muutosten simuloidut säteilyvaikutukset 61 vuoden ajalta laskettiin, ja niiden todettiin olevan helposti havaittavissa empiirisellä tiedolla ja käytetyillä analyyttisilla menetelmillä. Tiedot kieltävät hiilidioksidin lisääntymisen ilmakehässä hypoteettisena syynä näennäisesti havaittuun ilmaston lämpenemiseen. Hypoteesi vesihöyryn vaikutuksesta ilmakehän infrapuna-absorptioon on myös kumonnut havaitut mittaukset. Ilmeisesti kasvihuoneilmiön taustalla olevan fysiikan perusteellinen tarkistus on tarpeen. Tulokset osoittavat, että teoreettinen CO2:n aiheuttama virtuaalinen kasvu todellisessa kasvihuonekaasun optisessa paksuudessa ylittää suuresti todellisen empiirisesti mitatun muutoksen 61 vuoden ajalta. Se, että virtuaalinen muutos on noin neljä kertaa todellinen muutos, on vahva empiirinen todiste siitä, että on olemassa erittäin vahva dynaaminen kompensaatio, joka stabiloi ilmakehän energiansiirtoprosessia CO2-muutoksen mahdollista häiriötä vastaan. Tämä tarkoittaa, että empiirisesti arvioitu virtuaalinen palaute vesihöyryn vaikutuksesta kasvihuonekaasujen optiseen paksuuteen ei ole merkitsevästi positiivinen, mikä on ristiriidassa IPCC:n doktriinin kanssa, jonka mukaan se on vahvasti positiivinen.”
https://www.researchgate.net/publication/249884048_The_stable_stationary_value_of_the_earth's_global_average_atmospheric_Planck-weighted_greenhouse-gas_optical_thickness
Ilmoita asiaton viesti