Muna vai kana ensin ongelma ilmastossa

Ilmastosta käytävä keskustelu kiertää kehää hiilidioksidin -lämpenemisen ympärillä, kun ei oikein tiedetä, että kumpi vaikuttaa kumpaan.

Teorian ja käytännön välinen vertailu kun on ollut hankalaa ja puutteellista. Teoriassa vesihöyry vastaa suurimmasta osasta ilmakehän lämpenemisestä, mutta hiilidioksidin osuutta korostetaan sen kondensoitumattomuuden vuoksi. Arvellaan hiilidioksidin ensin lämmittävän ilmakehää, jolloin ilmakehän lämmettyä se voi pitää sisällään enemmän vesihöyryä, joka on voimakkain kasvihuonekaasuista.

Tämä siis teoriassa. Käytännössä pilvillä on oma roolinsa ilmastosysteemissä, mikä vähentää hiilidioksista aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä, eli hillidioksidin ilmastoherkkyys vähenee.

Kylmä ilmanala varastoi hiiltä maaperään, meriin ja jäätiköihin. Kun ilma lämpenee, hiiltä alkaa kertymään enemmän ilmakehään, fotosynteesi lisääntyy ja ilmakehän vesipitoisuus lisääntyy.

Nyt on sitten teollistumisen alusta hiilidioksidia kertynyt myös ihmisen toimista enemmän kuin koskaa aikaisemmin, eikä ole mitään vertailukohtaa historiassa, josta voisi hakea oppia hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, otsonin jne. lisääntymisestä. Joku vaikutus lisääntyneellä säteilypakotteella on. Kuinka paljon ja mitä muutoksia tapahtuu vedenkierron ja albedon suhteen.

Hiilidioksidi vaikuttaa kasvien fotosynteesiin, maalla ja merellä. Ongelmaksi tulee kasvien ravinteiden riittävyys. Hiili on tärkein, mutta tarvitaan lisäksi typpeä, fosforia ja kaliumia. Avomerellä raudanpuute ilmenee ensimmäisenä.

Typensitojabakteerit lopettivat toimintansa viime jääkauden aikana, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laski alle 200 ppm:n, jolloin kasviplankton kuoli ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähti nousuun.

Mutta on epätodennäköistä, että ilmakehän hiilidioksidin kasvu aiheutti jääkauden päättymisen, kyllä siihen tarvitaan lisäksi auringon vaikutusta.

On todettu maapallon alkuaikoina, kun hiilidioksidia oli paljon ilmakehässä ja kun auringon säteilyvoimakkus oli 25 % nykyistä heikompi, pilvettömyyden pitäneen maapallon sulana. Aurinko lämmitti meriä pilvettömältä taivaalta.

”Pilvet voivat olla tärkein säteilybudjettia ja siten maapallon ilmastoa säätelevä parametri.” – Sfîcă et al., 2021 https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/joc.6841

”On yhä tavallisempaa, että tiedemiehet yhdistävät nykyiset säteilybudjetin (ilmaston) muutokset pilvipeitteiden vaihteluista johtuvaksi. Tämän ei pitäisi olla yllättävää. On huomautettu (van Heerwaarden et al., 2021), että pilvien poistaminen ilmakehästä keskipäivällä johtaa +251 W/m² lisäsäteilyyn. Vertaa tätä arvoa koko kumulatiiviseen CO2-pakotteeseen vuodesta 1750 lähtien: 1.82 W/m².”

 

 

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu