Olisiko jo aika vaihtaa politiikkaa
Fyysikko Freeman Dyson sanoi hiilidioksidista olevan hyötyä ihmiskunnalle. Ilmakehässä hiilidioksidi ei pysy kuin viisi vuotta keskimäärin kun kasvit maalla ja kasviplankton merissä kierrättävät sitä ahnaasti.
http://www.acamedia.info/sciences/sciliterature/globalw/residence.htm
”Freeman Dyson:
Voit saada karkean arvion hiilidioksidimolekyylin eliniästä ilmakehässä jakamalla ilmakehän hiilen kokonaismassan massalla, joka fotosynteesissä imeytyy maakasvillisuuteen vuosittain. En tiedä tarkkoja lukuja. Karkeasti,
ilmakehän kokonaishiili on kahdeksansataa gigatonia ja fotosynteesi absorboi seitsemänkymmentä gigatonnia hiiltä vuodessa,
antaa eliniän noin kaksitoista vuotta. Tämä on keskimääräinen aika, jonka hiilidioksidimolekyyli viettää ilmakehässä ennen kuin maakasvi absorboi sen. Käytin tätä elinikää arvioidakseni, kuinka kauan kestää, ennen kuin maakasvillisuuden suuri muutos tuottaa suuren muutoksen ilmakehässä.
Tämä laskelma jättää kokonaan valtameren huomiotta. Todellisuudessa hiilidioksidin virtaus valtameriin on noin kaksi kertaa suurempi kuin virtaama maakasvillisuuteen. Joten hiilidioksidimolekyylin elinikä ilmakehässä on oikeastaan vain noin viisi vuotta. Kahden hyppyn välillä maakasvillisuuteen keskimääräinen molekyyli hyppää kahdesti mereen ja ulos merestä.
Jätin arvioidessani valtameren huomiotta, koska harkitsin vain maankäyttöä eikä valtameren hallintaa keinona hallita ilmakehän hiilidioksidia. On mahdollista, että merienhoito voi osoittautua teknisesti tehokkaammaksi, mutta maankäyttö on poliittisesti helpompaa, koska kukin valtio omistaa oman maansa.”
https://www.nature.com/articles/s41586-021-03306-8
Stanfordin yliopiston maaperätutkijat ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että niityt ovat tehokkaita kerryttämään maaperään hiiltä.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/agec.12619
Ranskassa politiikka ohjaa tieteelliset tutkimukset maaperäkemiasta.
”Maaperän orgaanisen hiilen sitomistoimenpiteet aiheuttavat kustannuksia viljelijöille, joilla on erilaiset yksilölliset ominaisuudet ja jotka sijaitsevat eri alueilla. Kustannustehokas analyysi, jossa otetaan huomioon nämä heterogeenisyydet, on ratkaisevan tärkeää hiilidioksidin sitomisen lisäämiseen tähtäävän tehokkaan julkisen politiikan kehittämisessä. Teemme tällaisen analyysin, jossa keskitytään kolmeen maaperän orgaanisen hiilen sitomistoimenpiteeseen: maanmuokkaus, väliaikaisten nurmien pidentäminen ja pensasaidat. Ranskaan sovelletun optimointimallin avulla tulokset osoittavat, että vain väliaikaisten nurmien laajentaminen voi varastoida hiiltä alhaisin kustannuksin, vaikka niiden hiilidioksidin sitomismahdollisuudet ovat myös vähäiset. Kunnianhimoiseen hiilidioksidin sitomistavoitteeseen tarvitaan maanmuokkaus ja pensasaitoja.”
EDIT:
Kaliforniassa on otettu edistyksellistä teknologiaa käyttöön hiilen kätkemiseksi maaperään, nimittäin kasveja.
Kasvit edustavat edistyksellistä teknologiaa, mihin ihmisen kehittämä teknologia ei ole vielä yltänyt.
”In a grand experiment, California switched on a fleet of high-tech greenhouse gas removal machines last month. Funded by the state’s cap-and-trade program, they’re designed to reverse climate change by sucking carbon dioxide out of the atmosphere. These wonderfully complex machines are more high-tech than anything humans have designed. They’re called plants.
Suuressa kokeessa Kalifornia otti viime kuussa käyttöön korkean teknologian kasvihuonekaasujen poistokojeiden kalustoa. Valtion cap-and-trade-ohjelman rahoittamana ne on suunniteltu kääntämään ilmastonmuutos imemällä hiilidioksidia ilmakehästä. Nämä ihanan monimutkaiset kojeet ovat korkeampaa tekniikkaa kuin mitä tahansa ihmisen suunnittelemaa. Niitä kutsutaan kasveiksi.”
https://grist.org/article/california-is-turning-farms-into-carbon-sucking-factories/
”Seriously, though: Plants breathe in carbon dioxide and breathe out oxygen. They break open the tough CO2 molecule and use the carbon to build their leaves and roots. In the process, they deposit carbon into the ground. For years people have excitedly discussed the possibility of stashing carbon in the soil while growing food. Now, for the first time, California is using cap-and-trade money to pay farmers to do it on a large scale. It’s called the California Healthy Soils Initiative.
Vakavasti ottaen: Kasvit hengittävät sisään hiilidioksidia ja hengittävät ulos happea. Ne avaavat kovan CO2-molekyylin ja käyttävät hiiltä rakentamaan lehtiä ja juuria. Prosessin aikana ne kerryttävät hiiltä maaperään. Vuosien ajan ihmiset ovat innoissaan keskustelleet mahdollisuudesta kätkeä hiiltä maaperään ruokaa kasvatettaessa. Nyt Kalifornia käyttää ensimmäistä kertaa päästökauppojen rahoja maksaen viljelijöille tästä, suuressa mittakaavassa. Sitä kutsutaan Kalifornian terveellisten maaperien aloitteeksi.”
Ihmisen kehittämää teknologiaa.
On eräänlainen kategoriavirhe, että systeemitason ilmiöitä ”todistetaan” elementaaritason nillityksellä … esimerkiksi kuten tuossa hieman alempana:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/hiilidioksidin-virtaustiheys-f-nykyisella-pitoisuudella-421-21ppm-2021-vesihoyry/
Ilmoita asiaton viesti
Mielipiteet ovat vapaita: mutta siihen se jääkin.
(Argumentum ad hominem)
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ajattelin jättää sinun blogisi kommentoinnin … siinä kuplassa näyttää joutuvan kissatappeluun (Lamminpää & pals).
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/veden-vesihoyryn-ja-muiden-kasvihuonekaasujen-kuten-hiilidioksidin-vaikutus-ilmaston-lampenemisessa-perustietoa-ja-faktaa/#comment-3384034
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo menettänyt toivoni Sinivirran suhteen. Hän ei tunnu millään ymmärtävän, että maapallon ilmaston kaltaista käsittämättömän monimutkaista systeemiä ei voida mallittaa fysiikan peruskurssitasoisilla staattisilla laboratoriomalleilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jaaha vai niin, että tällä kertaa mennään ”fysiikan peruskurssitasolla ja staattisilla laboratoriomalleilla”?
Olen kirjoittanut aiheesta jo 5 – 6 vuotta erilaisilla tulokulmilla, ja sieltä löytyy aineistoa laidasta laitaan (myös ilmastofysiikan professuuri-tasoisia).
Tämänkaltaiset kommentit syntyvät lähinnä niiltä, jotka ylikriittisesti suhtautumalla, pyrkivät kieltämään ilmastonmuutoksessa vallitsevat käsitykset, koska he eivät ymmärrä ”käsittämättömän monimutkaisia systeemejä”.
Lähtökohtaisesti, vaikka kysymys on vaikeista asioista, joskus niitä on pakko edes jossain määrin yksinkertaistaa, jotta ne periaatteet tulevat esille.
Ylinen voi ihan vapaasti esittää omia laskelmiaan ja julkaista ne täällä US:ssa, jotta lukijat (myös ammatikseen ilmaston kanssa työskentelevät) voisivat todeta, oletko ylipäätään kartalla.
Ja kun henkilöön jäälleen viittaat:
(Argumentum ad hominem)
Ilmoita asiaton viesti
Raimo tajuaa olla vajoamatta ”paskatieteelliseen mutapainiin” … systeemien ymmärtämisen alalla hän kuitenkin on Suomen ehdotonta huippua 🙂
”Tyhmyydelle minä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira …”
Ilmoita asiaton viesti
US ei ole oikea foorumi mallien esittämiseen, enkä ole missään väittänyt olevani ilmastotieteen ekspertti. Sen sijaan tiedän kyllä aika paljon systeemiteoriasta ja -tekniikasta ja olen mallittanut monimutkaisiakin prosesseja. Omat kaavasi liittyvät lähinnä ilmakehän ilmiöihin ja unohdat kokonaan maan päällä ja merissä tapahtuvat sekä hiilidioksidista että lämpötilasta riippuvat prosessit. Näiden prosessien muodostamat takaisinkytkennät ovat todennäköisesti merkittävin tekijä maapallon lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden määräytymisessä.
Ilmoita asiaton viesti
”… Näiden prosessien muodostamat takaisinkytkennät ovat todennäköisesti merkittävin tekijä maapallon lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden määräytymisessä”
Esimerkki systeemisestä mallintamisesta: Meret ovat kuin jättiläismäinen limsapullo … kun limppari lämpenee, se kykenee liuottamaan vähemmän hiilidioksidia.
Systeeminen evidenssi: Jäätikkömittaukset ovat osoittaneet, että hiilidioksidimäärä ilmakehässä korreloi merien lämpötilan kanssa … parinsadan vuoden viiveellä.
Systeeminen johtopäätös: Relevantti kausaliteetti toimii siis toisin päin! Ensin nousee lämpötila (kosmisista syistä johtuen?), ja tämän JÄLKEEN nousee hiilidioksidi!
Systeemiteoreetikon johtopäätös 2: No voi jukolauta …
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Hannun pitäisi päästä systeemitasolle. 😉
Se vaatii vähän ponnisteluja lisää, mielellään kykyä hallita kokonaisuuksia, yksityiskohtia myöden.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kuitenkin eräät, jotka vetoavat jatkuvasti auktoriteetteihin, eli näin ollen nojautuvat muiden ajatuksiin, eivät silloin ajattele omilla aivoillaan…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai sillä ole väliä mihin sitä nojaa tiedon hankinnan suhteen, jos pyrkimys on uuteen tietoon ja uuden tiedon soveltamiseen. 😉
”heuristiikka (Filosofia)
1. oppi tietoon ja oivalluksiin johtavista menetelmistä
2. tieteenfilosofiassa metodologisten sääntöjen kokonaisuus pyrittäessä etenemään toivottuihin tai uusiin ideoihin ja tuloksiin”
Ilmoita asiaton viesti
Kun tiedeihmiset yrittivät todistaa, fossiilisten polton hidastava merien kykyä poistaa hiiltä, kävikin päinvastoin. Coccosphaerale levän kalsiumkarbonaatin tuotanto jopa kymmenkertaistui.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ari-ojala/luonto-on-ihmeellinen-coccolithophore-yksisoluinen-leva/
Ilmoita asiaton viesti
Kalsiumkarbonaatti painuu merenpohjaan ja hiili on tältä osin poissa kierrosta pitkän aikaa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kalsiumkarbonaatistahan muodostuu maailman yleisin kivilaji, kalkkikivi. Italian dolomiitit on muodostunut hiilidioksidista. Finlandiatalo on vuorattu hiilidioksidilla. Viron vanha kaupunki, on rakennettu hiilidioksidista.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Kalkkikiveä syntyy kaiken aikaa, ja nyt sitä syntyy nopeutetulla aikataululla. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Carraran marmori ei kestä ilmastonmuutosta, CO2 hajoaa.. 😂
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidi ja rikki taitavat olla kovia rapauttamaan kiveä, joten kalkkikivikään ei noilta ole suojassa.
😯
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutos perustuu tietokonemalleihin. Eikä koviin luonnontieteellisiin faktoihin. Ja tietokonemalleista saadaann se haluttu tulos mitä sinne on syötetty
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, Freeman Dyson sanoi samansuuntaista ilmastonmuutosteoreetikoista ja kehotti heitä katsomaan välillä ulos ikkunasta. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun katsoo ikkunasta niin lunta sataa ihan h…….sti 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mutta näyttä sentään lämpömittari olevan plussan puolella. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Shit in Shit out!
Ilmoita asiaton viesti
Tere Jouni, oletetaan että Kiina, Intia, USA, EU lopettaisivat kokonaan co2 tuotannon, mistä sitä sitten saataisiin riittävästi, vaiko luonto lähtisi kehittymään nurinperin ? Viisaan edesmenneen ystäni nimi oli Viljo Järvenpää, maanytimen tietäjä !
Ilmoita asiaton viesti
Esititpä kysymyksen!
Kun en osaa vastata, vetoan auktoriteettiin. 😉
Tällä kertaa otan esimerkin typensitojabakteerin toimintaperiaatteesta.
Kun ilmakehän hiilidioksiidi laskee alle 190 ppm:n, typensitojabakteerien toiminta vaikeutuu merissä ja samalla merten planktonkasvillisuudelta loppuu typpi ja ne kuolevat, jolloin loppuu niiden hiilensidonta ilmakehästä, ja hiilidioksidia alkaa kertymään taas ilmakehään.
Kyseessä on carbon tissue pump.
Eli elämä jatkuu…
Ilmoita asiaton viesti
Liian ilmainen juttu. Ei hyvä.
Hiili lisäksi poltetaan, ja siitä ilmaisuus. Ei käy!
Tämä näkökulma ei ansaitse tarkastelua.
Kenellä on oikeus tuhkiin? Ei varmaan kenellä vain.
Ilmoita asiaton viesti
Hiili nyt kiertää, niin ihmisen toimesta kuin luonnollisesti.
Metsä- ja ruohikkopalot kuuluvat luonnonkiertoon.
Vaikka olenkin sitä mieltä, ettei öljyä kannattaisi polttaa, vielä sen eteen on tekemistä, kun 80 % energiasta tulee fossiilisten polttamisesta.
Toinen juttu on kokonaan se raportointi, jolla ihminen on syyllistetty. Kuka siitä asetetaan vastuuseen.
https://www.armstrongeconomics.com/world-news/climate/independent-audit-exposes-the-fraud-in-global-warming-data/
[An independent audit of the key temperature dataset that is being used by climate models has exposed more than 70 problems with the data which render it “unfit for global studies.”]
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä öljyn, ja yleensäkin vapautettavan energian poisvaluttamisesta tilanteessa, jossa hyötysuhdeodote kokonaisuutena, voi olla jopa miinusta, ja sielläkin missä ei, niin se hyödyllisyys kerrataan, sillä samaisen luonteisella.
Tätä näkemystä voi olla vaikea uskoa. Itse en osaa ajatella, että olisi toisin.
Vaikka seikka on patologinen, niin sitä voi toisaalta pitää virheenä, jonka selvittämiseen liittyy paljon vaikeutta.
Tämä ollut itselläni teema, tämän päivän osalta, Usarissa. Case by case.
Ilmoita asiaton viesti
Tekniikkaa ja osaamista kun katsoo, vaikka tuota tuulimyllyn paloa, siis rakentelun epäonnistumista, ja tietää mitä hienoutta se voi pitää sisällään, …
Niin ei voi olla kunnioittamatta taituruutta. Sama yleisesti. Ihmisissä on potentiaalia, vaikka joskus suoritukset menisi kyynisvoittoisen rutinoidusti.
Näiden takana voi olla parhaimmillaan ihmisiä enemmän kokonaisempana, tekemässä hyvää, antaumuksella.
Kun sitten kokonaisuutta ajatelee, niin työn ja paremman toivossa pakertajatkin, voivat näyttäytyä toisessa valossa.
Onko kyseessä tragedia?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kai vastausta antaessa tuhon esittämäsi kysymykseen pitää lähteä siitä, että tekniikka pitää saada palvelemaan ihmiskuntaa, muttei esim. ympäristön tai vaikkapa eläinten kustannuksella.
Kuka laitetaan vastuuseen MIT:n raportista, jonka mukaan tuulivoimalan matalataajuinen melu ei ole ihmisille haitaksi. Kun tiede on tullut päinvastaiseen lopputuloksen. Sama koskee merinisäkkäitä, ehkä vielä enemmän.
http://www.euronoise2018.eu/docs/papers/395_Euronoise2018.pdf
”Steven Cooper Akustinen ryhmä Pty Ltd, Australia.
Yhteenveto
Samalla kun ihmiset tottuvat liikenteen meluun, päinvastoin tapahtuu pitkäaikaisessa altistumisessa tuulivoimalan melulle. Ihmiset herkistyvät melulle, joka lopulta vaikuttaa heihin ja vaatii äärimmäisissä tapauksissa näitä ihmisiä luopumaan kodeistaan. Tyypillisiä melutavoitteita sovelletaan asuntojen ulkopuolella eivätkä ne koske sisäisiä meluympäristöjä. Pilottitutkimuksessa, joka koski kuulumattoman tuuliturbiinimelun käyttöä kenttämittauksissa asunnon sisällä, havaittiin herkistyneitä ihmisiä reagoimaan kuulumattomiin tuuliturbiinimeluihin tuntemuksina heidän päässään ja jaloissaan. Keskustellaan tuulivoimalan aikatunnuksen pulssoivasta luonteesta ja tällaisten signaalien heilahtelujen luonteesta koehenkilöiden havaintoihin.
PACS nro.43.66 Psykologinen akustiikka, 43.66.Ki Äänen havainnolliset vaikutukset
Several lines of evidence suggest that the amplitude (power or intensity) of low frequency noise and vibration needed to create these effects may be even lower than the auditory threshold at the same low frequencies.
The use of full-spectrum time signals with an analysis of one third octaves in a waterfall plot to which then one observes the variation in the 1/3 octave bands over time [29] is a tool that clearly shows the presence of the dynamically pulsed amplitude modulation to which our test group were able to identify the presence of the wind turbine signal even though they are unable to hear it. Our proposal for the next step in this investigation was to bring 50 people from around Australia who had been identified as sensitive to wind turbines (in some cases having abandoned their homes) and undertake a repeat of the test pilot program to include other sources of inaudible noise (such as traffic, waterfalls, surf noise etc.) and those persons would be subject to EEG and heart rate monitoring (conducted by person so qualified). The issue we face is lack of funding to be able to undertake that work.
Useat todistusaineistot viittaavat siihen, että näiden vaikutusten luomiseen tarvittavan matalataajuisen kohinan ja värähtelyn amplitudi (teho tai voimakkuus) voi olla jopa alempi kuin auditiivinen kynnys samoilla alhaisilla taajuuksilla.
Koko taajuussignaalin käyttö analysoimalla kolmasosa oktaavia vesiputousdiagrammissa, jolle sitten tarkkaillaan 1/3 oktaavivyöhykkeen vaihtelua ajan myötä [29], on työkalu, joka osoittaa selvästi dynaamisesti pulssoittuneen amplitudimodulaation läsnäolon, josta testiryhmämme pystyivät tunnistamaan tuulivoimalasignaalin, vaikka he eivät pysty kuulemaan sitä. Ehdotuksemme seuraavaksi vaiheeksi tässä tutkimuksessa oli tuoda 50 ihmistä ympäri Australiaa, joiden henkilöiden oli todettu olevan herkkiä tuulivoimaloille (joissakin tapauksissa hylänneet kotinsa), ja sitoutumaan toistamaan koepilottiohjelma, johon sisällytetään muut lähteet kuulumattomista melusta (kuten liikenne, vesiputoukset, aallokkomelu jne.) ja näille henkilöille suoritetaan EEG- ja sykevalvonta (suorittaa pätevä henkilö). Kohtaamme ongelmana rahoituksen puutteen voidaksemme tehdä tämän työn.”
Ilmoita asiaton viesti
Vähän tuossa on suuntaa.
Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä palikoiden paikalleen loksautus, siten kuin tämä tulee tietysti tehdä.
Vaikea osuvasti sanoa, mikä boksimaisuuden painotuksessa, luo sitä vastakohtaa, kestävyydelle.
Jos esim tämä sektori olisi okoo, jonkin tervehtymisen ansiosta, niin mitä kokonaisemmin voi ajatella paremmasta?
Pahempaa. Tätä on vaikea uskoa, tiedän.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedon tarve on valtava nykyään, koska väärää tietoa voidaan levittää vakuuttavasti.
MIT:ltä voidaan ostaa raportteja tuulivoimateollisuuden käyttöön, maksajana öljyteollisuus.
Oikeastaan menetetään kokoajan tuntumaa todellisuuteen, sekoittamalla kaikenlaisilla tutkimuksilla. Ihmiset eivät erota enää, mikä on totta ja mikä valehtelua.
”Julkaistu 4.7.2018 Ruminating on cattle, grazing systems, methane, nitrous oxide, the soil carbon sequestration question – and what it all means for greenhouse gas emissions.
Farm animals, and the consumption of meat and dairy, are a major contributor to the problem of climate change. It is well-established that the livestock sector contributes some 14.5% of global greenhouse gas emissions, but there is less agreement on the specific climate impact of different types of animals and production systems. Most controversy surrounds the debate on ‘grass-fed’ beef and how its climate impact compares with other types of meat or meat produced in more intensive systems.
Some have argued that grazing animals can actually stimulate grass to be more productive and put down deeper roots, drawing carbon out of the atmosphere and storing it in soils. Others go even further, arguing that this carbon sequestration can, in fact, offset all other emissions from ruminants, and in doing so solve our climate problems.
It is safe to say that this debate has left people either polarised or confused. Is grass-fed better or is it worse for the climate? What’s actually true?
The Grazed and Confused? report from the Food Climate Research Network finds that better management of grass-fed livestock, while worthwhile in and of itself, does not offer a significant solution to climate change as only under very specific conditions can they help sequester carbon. This sequestering of carbon is even then small, time-limited, reversible and substantially outweighed by the greenhouse gas emissions these grazing animals generate. The report concludes that although there can be other benefits to grazing livestock – solving climate change isn’t one of them.”
https://fcrn.org.uk/projects/grazed-and-confused
https://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/58830/2.5.Henrichs.pdf?sequence=1
”Bison select higher quality forages and can influence the function and structure of grasslands. The authors suggest that this does not necessarily make bison the first choice for all grassland ecosystems. Both cattle and bison selected for C4 grasses and against C3 grasses in the time period from June through July. A change in preferences occurred in August when cattle preferred forbs in proportion to its availability while selecting for browse forage. During August bison selected against forbs and consumed browse in proportion to availability. These differences in grazing patterns during August may represent the primary differences in grazing selectivity between bison and cattle.”
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta, kärryillä pysyminen, ei ole kiinni yksittäisten totuusväittämistä, tai valheellisuuksista. Tämä on hyvä tiedostaa.
Elämän perustekijät, ihmisille merkitsevinä, eivät ole oleellisesti muuttuneet, aiemmista ajoista. Uuden näköistä voi ilmetä, jota vaikea kompleksisuudessaan tajuta.
Pohjakerros jää tajuttavaksi, ja ymmärrettäväksi, mikä toisaalta merkitsee eniten. Tämän vuoksi mm energiasta juttelu, on meitä ajatellen relevanttia.
Tämä kokonaisempi suhteutus yksittäisaiheissa, on mielestäni tärkeää. Tämän jälkeen jää tervettä erikoistumista ja kaventumista, hyödyllisiin välineisiin ja toimiin. Muuten voi mennä pieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Pieleen meni jo siinä, että rahoittajat tulevat pääasiassa öljyteollisuudesta.
Riippumattomuus on pelkästään hyvä, on kyse tutkimuksesta tai toteutuksesta.
Mikäli tuosta vain riippumattoman tilintarkastusyhtiön toimesta löydetään 70 virhettä lämpötiloja koskevasta 1850-luvulta alkaneesta raportoinnista. Onko silloin ilmastonmuutoskaan totta muilta osin kuin, että se on luonnollista..
Ilmoita asiaton viesti
Kasvit ja yhteyttäminen. Se on maapallon tärkein voima ja dynamiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, opetusta yhteyttämisestä ja kasveista annetaan jo alaluokilla, joten tämän asian osalta onkin sitten palattu normaaliin päiväjärjestykseen. 😉
Olisiko yhteiskunnassa vielä ryhmiä, jotka eivät tätä asiaa ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Viidakkorumpu kertoo että oppikirjoissa ei enää mainita että kasvit tarvii hiilidioksiidia?
Ilmoita asiaton viesti
Taidat olla oikeassa, se olisikin oppilaiden omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta lähtöisin hankkia tietoa kasvien yhteyttämisestä. Niin ja opettajan suostumuksella.
Viidakkoon tietoa, että asia pitää pikimmiten korjata.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin ihan perusasiat vedetään poliittisesti, populistisesti tai pääomien väänneltäviksi.
Ikäänkuin me ihmiset voitais tuolle luonnonvoimalle jotain – muuta kuin pilaamalla sitä. Niin kuin on massamäärin tehtykin.
Luonnon monimuotoisus on se dynamiikka joka muokkaa kasvien yhteyttämisen luonnonvoiman – joka on maapallon tärkein voima ja dynamiikka – erilaisiksi hyödyllisiksi käyttötarkoituksiksi – ja nimenomaan monimuotoisuuden sisältämiksi itsesäätelyjärjestelmiksi jotka neliömetrin tasoiseen luonnon paikallisuusominaisuuteen asti toimii puskurina, iskunvaimentimena SEKÄ LUONNONVOIMIEN SITOJINA jotka nyt ovat päässeet luonnon itsesäätelyjärjestelmistä valloilleen ihmisen pilattua luonnon monimuotoisuutta ja sen itsesäätelyjärjestelmiä.
Tuossa on tasan kaikki mitä minusta pitää ymmärtää jotta päästään luonnon tuhoajasta sen kumppaniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä asioita pitäisi opettaa jo ihan ala-asteen oppilaille.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitatko tekstini sanoman
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä!
Ilmoita asiaton viesti
Mikään muu ei ole vissiin tuhonnut luonnon monimuotoisuutta niin paljon kuin haave autojen polttoaineiden tekeminen palmuöljystä ja tähän viherporukat ovat syyllisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, nyt pitäisi ottaa syylliset kiinni ja pistää telkien taakse, ennen kuin pääsevät enempää tuhoa saamaan aikaiseksi. 😯
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset tuhoavat joka vuosi aina vain enemmän alueita, jolloin maaperä köyhtyy ja esim. joillakin kaivosalueilla kaikki elollinen kuolee. Tämän johdosta hiilidioksidi nousee ja monimuotoisuus laskee -> luontotuho. Kasvava väestö tarvitsee aina vain enemmän ruokaa, asuntoja ja energiaa. Kaikenlainen kulutuskin kasvaa päivä päivältä. Luonto kasvineen ja eläimineen saavat väistyä ihmisten tieltä.
En usko että sähköautoilu pelastaa planeettamme. päinvastoin, se tuo lisää ongelmia, toisenlaisia ongelmia. Järkevät toimet luonnon kannalta on:
1. estää väestön määrän liiallinen kasvu
2. riittävästi erilaisia ekosysteemeja kuten metsiä, niittyjä, savanneja jne.
3. kestävä maanviljelys, joka pyrkii aktiivisesti parantamaan maaperän laatua, jolloin maa sitoo nykyistä enemmän vettä ja ravinteita ja hiiltä
4. turhan kulutuksen pienentäminen.
5. palveluammatit takaisin – kestävien ja laadukkaiden tuotteiden korjaaminen…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tuo ilmakehän hiilidioksidin kasvu vie sitä hiiltä kyllä maaperäänkin enemmän. Kasvit hoitavat sen puolen. Tietysti kasvin valinnalla on merkitystä. Jotkut heinäkasvit mielletään syväjuurisiksi, mutta myös kaura vie juurensa parin metrin syvyyteen hyvissä olosuhteissa.
On se vaikea ihmisten sulattaa, että hiilidioksidista on pelkkää etua tälle planeetalle. Vaikea on niitä ihmisten käsityksiä muuksi muuttaa, vaikka kuinka koittaisi puhua kasvien yhteyttämisestä ja muista siihen liittyvistä asioista. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Hiilipäästökeskustelun ytimessä on – autoilun pelastaminen ja tietenkin lämmitysenergia.
Hiilipäästöt on saaneet tätä kautta väärän monimuotoisuuden sekä yhteyttämisnökökulman peittävän painoarvon.
Se on teknologia- ja teollisuuslähtöistä eikä luontokokonaisuuslähtöistä – edelleenkin sillä virheajattelulla että luonnon pitää sopeutua ihmiseen eikä päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Väärinajattelusta onkin kyse. Aikansa ottaa ennenkuin ajatuspolut ja -kaavat muuttuvat.
Brasiliassa esim. vuoroviljely, jatkuva kasvipeitteisyys ja laidunnus korvaavat säännöllisen kaskeamisen, mistä maata on syytetty.
Pellot pysyvät nykyään paremmassa kunnossa, eikä tarvitse polttaa sademetsiä enää.
Ilmoita asiaton viesti
Plus aineettomien arvojen yhteiskunta, hoiva, sosiaalisuus, kuittuuri, itsensä kehittäminen, luontosuhde.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä Jouni kirjoittaa mielenkiintoisista tekstiä CO2:sta.
Rassaa mukavasti luteita korvien välistä…
Lisää tällaista, kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, se on ollut tarkoituskin, vähän luteille antaa kyytiä. 😉
Kohta sitä CO2:sta taas tarvitaan, sitä pitää olla riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Totta mutta se ei kuitenkaan estä pakkasta laskeutumasta maan pinnalle, sen estää vesi eri muodoissaan.
Ilmoita asiaton viesti