Orgaanisen hiilen jakautuminen maapallolla

Kasvit, eläimet, mikrobit ja sienirihmastot sisältävät orgaanista hiiltä, kuten myös maaperä, meret ja sedimentit.

Maaperässä on eniten orgaanista hiiltä (soil organic carbon [SOC]) 2 400 GtC, sedimenteissä 1 600 GtC, merissä on liukoista orgaanista hiiltä (dissolved organic carbon [DOC] 662 GtC ja maanpäälliset kasvit 450 GtC, + taulukko.

Taxon Mass (Gt C) Uncertainty (-fold)
Plants 450 1.2
Bacteria 70 10
Fungi 12 3
Archaea 7 13
Protists 4 4
Animals 2 5
 Arthropods, terrestrial 0.2
 Arthropods, marine 1
 Chordates, fish 0.7
 Chordates, livestock 0.1
 Chordates, humans 0.06
 Chordates, wild mammals 0.007
 Chordates, wild birds 0.002
 Annelids 0.2
 Molluscs 0.2
 Cnidarians 0.1
 Nematodes 0.02
Viruses 0.2 20
Total 550 1.7

Kasveissa, eläimissä, mikrobeissa, sienissä jne. yhteensä 550 GtC.

Ilmakehässä on epäorgaanista hiiltä 880 GtC, merissä 38 000 GtC ja maankuoressa 60 000 000 GtC.

Hiilenkierto karkeasti ottaen pyörii ilmakehän, maaekosysteemien ja merten väilillä.

Maaperässä, sedimenteissä ja merissä orgaanista hiiltä on viisi kertaa enemmän kuin ilmakehässä. Ja ilmakehän hiilestä 25 % kiertää vuosittain maaperän, sedimenttien ja merien orgaanisen hiilivarastojen kautta.

Fotosynteettiset kasvit, kasviplanktonit ja bakteerit ottavat ilmakehän hiilidioksidia ja tuottavat orgaanisia yhdisteitä, joita heterotrofiset mikrobit hajoittavat ja siten palauttavat hiilidioksidin ilmakehään. Osasta orgaanisesta aineksesta muodostuu pysyvää orgaanista hiiltä maaperään, sedimentteihin ja mereen.

Tällä hetkellä kasvillisuus ja maaperä kerryttävät orgaanista hiiltä, kuten myös sedimentit ja meret, mutta merten osalta tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska liukoisuus- ja karbonaattipumput tuottavat osan ilmakehän hiilidioksidista.

Ennen teollistumista meret toimivat hiilen lähteinä 0,5 GtC, ja nykyisin ne toimivat hiilinieluina 2,5 GtC. Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielu on 2,5 GtC.

Ihmisen tuottama hiilidioksidi ilmakehään on 10 GtC.

Koska mikrobit ja sienirihmastot kierrättävät yli 20 kertaa enemmän hiiltä kuin ihminen, niiden toiminta on alkanut kiinnostaa ihmiskuntaa.

Koska karbonaatti- ja liukoisuuspumpusta ei voida tarkkaa tuottolukua antaa, voidaan todeta, että mikrobit hoitavat jo nyt yli puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Voidaanko sitä osuutta lisätä esim. maaperän osalta. Asia on joka tapauksessa ns. win-win-tilanne, eli kaikki osapuolet voittavat, kun hiiltä saadaan sidottua maaperään enemmän.

Mikä on tähän mennessä jäänyt huomaamatta, on mikrobien kasvua lisäävä typpilannoitus, kuitenkin niin, että runsaampi hiilidioksidin saatavuus on ollut tärkein kasvillisuutta ja maaperän mikrobitoimintaa lisäävä tekijä.

 

 

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu