Poliittinen vastuu lankeaa veronmaksajille

Kun mitään ei tehdä, tulee sekin kalliiksi ja kansa viime kädessä maksaa laskut. Nykyinen hallitus on kantanut poliittista vastuuta koronakriisin hoidossa ja on toiminut kansan parhaaksi, lasku tulee sitten myöhemmin veroina maksettavaksi, kuinkas muutenkaan.

Tuulivoimaa tuotettiin konsulttien melumallinnusten siivittämänä, poliittinen vastuu kuuluu päättäjille, konsultit tekevät vain työtä korvausta vastaan.

Miten sitten kävikään?

Poliittinen vastuu lankeaa aina kansan maksettavaksi.

Aikoinaan aateliset saivat kantaa poliittista vastuuta verilöylyn päätteeksi päätä lyhyempänä. Itäinen hallinto käytti myrkkyä.

Nykyisin uusi hallitus kantaa poliittista vastuuta aikaisempien hallitusten toimenpiteistä, mutta se on pelkkää konsulttien sanahelinää pohjautuen puutteellisille ja harhaanjohtaville tietokonemallinnuksille ja kansa saa maksaa taas verellään, kun poliitikot puhdistavat pölyt jaloistaan, konsulteista puhumattakaan.

Julkishallinnon päätöksien laajuus koskee myös useimmiten ympäröivää luontoa ja ihmisiä. Parhaassakaan tapauksessa konsultit palvelevat vain tiettyä kapeaa intressipiiriä kerrallaan. Joten lopputulos on puutteellinen.

[Latin maxim “ignoramus et
ignorabimus” (we do not know and will not know)]

HYDROLOGICAL SCIENCES JOURNAL
2019, VOL. 64, NO. 10, 1141–1158
https://doi.org/10.1080/02626667.2019.1620507

ABSTRACT
This paper is the outcome of a community initiative to identify major unsolved scientific problems in hydrology motivated by a need for stronger harmonisation of research efforts. The procedure involved a public consultation through online media, followed by two workshops through which a large number
of potential science questions were collated, prioritised, and synthesised. In spite of the diversity of the participants (230 scientists in total), the process revealed much about community priorities and the state of our science: a preference for continuity in research questions rather than radical departures or
redirections from past and current work. Questions remain focused on the process-based understand ing of hydrological variability and causality at all space and time scales. Increased attention to
environmental change drives a new emphasis on understanding how change propagates across
interfaces within the hydrological system and across disciplinary boundaries. In particular, the expansion of the human footprint raises a new set of questions related to human interactions with nature and water cycle feedbacks in the context of complex water management problems. We hope that this reflection and synthesis of the 23 unsolved problems in hydrology will help guide research efforts for some years to come.

Tiivistelmä
Tämä paperi on yhteisön aloitteen tulos, jolla tunnistetaan suuret ratkaisemattomat tieteelliset ongelmat hydrologiassa, jolla on motivoitunutta tarvetta vahvistaa tutkimustoimien yhdenmukaistamista. Menettely koski julkisen kuulemisen online-median kautta, jota seurasi kaksi työpajaa, joiden kautta suuri määrä potentiaalisia kysymyksiä koostettiin, priorisoitiin ja syntetisoitiin. Osallistujien monimuotoisuudesta huolimatta prosessi paljasti paljon yhteisön painopisteistä ja tieteen tilasta: etusija jatkuvuudesta tutkimuskysymyksissä eikä radikaaleja lähtö- tai nykyisiltä työn uudelleenohjauksista. Kysymykset keskittyvät edelleen prosessipohjaisiin, jotka ymmärtävät hydrologisen vaihtelun ja syy-yhteyden kaikilla paikka- ja aikavälillä. Ympäristömuutoksen kiinnostus kiinnitetään uutta painopistettä ymmärtämään, kuinka muutos etenee rajapintojen yli hydrologisen järjestelmän ja tiederajojen yli. Erityisesti ihmisen jalanjäljen laajentaminen herättää uusia ihmisen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä luonnon ja vesiliikenteen palautteen kanssa monimutkaisten vesihuolto-ongelmien yhteydessä. Toivomme, että näiden hydrologian 23 ratkaisemattomien ongelmien pohdinta ja synteesi auttaa ohjaamaan tutkimuspyrkimyksiä tulevina vuosina.”

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu