Pölyttäjät selviämiämässä kylmästä keväästä
Jalokiurunkannus on pölyttäjille keväällä ensimmäisiä kukkivia kasveja, josta ne saavat ravintoa. Kasvia tavataan luonnonvaraisena Etelä-Suomessa, jossa muurahaiset levittävät siemeniä uusille kasvupaikoille. Kasvi on alunperin tuotu puutarhakasvina Suomeen.
Jalokiurunkannus kukkii aikaisin keväällä, edellisvuonna hankkimansa ravinnon turvin.
Pölyttäjille pitääkin olla kukkivia kasveja pitkin kesää myöhäiseen syksyyn asti, kun uusi sukupolvi pölyttäjiä lähtee liikkeelle ravinnon hakuun kesän alussa. Syksyllä niityillä tavataan syysmaitiaista ja hiirenvirnaa, jotka kukkivat vielä elo- syyskuussa tarjoten ravintoa pölyttäjien uudelle sukupolvelle talven varalle.
Pölyttäjiä varten pitäisikin olla riittävästi koko kesän kukkivia niittyjä, joissa maitiaiset, voikukat, ohdakkeet ja hiirenvirnat saavat rauhassa kukkia.
Kimalaisen poikanen ravinnonhaussa, tällä kertaa huopaohdakkeen kimpussa.
Nyt näyttää tosiaan siltä, että pölyttäjät saattavat ehtiä ajoissa hommiinsa meidän marjapuskiimmekin, kun eivät vielä kuki. Monena keväänä on käynyt niin, että pensaat ovat kukkineet ennen pölyttäjien tuloa ja marjasato on jäänyt heikoksi. Aina vaan jatkuvat yöpakkaset ovat ilmeisesti hidastaneet kukkimisen alkua.
On ollut paljon puhetta hyönteishotelleista. Meillä kävi jo monta vuotta sitten niin, että kunnan viemäri tukkeutui. Meidän putkilinjassa oma varaajahuoneen lattiakaivomme on alin piste, missä voi tulvia. Niinhän siinä sitten kävi ja sillä lattialla ollut vuorivillakasa pääsi likaantumaan ja kastumaan.
Vein sen jollakin astialla ulos pensasaidan juurelle kuivumaan, jotta voin viedä sen roskikseen. Oli jo syksy ja se jäi siihen pensaan alle lumisateen tullessa. Se jäi siihen koko talveksi. Seuraavana keväänä huomasin, että siinä asusteli useita kimalaisia. En sitä sitten ole siitä mihinkään siirtänyt, panin vain jonkin levyn sadesuojaksi ja tämä hyönteishotelli on toiminut erinomaisesti siitä alkaen ainakin kimalaisten osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, luonnonvaraiset pölyttäjät kun ovat mehiläishaukkojen yms. armoilla, ihmisen asuntojen lähettyvillä ne ovat paremmassa turvassa. Tosin hiiret saattavat nekin löytää.
Kimalainen on jo monena vuonna pölyttänyt marjapensaat meillä. Se on jo ahkerasti liikkeellä aamuvarhaisella, vaikka yöllä on saattanut olla pakkasta. Viime yönä ei taitanut olla pakkasta, mutta ensimmäisenä havaisin kimalaisten lentävän ravinnonhaussa, marjapensaat eivät kuitenkaan kuki vielä.
Ilmoita asiaton viesti
”Pölyttäjiä varten pitäisikin olla riittävästi koko kesän kukkivia niittyjä”
Näin on.
Usein on vain nurmikoita, joita ajetaan usein ruohonleikkurilla ja puita. Niityt ovat harvinaista herkkua.
Ilmoita asiaton viesti
On se näin. Huvikseni yhtenä kesänä laskeskelin niityllä pörrääviä kimalaisia. Sain toista kymmentä neliömetrille, josta sitten laskin niitä olevan satojatuhansia muutaman hehtaarin niityllä. 😉
Kyllä meillä Suomessa pitäisi olla varaa niityille. Jotkut puutkin ovat pölyttäjille mielleen, raidat.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän piha on ollut niittynä jo muutaman vuoden. Toki se on pieni, kun koko tonttkin on vain n. 900 neliömetriä. Olen ajanut siitä vain kulkuväylät, jotta punkit eivät kävisi niin herkästi kimppuun.
Ajan kyllä voikukatkin pariin kertaan niin, että en kaikkia kerralla, vaan tontin osina. Nehän kukkivat nopeasti uudelleen ja lyhyempään varteen. Kun apila alkaa kukkia niin ajan voikukat toiseen kertaan. Toki niitä kukkii vielä myöhemminkin.
Ensimmäisenä keväällä pihallamme alkavat kukkia jotkut pienet siniset kukat, joiden nimeä en edes tiedä. Nytkin niitä edelleen kukkii noin aarin alueella. En kyllä ole havainnut niiden olevan ainakaan kimalaisten suosiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo pienet siniset kukat kukkivat täälläkin, lisäksi niistä on valkoinen versio olemassa. Nimeä en tiedä.
Keltaista aikaisin kukkivaa kukkasta kutusutaan täällä viluruohoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kevättähti on yksi vaihtoehto noiden sinisten kukkien nimeksi.
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kevaan-ensimmaiset-kukkijat
Ilmoita asiaton viesti
Tänä keväänä on ollut sen verran kylmä, että ensimmäiset kimalaiset ilmestyivät vasta viikolla 16 ja vapun jälkeenkin on ollut yö-pakkasia ja 4.5 satoi jopa 10cm verran lunta.
Toisaalta viikolla 16 myöskin pihan idän sinililjat kukkivat jo, kuten kevät tähdetkin.
Melkoinen pörinä alkoi kukissa samoin tein kun päivä lämpeni plussan puolelle.
Ensimmäiset talvehtineet perhoset (nokkos- ja sitruunaperhonen) lensivät myös viikolla 16 ja nyt tällä viikolla uudestaan kun yö-pakkaset loppuivat, mutta nyt on myös aurora-perhosia lennellyt useita eri yksilöitä.
Ilman yö-pakkasia valkovuokot olisivat jo täydessä kukassa ja niitä on pihalla paljon, kuten sinililjojakin.
Siinä mielessä pihani on pölyttäjille sopiva paikka, sillä piha kukkii lumen lähtemisestä sen takaisin tulemiseen.
Viime kesänä bongasin ainoastaan 41 päiväperhoslajia, jotka kykenin tunnistamaan.
Mutta ylipäätään minä en ole pystynyt havaitsemaan täällä paljon puhuttua pölyttäjien katoa, vaan kyllä niitä kimalaisia pystyy laskemaan hyvin helposti 10 kpl per neliö, muista puhumattakaan (kukkakärpäset yms.). Kimalaisten yleisin kuolinsyy on kaikista yksilöistä, jotka olen tutkinut on ollut varroa-punkki tms. loinen.
Täällä viihtyy myös tässä suomen kolkassa harvinainen juhannus-kimalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole vieläkään yhtään tulppaania avautunut, suojaisimmassa paikassa ekat aukenee lähipäivinä. Osan päältä lumi lähti vasta pari viikkoa sitten jotenka aika pitkään on kukassa pitkin tonttia kun niitä on yli 100 kpl siellä täällä.
Karviaispuskat alkaa työntää kukan nuppua näkyviin mutta muissa marjapuskissa tulee vasta lehtiä esiin. Aika rajusti on myöhässä, Omenapuutkin aloittaa varovasti tunkemaan lehteä.
Ilmoita asiaton viesti
Tossa on juttua ENSOsta, El Nino ja La Nina eivät ole lyhytaikaisia ilmastohäirikköjä vaan hallitsevat ilmastoa. El Nino siirtää energiaa ilmaan ja La Nina siirtää sitä takaisin meriin.
CO2 ei pysty vahvistamaan El Ninoa koska ei pysty lämmittämään meriä milliä syvemmälle. Ja ENSO ”akun” lataus kestää yli 1000 vuotta.
https://climatechangedispatch.com/el-nino-natures-ginormous-climate-change-battery/
Ilmoita asiaton viesti
Sehän toimii niin, että pintavesien liikunta muuttuu keskisen Tyynen meren alueella. Jos liike on hidasta, pinta lämpenee voimakkasti auringonpaisteen ansiosta ja tilanne on El Nino.
Jos liike on nopeaa, pinta ei ehdi lämmetä ja myös lämpöä uppoaa syvälle mereen, La Nina.
https://en.wikipedia.org/wiki/El_Ni%C3%B1o%E2%80%93Southern_Oscillation
Ilmoita asiaton viesti
Jounin kirjoitus tuo mieleen ison kipeän asian, hyönteiskadon. Muiden hyönteisten mukana myös pölyttäjät vähenevät. Näkyvissä on ruuan tuotannon vaarantuminen, mitä näin aikoina kaikkein vähiten kaivattaisiin.
Luonnossa pölyttäjille ruokaa tarjoavat jo mainittujen lisäksi horsma, tuomi, pihlaja, virnat, kanerva, lista jatkuisi pitkälle.
Puutarhat ja maanviljely tarjoavat näkökulmasta riippuen pölyttäjille ruokaa tai työmaata. Pölyttäjistä riippuvaisia viljelyskasveja ovat esimerkiksi rypsi, herne, apiloiden siemenviljely. Puutarhassa omenat, kirsikat, luumut ja monet marjat.
Metsissä mustikka, puolukka, lakka.
Tunnettua tietoa, mutta tässä taustana hyönteisten korvaamattomuudelle.
Todisteita kasaantuu siitä, että myrkkyjen käyttö puutahoissa ja viljelyksillä on iso syyllinen hyönteisten taantumiseen. Suuret voimat puolustavat myrkkyjä. Julkisuudessa on vellomassa niin monia muita aiheita, kyseenalaisiakin, että Jounin sanoma pölyttäjien suosimisesta ei kanna riittävästi, kato jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Hyönteiskato on todellisuutta kehä III sisäpuolella.
Toki neonikotideillakin on osansa muualla, puhumattakaan muutamasta pistiäisten ”korona” (=virus) pandemiasta muutama vuosi sitten.
Meikäläisen nurkissa kimalaisia ja mehiläisiä on verottanut rajusti varroa-punkki.
Mutta pääsääntönä hyönteiskato on todellisuutta suomessa vain kehä III sisäpuolella.
Nykyisessä asuin paikassani näen usein perhosia, jotka nuoruudessani olivat erittäin harvinaisia. Ja ylipäätään en ole itse havainnut hyönteisten harvenemista asuinpaikassani mutta kehä III sisäpuolella kylläkin…
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että hyönteiskadon aste vaihtelee paikallisesti. Suomessa yleensäkin se lienee (vielä?) vähäistä, enkä ole omalla aika luonnonvaraisesti kasvavalla pihallani mitään erityistä huomannut.
Mutta maailmanlaajuisesti se näyttää edenneen aika pitkälle; Saksassa lentävät hyönteiset ovat vähentyneet 75 % viimeisen 25 vuoden aikana, Yhdysvalloissa mehiläiset 30% (Wikipedia):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6nteiskato
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa tona aikana rakenettu maa täyteen niitä lentäviä tappavia hullunmyllyjä, luontokatoa pahimmasta päästä mutta viheriäiset ei tajua.
Ilmoita asiaton viesti
Toki jotkin perhoset (kuten karttaperhonen) ovat yleistyneet, mutta toiset ovat harvinaistuneet. Mutuna sanoisin, että kokonaismäärä on vähentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Erakoille”hotelleja”vaikkapa koivupölkkyyn reikiä poraamalla ja puunoksaan narulla roikkumaan.
Itse huomasin joku vuosi sitten,että ei ole pölyttäjiä.
Nyt marjapensaat voi paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun tontilla ei ole vieläkään mitään muita kukkia, kuin niitä sinisiä, jotka tulevat ensimmäisenä lumien sulamisen jälkeen.
Siinä on kimalaiset ja perhoset ihmeissään. Lehtiä toki pukkaavat jo kaikki pensaat ja puut, mutta kukkimiseen menee vielä aikaa. Mintuilla ja metsämansikoilla on jo varsin hyviä lehtiä, mutta …
Ilmoita asiaton viesti
Minun piha puskee parhaillaan valkovuokkoa lumikellojen jälkeen ja niiden sinisten kanssa samaan aikaan. Mehiläisten ja kimalaisten kevätravintolat. Tässä kylminä päivinä ei tosin paljoakaan liikettä näkynyt. Olen muuten jostain lukenut, että valkovuokko lahjoo pölyttäjiä proteiinipitoisella siitepölyllään, mettä kehittyy vähemmän. Kun lentää kukasta kukkaan, niin tarjonta on monipuolista; proteiinia ja hiilihydraatteja.
Ilmoita asiaton viesti