”Repetitio est mater studiorum.”

Uuden Suomen puheenvuoron blogeissa on käsitelty ilmastonmuutosta hyvin monesta lähtökohdasta, joten pieni kertaus on aina paikallaan.

Yleinen lähtökohta edelleen monilla on, että ihmisen toimet olisivat syypäitä ilmastonmuutokseen, maatalous, metsänhoito, teollisuus…

Osoitan kertauksen vuoksi tutkijoiden raportteihin viitaten, että auringon aktiivisuudella, tulivuorenpurkausten puuttumisella ja valaskannan pienuudella voi olla suurempi vaikutus kuin ihmisen aiheuttamilla hiilidioksidipäästöllä, jotka ovat vain 4 % kokonaispäästöistä. Mikrobit vastaavat 96 % päästöistä, eikä nämä ole vieläkään edustettuina kaikissa ilmastomalleissa.

”Repetitio est mater studiorum.”

”Merissä liukoinen orgaaninen hiili laskeutuu sedimentteihin enemmän kylminä kausina, eli ennen vuotta 1850 ilmakehästä on poistunut CO2:ta enemmän sedimentteihin kuin vuoden 1850 jälkeen, jolloin meret ovat alkaneet lämmetä.”

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmars.2020.00466/full

”Kaiken kaikkiaan valtameren lämpenemisen välittömien vaikutusten mikrobiprosesseihin odotetaan nopeuttavan liukoisen organisen hiilen (DOC) liikevaihtoa, vähentävän vientiä syvälle valtamereen ja siten hiilidioksidin menetystä valtameren DOC-altaasta ilmakehään.”

Tässä on se dynamiikka, jonka aikaansaavat merten mikrobit.

Aktiivinen tulivuorten purkautuminen kesti vuodesta 800 vuoteen 1800, jolloin meret jäähtyivät.

”Yksittäisiä ja kumulatiivisia pakotteita käyttävät ilmastosimulaatiot viittaavat siihen, että valtameren pinnan jäähtymistrendi 801:stä 1800:een CE (Common Era CE) ei ole ensisijaisesti vastaus orbitaalisesta pakottamisesta, vaan se johtuu tulivuorten purkausten suuresta taajuudesta. Tuloksemme osoittavat, että toistuvat tulivuorenpurkausten ryhmittymät voivat aiheuttaa negatiivisen nettosäteilyn pakotteen, joka johtaa satavuotiseen ja maailmanlaajuiseen viilenemistrendiin laskiessa valtameren sekoitekerroksen lämpöpitoisuutta.”

https://www.nature.com/articles/ngeo2510

Meret lämpenevät kolmesta syystä, auringon aktiivisuudesta johtuen 1750 lähtien ja tulivuorten purkausten vähyydestä johtuen vuodesta 1850 lähtien.

Kolmantena syynä kasviplanktonin väheneminen teollisen valaanpyynnin seurauksena melkein 3 miljoonaa valasta pyydystettiin viime vuosisadalla.

”Kuollessaan valaat kuljettavat massiivisiin kehoihinsa varastoitunutta hiiltä tonneittain lepäämään merenpohjaan, missä se voi pysyä vuosisatojen ajan.

Valaiden ulosteet lannoittavat merta ja tuottavat suuria kasviplanktonin kukintoja, jotka imevät valtavia määriä hiilidioksidia.

Tutkijat huomauttavat, että valaspopulaatioiden toipuminen aiemmasta ylikorjuusta voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästä.”

https://news.mongabay.com/2021/03/to-fight-climate-change-save-the-whales-some-scientists-say/

Kasviplankton kehittää viilentäviä pilviä erittämällään dimetyylisulfidilla ja koska kasviplankton on vähentynyt viilentävät matalat stratokumuluspilvet ovat vähentyneet ja meret ovat lämmenneet, jolloin merten mikrobit ovat palauttaneet CO2:ta ilmakehään.

https://link.springer.com/article/10.1007/s40974-016-0034-7

”Fotosynteettiset mikrobit kuluttavat ilmakehän hiilidioksidia, kun taas heterotrofit hajottavat orgaanista ainetta päästääkseen kasvihuonekaasuja. Näiden kahden prosessin välinen tasapaino on päätekijä nettohiilivirralle, joka vaihtelee eri ekosysteemien välillä ilmasto-olosuhteiden, kuten lämpötilan, mukaan. Tämä tekee mikrobivasteista olennaisen tärkeän osan hiilivirrasta maan päällä (Weiman 2015), koska ne eivät vain lukitse, vaan myös vapauttavat valtavia määriä hiiltä (Zimmer 2010). Tässä on korostettava, että kasvihuonekaasut, kuten CO2, CH4 ja N2O, ovat pääosin peräisin mikrobeista (Singh et al. 2010). Mikrobimaailma on hiilen ja muiden biogeokemiallisten kierrosten ratkaiseva kokonaisuus, ja niiden rooli ilmastonmuutoksen suhteen vaatii huomiota (Walsh 2015). Mikrobit ovat kuitenkin poissa useimmista ilmastonmuutosta koskevista keskusteluista (Dupré 2008; Walsh 2015). Itse asiassa se on riittämättömän ymmärryksen puute, minkä vuoksi mikrobien toimintaa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon useimmissa ilmastonmuutosmalleissa (Dupré 2008).”