Rinki kiristyy hiilidioksidin ympärillä

Hiilidioksidin (CO2) ilmastoherkkyydellä ([ECS] equilibrium climate sensitivity) ilmaistaan hiilidioksidin aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä pitoisuuden tuplaantuessa ilmakehässä, joka on itsessään vain päälle 1 °C:een, mutta takaisinkytkennät vesihöyryn osalta kaksin- kolminkertaistavat lämpötilavaikutuksen 3 °C:een (vaihteluväli 1,5 – 4,5 °C:tta).

Lisäys hiilidioksidista johtuviin takaisinkytkentöihin on pilvipeitteisyys, joka olisi myös pääosiltaan positiivinen vaikuttaen kohottavasti hiilidioksidin ilmastoherkkyyteen niin, että alle 2 °C:een ilmastoherkkyys olisi epätodennäköinen (uusi vaihteluväli 2,0 – 4,5 °C:tta), eli uusi ilmastoherkkyys (ECS) olisi päälle 3 °C:tta.

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/31/2/jcli-d-17-0208.1.xml

CERES-tiedot osoittavat LW-säteilyn avaruuteen lisääntyvän ja että nettovähennys avaruuteen johtuu lisääntyneestä SW-pidätyksestä.

Pilvien ja maapallon säteilyenergiajärjestelmän (CERES) yleistavoitteena on (i) tuottaa pitkäaikainen, integroitu globaali ilmastotietue (CDR), jotta voidaan havaita vuosikymmenien muutokset ERB:ssä (maan säteilybudjetissa) pinnasta TOA:han (yläilmakehään) yhdessä niihin liittyvät pilvi- ja aerosoliominaisuudet; (ii) mahdollistaa paremman käsityksen maapallon säteilybudjetin vaihtelusta ja pilvien ja aerosolien roolista; ja (iii) toimittaa tietotuotteita ilmastomallien arviointia ja parantamista varten.”

Kun pitkäaaltoinen säteily (LW) on lisääntynyt avaruuteen ja samaan aikaan lyhytaaltoisen (SW) säteilyn pidätys maapallolla on lisääntynyt enemmän, on maan säteilybudjetti ylijäämäinen ja maapallo lämpenee.

Hiilidioksidi pidättää pitkäaaltoista säteilyä, kun taas pilvipeitteisyys vaikuttaa molempiin sekä pitkäaaltoiseen että lyhytaaltoiseen säteilyyn, pidättäen säteilyä ja heijastaen säteilyä, pilvityypistä riippuen.

https://www.nature.com/articles/s41561-021-00691-7

Ajan myötä ilmastollisesti tärkeät stratocumulus-pilvipeitteet ovat muodostuneet vastauksena auringon kirkkauteen ja vähentyneeseen kasvihuoneilmiöön, mikä johtuu voimakkaammasta pilvipeitteen säteilyjäähdytyksestä (joka johtaa matalien pilvien muodostumiseen) ja vahvempaan inversioon (joka ylläpitää pilviä ylhäältäpäin tulevaa kuivaa ilmaa vastaan).

Olemme havainneet, että matalien pilvien osalta systemaattisilla muutoksilla on ollut tärkeä rooli maapallon ilmaston vakauttamisessa kautta historian, mikä osoittaa fyysisten palautteiden merkityksen pitkän aikavälin ilmaston vakauttamiselle ja pienemmän roolin geokemiallisille palautteille.”

Merten alapilvet syntyvät kasviplanktonin erittäessä dimetyylisulfidia ilmakehään. Dimetyylisulfidi hapettuessaan muuttuu rikkiyhdisteiksi, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä.

https://www.researchgate.net/publication/216027231_Oceanic_Phytoplankton_Atmospheric_Sulfur_Cloud_Albedo_and_Climate

Tiivistelmä Pilvitiivistymisen ytimen (CCN) päälähde valtameren yläpuolella näyttää olevan dimetyylisulfidi, jota kasviplanktonit tuottavat merivedestä ja joka hapettuu ilmakehässä sulfaattiaerosolin muodostamiseksi. Koska pilvien ja (1 artiklan säteilyn budjettikohdan heijastuskyky (albedo) on herkkä CCN-tiheydelle, ilmastoon biologinen säätö on mahdollista lämpötilan ja auringonvalon vaikutusten avulla kasviplanktonin määrästä ja dimetyylisulfidituotannosta riippuen. Ilman lämpenemistä aiheuttavan CO2:n tuplaamisen vastapainoksi on tarpeen CCN:n likimääräisen tuplaaminen.”

Kasviplankton tuottaa dimetyylisulfidia suojellakseen itseään liialliselta auringon ultraviolettivalolta.

https://www.whoi.edu/oceanus/feature/dms-the-climate-gas-youve-never-heard-of/

Toole on vakuuttunut siitä, että valo – erityisesti ultraviolettivalo selittää, miksi levä tuotti DMSP:ää. Kalifornian yliopiston maantieteen professorin David Siegelin kanssa, Toole näytti, että kasviplankton näyttää kykenevän muuntamaan DMSP:n DMS:ksi, kun ne ovat stressaantuneita auringon säteilystä. DMS fenderoi kemiallisesti reaktiivisia molekyylejä, jotka aiheuttavat soluvaurioita, samalla tavalla kuin kehomme, jotka käyttävät antioksidantteja sitomaan vapaita radikaaleja.”

Kasviplankton tuottaa fotosynteesin avulla jopa 80 % maapallon hapesta ja vastaa 90 GtC:n (gigatonnia hiiltä) kulutuksesta, eli melkein puolesta vuosittaisesta ilmakehään tulevasta hiilidioksidista.

 

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu