Soiden merkitys Suomelle

Suolla kun kävelee, voi aistia jonkun tuoksun nenässä. Jalkojen alla on ehkä parimetrinen turvekerros ja pinnalla rahkasammalta ja muita kasveja.

Turpeessa mikrobit hajottavat orgaanista hiiltä.

Prosesseja, kuin turve Suomella, sitoa hiiltä pysyvään muotoon, on maailmalla paljon.

Nyt esim. veikkaillaan valtamerien sedimenteissä olevan metaania enemmän kuin mitä muita fossiilisia polttoaineita on yhteensä maapallolla. Ja on päästy selville, että mikrobit pitävät sen pohjassa.

Mitä mikrobiologisille prosesseille tapahtuu maapallon lämmetessä ja merien happamoituessa, on herätelty aiheellisia kysymyksiä.

No ei välttämättä mitään kummallista, ovathan mikrobit olleet tällä planeetalla 3,5 miljardia vuotta ja ovat vielä paljon sen jälkeen kuin ihminen on häipynyt maapallolta.

Nyt tiedetään, että mikrobeilla on kyky pitää planeetta ihmiselle asumiskelpoisena, joten miten mikrobit sitten reagoivat ilmakehän lisääntyneeseen hiilidioksidiin.

Ensinnäkin lähtökohtaisesti mikrobit saattavat olla syynä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymiseen. Ensimmäisiä malleja on saatu aikaiseksi, joissa simuloidaan ilmaston lämpenemisen vaikutusta mikrobien toimintaan ja on havaittu mikrobien toiminnan mahdollisesti lisäävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, hajottajabakteerien lisääntyessä ne kuluttavat myös varastoitunutta orgaanista hiiltä enemmän, jolloin orgaaninen hiili muuttuu epäorgaaniseksi hiileksi ja päätyy ilmakehään.

https://www.pnas.org/content/118/6/e2016896118

Pysyvämmän organisen aineen (OM:n) kulutus riippuu mikrobien käsittelystä, joka kasvaa lämpötilan myötä. Kun kaikki muu pysyy samana, malli ennustaa, että vähemmän OM:ää kerääntyy korkeammissa lämpötiloissa (SI -teksti 2, kuva S10). Maaperän OM:n menetys on todellakin todennäköinen positiivinen palaute nykyiselle lämpenemiselle41.”

IPCC pitää ihmisen toimintaa lähes ainoana syynä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun taustalla.

IPCC:n tiede ei ole vielä ottanut huomioon mikrobiologiassa saavutettuja tutkimustuloksia ilmastomalleissaan.

Tulevatko yleiset käsitykset muuttumaan paljonkin uuden tiedon myötä, ja miten se vaikuttaa tulevaan ilmastopolitiikkaan, vaikuttaako mitenkään. Aika näyttää!

Suomeen mikrobiologian tutkimustiedolla on erityisen paljon merkitystä, suurten turvevarojen ja hiilipitoisen maaperän takia. Tropiikissa ei ole maaperässä kovin paljoa hiiltä, eikä myöskään välialueen maaperässä, poislukien muutamat alueet kuin esim. mustan mullan alueet, jotka ovat syntyneet jääkauden seurauksena, kun jäät ovat kuljettaneet turpeen etelämmäksi.

 

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu