Suomi on hoitanut puolustusasiaansa mallikkaasti
Perusasiat kuntoon, kirjoittaa prikaatikenraali.
Länsi-Suomessa on Porin prikaatin komentajan Vesa Valtosen kirjoitus, joka kannattaa lukea. Kirjoitus antaa rivikansalaiselle Suomen turvallisuusasioiden hoidosta selkeän kuvan. Ja siitä miten niihin pitää suhtautua nyt kun Venäjän laajamittainen hyökkäys Euroopassa on jo riehunut vuoden ajan.
Voisiko sota koskea myös heitä, havahdutti monen maan johtajat? Ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan eurooppalaiset ovat alkaneet kiinnostua oman maansa puolustuskyvystä.
Prikaatikenraali jatkaa maamme asioiden käsittelyllä ja toteaa, että meistä ”hitaista suomalaisista” olikin tullut pragmaattisia ammattilaisia – koska olimme pitäneet perusasiat kunnossa. Meitä oli pidetty ”hitaina”, kun emme luopuneet laaja-alaisen hyökkäyksen skenaarioista ja keskittyneet kriisinhallintaoperaatioihin, kuten muut pohjoismaat.
”Venäjä aloitti järjestelmällisen suurvalta-asemansa rakentamisen 2000- luvun alusta.”
Kyllä vaan. Vielä kun järjen valoa hiukan lisätään ja ne maamiinat ( Ottawan sopimus ) saadaan takaisin, niin vielä paremmaksi muuttuu maanpuolustus.
Ottaiskohan Putin sen kissan takaisin ?
Ilmoita asiaton viesti
Saatesanoilla: pidä kissas!
Kyllä Putin on nostanut Venäjän hyökkäysvalmiutta, mutta epäonnistunut ohjuskoe viime maanantaina antoi pohtimisen aihetta. Kannattaako uhitella.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi maksoi niin valtavan kalliit oppirahat kesän 1944 virheistä omassa puolustuksessaan, että puolustuksen on syytä nyt ollakin kunnossa.
Suomi oli käyttänyt asemasotavaiheen luppoajan totaalisen tehottomasti ja laiminlyönyt suurelta osin etulinjan varustamisen. Asiaa valottaa Matti Koskimaan tutkimus kirjassa Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944.
Koskimaa toteaa, että virheet kertautuivat pääesikunnan jääräpäisestä suhtautumisesta pääpuolustuslinjan sijoittamiseen aina joukkojen ryhmitykseen saakka. Myös tykistö laiminlyötiin eikä ammuksia ollut sen käyttöön riittävästi, vaikka monet kirjalliset lähteet muuta väittävätkin. Pattereilla oli kranaatteja keskimäärin vain muutaman tunnin tulitoimintaan, mikä ei alkuunkaan riittänyt N-L:n suurhyökkäyksen alkaessa. Myöskään tiedustelutiedoille ei annettu riittävää painoarvoa, vaikka useista lähteistä tuli ennakkotietoa suurhyökkäyksen valmisteluista.
Rivit saatiin kuntoon vasta liki kuukauden taistelujen jälkeen Ihantalassa. Koskimaa toteaa kuitenkin, ettei Ihantalan legendaarinen taistelu ollut niin merkittävässä roolissa kuin tähän asti on annettu ymmärtää, vaan Ihantalan torjuntavoitto pohjustettiin useissa irrallisissa pienemmissä taisteluissa, joissa Suomen tykistö pääsi lopulta näyttämään kyntensä.
Koskimaa toteaa myös, että ilman Saksan aseapua Suomen armeija olisi romahtanut ilman mahdollisuutta edes merkittävästi hidastaa puna-armeijan etenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
1 344 km itärajan turvaamista on kovan homman takana. Saatettiin silloin arvailla väärin N-L:n hyökkäyssuuntia.
Ilmoita asiaton viesti
N-L:n hyökkäyssuunta arvioitiin aivan oikein, mutta siihen ei varauduttu riittävästi. Jo hyvissä ajoin nähtiin, että Kannakselle siirretään joukkoja suurin määrin.
Samaan aikaan suomalaisia sotilaita päästettiin toukotöihin, jotka sinänsä olivat tärkeitä nekin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä!
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tai ketkä tuosta asemasodan aikaisesta makailusta ja puhdetöiden tekemisestä myöhemmin kantoi vastuun ? Suurin vastuu taidettiin lykätä niille hermonsa menettäneille, jotka ammuttiin rintamakarkureina.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä aloitti järjestelmällisen suurvalta-asemansa rakentamisen 2000- luvun alusta.”
Omituisinta on otsikko, tällä otantalaajuudella.
Voikohan kertoa jälkikäteen, että käännettä olisi ns käsitelty ollenkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksessa verrattiin Suomea muihin pohjoismaihin.
”Venäjän naapurivaltiot ja pitempään sen kehitystä seuranneet asiantuntijat ovat tiedostaneet Venäjän aloittaneen järjestelmällisen suurvalta-asemansa rakentamisen tämän vuosituhannen alusta.
Näissä niin sanotuissa etulinjamaissa maanpuolustuksesta on pidetty huolta.
Neuvostoliitosta irti päässeet valtiot taas hakivat heti mahdollisuuden tullen turvatakuut sotilasliitto Natosta.
Suomi piti tuolloin sotilaallista liittoutumattomuutta ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimintalinjanaan, mutta varmisti samalla pitävänsä oman puolustuskykynsä uskottavalla tasolla.”
Ilmoita asiaton viesti
Okei.
Vihollinen on usein syytä tietää ja tuntea, vaarallisilta osin.
Missä on objektiivisemman kuvan haku niistä perusteista, jotka mahdollisen vihollisen toimintaan voi vaikuttaa.
Jos rauhaa ajattelee, ja jännitteettömyyttä överisellaisena… eikö jokin tasapuolinen näkemyspyrkimys olisi jotain.
Tällaista haen näistä, koska todellisuuden sivuuttaminen on vaarallista, vaikka voitettaisiin Venäjä mennen tullen.
Vahvuus on enemmän itsessä, ei siinä, miten heikkoja nujerretaan, ja miten mennään helpoimmasta kohdasta, josta mahdollista kulkea.
Muuten pikaisuudet, ja valmiudet tähän… ihan tavan elämää, josta yllätyksiä ei varmasti puutu, jos ollaan voitu pitäytyä normaalissa. Mitenhän menee tämän todistus, vaikka en tarkoita matemaattista sellaista ehdottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Diktatuuri tässä nyt eniten mieltä rassaa.
”Toive globaalista demokratisoitumisesta, erityisesti Venäjällä, on osoittautunut turhaksi. Sotaan varautumiseen käytössä oleva oletettu valmistautumisaika ei myöskään ole demokratioissa realistinen ajattelutapa.
Diktatuurit heräävät alennustilastaan nopeasti ja pystyvät varustautumaan ripeästi ilman demokraattisen päätöksenteon tarvitsemaa perustelua.”
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea välittää sellaista, mitä ei oikeastaan tunne olemukseltaan, ja kasvurakenteeltaan.
Tulisi voida puhua demokratiasta ja muista hyveistä, ja sen tulisi riittää. Ei oikein käy riittävästä.
Tilanne ei ole Lännen vika, mutta hyvä silti tajuta. Tällaiset odotukset eivät ole todellisuutta, vaikka toivottaisiin kuinka.
Mennään helposti siihen, mitä ihmisyys käytännössä globaalisti on, ja mitenkä ilmenee. Ei varmasti näy tavan ihmistasolla, mutta maiden todellisuustajuisille varmasti.
Ei tämä mikään taivas ole, elinpaikkana, ainakaan toistaiseksi, ja tarkoitan tässä pelkstään ihmisten osuutta… en sitä, mitä muu luonto on mahdollisena valtioille.
Tavalliset valtiotkin joutuvat tarkastamaan omaa toimintaansa, vaikka mitään ulkoisia uhkia ei olisikaan, ja tässä tarkoitan ihan demokratian piiriin itseään liittävistä maista.
L…
Demokratia tuotuna voi tarkoittaa troijalaista tilanteessa, jossa on tosiaan tuntematon. Näin käytännössä, vaikka suurin osa ei olisi tällä asialla, vaan toivoisi rauhaa, jota kuitenkin pidetään effektiivisesti vaikeana. Jossain ei oikein täsmää.
Ongelma voi olla turvallisuusvajeessa viimein sama kuin kuin talousvajeessa, johon viitattu toisaalla: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoartovihavainen/suhtautuvatko-suomalaiset-valtionvelkaan-turhan-vakavasti/#comment-3838120
Ilmoita asiaton viesti
Juttu tuntuisi olevan maksumuurin takana.
Olihan melko yleinen toive ja uskomus, että Venäjä ”eurooppalaistuu”. Näin jälkikäteen todettuna Suomen toiminta on ollut puolustuksen osalta oikeanlaista, Ruotsin taas tuon uskomuksen mukaista, varsinkin maavoimiensa osalta.
Ilmoita asiaton viesti
On valitettavasti maksumuurin takana. Mietin keinoa, miten koko artikkelin saisi tänne kopioitua.
Tosiaankin Ruotsilla on aseteknologiaa, jota voivat sitten myydä halukkaille. Tietenkin sanovat, etteivät myy sotaakäyviin maihin.
Ilmoita asiaton viesti