Suomi seisoo edelleen puujaloilla

Kun ministeri Leppä puhuu metsänhoidon monimuotoisuudesta, viides kolonna tarttuu tähän lausuntoon.

Mikä lausunnossa on metsänhoidon monimuotoisuutta monen metsänomistajan mielestä (600 000 metsänomistajaa Suomessa), viides kolonna näkee siinä avohakkuita.

Metsänomistajat osaavat kyllä valita oikean käsittelytavan kullekin metsälölleen. Samalla he pitävät huolta monimuotoisuudesta, koska päätöksentekijöitä on noin 600 000.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1247722

Kun Suomi on maailman johtavien metsätalousmaiden joukossa on täällä myös tutkimusta metsänhoidosta, niin voisi olettaa, että kun tutkittua tietoa jaetaan metsänomistajille, myös metsänhoito on asianmukaista.

Metsäluonnon monimuotoisuus tulee metsänomistajien tekemien päätösten kautta, koska samat metsähoidon toimenpiteet eivät ole kaikkien metsänomistajien suosiossa.

Metsänhoito liitetään ammatinharjoittajana hankittuun osaamiseen, tästä oli hyvä kirjoitus Hesarissa.

”Metsän­hoito on oma erikois­alansa, josta maallikon ei varmaan pitäisi puhua mitään.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005809705.html?share=ad8836a42a9aeb8004c42c2330586cc5

Suomessa metsän hiilinielu on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 1921, jolloin metsäinventoinnit aloitettiin.

Alla oleva grafiikka näyttää globaalin metsäpinta-alan kehityksen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun.

Kolmasosa tropiikin metsistä on hakattu 1700-luvulta lähtien [tropiikin metsäpinta-ala vuonna 1850 on 2675 mha, vuonna 1990 on 1755 mha, vähennystä on 920 mha (-34 %)].

Tropiikin metsänhoidon toimenpiteillä on metsän hiilinieluihin ylivoimaisesti suurin vaikutus. Katso luvut alla.

 

Vaikka metsäpinta-ala on vähentynyt, metsänkasvu on kuitenkin kauttaaltaan lisääntynyt, mutta tarkkaan ei tiedetä vielä, että minne suurin osa ihmisen tuottamasta ilmakehän hiilidioksidista menee.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1365-3040.1999.00453.x

Johtopäätöksemme on, että metsien hiilitasapainon määrittämisessä on edistytty merkittävästi, mutta etenkin maaperän hiilivarastojen käyttäytymisessä on edelleen kriittistä epävarmuutta.

JOHDANTO

Hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä teollisen vallankumouksen jälkeen on yksi merkittävimmistä ihmisten vaikutuksista globaaliin ympäristöön. Tämän hiilidioksidin lähteen on uskottu vakuuttavasti johtuvan fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sementin valmistuksesta ja metsien hävittämisestä, mutta huomattavaa mysteeriä jää, koska vain murto-osa arvioiduista hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään.”

 

 

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu