Tieteellinen arvio auringon aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta

Puulustot kertovat ilmaston muuttuneen aikaisemminkin

Kun on yritetty selvittää auringon säteilyn voimakkuuden muutosta, on arveltu mustien aukkojen (auringon pilkkujen) jäähdyttävän auringon 11-vuotisen jakson aikana. Kunnes satelliittimittaukset, jotka aloitettiin vuonna 1978, osoittivat auringonpilkkujen lisäävän säteilyä, mutta mitattu muutos oli vain 0,1 % auringon suhteellisen tasaisten 11-vuotisten syklien aikana. Joten johtopäätös voitiin tehdä satelliittimittausten perusteella, että auringon vaikutus ilmastonmuutokseen oli ~ 0.

Se kuvattiin IPCC:n raporteissa (ylä rivi) lähes nollana, vertauksena antropogeenisen säteilypakotteen kehityksen kanssa.

Kyllähän nyt viimeistään jokainen  osasi päätellä, että ihmisestä johtuu lämpeneminen.

Auringolla on kuitenkin suoran säteilyvaikutuksen lisäksi välillinen vaikutus maapallon ilmastoon. Välilliset vaikutukset voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään.

https://www.pbl.nl/en/publications/ScientificAssessmentofSolarInducedClimateChange

”Auringon aktiivisuuden vaihtelut voivat altistaa ilmastojärjestelmän ylimääräiselle pakotteelle, joka aiheuttaa joko ilmastonmuutoksia globaalissa mittakaavassa tai reagointimallin alueellisella tasolla riippuen fyysisestä mekanismista. Ilmastojärjestelmän säteilytasapainoa muuttavan auringon kokonaissäteilyn suoran vaihtelumekanismin lisäksi etsitään epäsuoria mekanismeja, jotka lisäävät auringon aktiivisuusparametrien vaihtelua merkittäväksi ilmastovaikutukseksi. Ainakin kolmea kilpailevaa mekanismia voidaan harkita:

1. Pienet vaihtelut auringon säteilyn näkyvässä osassa, jotka vaikuttavat ilmakehään alhaalta.
2. UV-säteilyn vaihtelut, jotka vaikuttavat suoraan stratosfääriin ja otsonin jakautumiseen, siten vaikuttavat alempaan ilmakehään ylhäältä.
3. Auringon hiukkassäteilyn vaihtelut ja/tai kosmisen säteilyn vaihtelut, jotka vaikuttavat maan ilmakehän sähköisiin ja magneettisiin ominaisuuksiin ja aiheuttavat lopulta muutoksen ilmakehän koostumuksessa (joko aerosolin tai pilvien muodostumiseen tai vaikutavat otsonipitoisuuteen).”

IPCC oli jättänyt huomiotta spektrinvaihtelut, vaihtelut UV säteilyssä ja aurinkohiukkasten sekä kosmisen säteilyn vaikutuksen ilmakehän kemiaan, aerosoleihin ja pilvenmuodostukseen. Pilvien globaalin vaikutuksen säteilypakotteeseen arvellaan olevan vuositasolla 2 W/m2.

Eli yllä esitetty kaavio menee uusiksi, vuodelle 2011 esitetty antropgeeninenpakote 2,29 ./. ~- 2,0 = 0,29 W/m2

Ja pilvipakote = ~ 2,0 W/m2

Pilvipakote olisi siis auringon aktiivisuudesta riippuvainen. Tämä mekanismi on pystytty todistamaan sekä historiallisesti, että suorin kokein ja mittauksin, joita auringon toiminta on mahdollistanut, ns. Forbushin ilmiöiden avulla.  https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Forbushin_ilmi%C3%B6

https://link.springer.com/article/10.12942/lrsp-2007-2#Fig10

”Matala pilvipeitteen (ISCCP-D2 data) ja kosmisten säteiden vaihtelu vuosina 1984-2002. Vihreä käyrä näyttää tiedot, jotka on saatu soveltamalla oletettuja satelliittien uudelleenkalibrointeja. Gray et al. piirtänyt uudelleen Marshista ja Svensmarkista (2003). (2005).”

Tulevaisuus näyttää miten nämä kaksi asiaa sovitetaan yhteen. Auringon ignooraaminen tuskin enää onnistuu kovin pitkään.

 

 

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu